{"id":21104,"date":"2024-07-29T21:00:15","date_gmt":"2024-07-29T19:00:15","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=21104"},"modified":"2025-08-27T15:50:34","modified_gmt":"2025-08-27T13:50:34","slug":"faktoja-palloista-jalkapallo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/elamantapa\/faktoja-palloista-jalkapallo\/","title":{"rendered":"Pallo ei todellakaan ole vain py\u00f6re\u00e4! Erikoisia faktoja eri urheilulajien palloista"},"content":{"rendered":"

Jalkapallo, koripallo, golfpallo… Monessa urheilulajissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n peliv\u00e4lineen\u00e4 palloa, mutta nimi taitaakin olla ainoa n\u00e4it\u00e4 esineit\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4 asia. Pallo ei todellakaan ole vain py\u00f6re\u00e4.<\/p>\n

Pallo on kiistatta paras ja monipuolisin urheiluv\u00e4line. Se on my\u00f6s yksi varhaisimmista esineist\u00e4, joita ihminen on k\u00e4ytt\u00e4nyt leluna. Mutta sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 pallo on ollut lajimme ensimm\u00e4inen lelu, on se usein my\u00f6s vauvan ensimm\u00e4inen lelu. Pallo on turvallinen, kun siin\u00e4 ei ole ter\u00e4vi\u00e4 kulmia tai reunoja, ja sit\u00e4 voi heitt\u00e4\u00e4, vieritt\u00e4\u00e4, potkia, ly\u00f6d\u00e4, tai ihan vain py\u00f6ritell\u00e4 k\u00e4siss\u00e4\u00e4n ja tutkailla \u2013 kuten nuorimmat pallonomistajat tekev\u00e4t.<\/p>\n

Pallo ei kuitenkaan ole vain pallo.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> paneutui nyt eri urheilulajin palloihin. Miksi koripallossa on mustia uria? Miksi golfpallossa kuoppia? Miksi perinteinen jalkapallo on mustavalkoinen?<\/p>\n

Golfpallo<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Mabel Amber | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Mink\u00e4\u00e4n muun urheilulajin pallot eiv\u00e4t kehity ja uusiudu yht\u00e4 hurjaa vauhtia kuin golfpallot. T\u00e4n\u00e4 vuonna edistyneimm\u00e4t ja uusinta muotoilua edustavat pallot saattavat jo ensi vuonna olla auttamattoman vanhanaikaisia.<\/p>\n

Kuten muissakin urheilulajeissa, my\u00f6s golfissa pallon koostumus ja ominaisuudet<\/a> ovat tarkoin s\u00e4\u00e4deltyj\u00e4. Pallo ei muun muassa saa olla halkaisijaltaan alle 42,67 millimetri\u00e4 eik\u00e4 se saa painaa yli 45,93 grammaa. Sill\u00e4 ei kuitenkaan ole v\u00e4li\u00e4, montako kuoppaa golfpallossa on. Mutta kuoppia on oltava, sill\u00e4 ilman niit\u00e4 golfin pelaaminen nykymuodossa olisi mahdotonta.<\/p>\n

Kuoppia on nykypalloissa valmistajasta ja mallista riippuen 300-500 kappaletta. Ne ovat useimmiten py\u00f6reit\u00e4, mutta tarjolla on my\u00f6s kuusikulmaisilla koloilla varustettuja malleja. Kolot v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t ilmanvastusta ja saavat pallon lent\u00e4m\u00e4\u00e4n jopa kaksi kertaa kauemmas kuin t\u00e4ysin sile\u00e4 pallo lent\u00e4isi.<\/p>\n

Noste golfpalloon tulee osittain takakierteest\u00e4, jonka ansiosta ilma kulkee nopeammin pallon yl\u00e4osan kuin alaosa poikki, jolloin pallon taakse muodostuva korkeampi paine puskee sit\u00e4 eteenp\u00e4in. Kolot auttavat t\u00e4ss\u00e4kin, sill\u00e4 ne voimistavat nostetta merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Ja mist\u00e4 ajatus kuoppiin sitten alunperin l\u00e4hti? Golfia on vuosisatojen aikana pelattu niin puisilla kuin h\u00f6yhenill\u00e4 t\u00e4ytetyill\u00e4 nahkapalloillakin. Mullistus koettiin 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, kun palloja ruvettiin valmistamaan kumipuusta saadulla guttaperkalla. Pelaajat huomasivat nopeasti, ett\u00e4 pallot lensiv\u00e4t huomattavasti kauemmas, jos niiden pinta oli kulunut ep\u00e4tasaiseksi tai ne olivat valmiiksi karheampia.<\/p>\n

Nykyisin pallojen pinnoite valmistetaan erilaisista materiaaleista, kuten uretaanista tai elastomeerist\u00e4. Sis\u00e4ll\u00e4 vasta tapahtuukin, sill\u00e4 mallista riippuen golfpallossa voi olla nestem\u00e4isen tai kiinte\u00e4n ytimen sek\u00e4 pinnoitteen lis\u00e4ksi jopa nelj\u00e4 erilaista kerrosta, joilla kaikilla tavoitellaan sit\u00e4 t\u00e4ydellist\u00e4 ly\u00f6nti\u00e4 ja lentoa.<\/p>\n

Sulkapallo<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Salman Hossain Saif | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Listan erikoisimman pallon titteli menee eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sulkapallolla. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa j\u00e4tet\u00e4\u00e4n pois laskuista ne muoviset lelut, jotka ovat aivan omiaan takapihalla l\u00e4psyttelyyn, ja tarkastellaan sit\u00e4, mink\u00e4laisia oikeat sulkapallot ovat.<\/p>\n

Yksinkertaisesti sanottuna sulkapallo koostuu 16 hanhen sulasta, jotka on kiinnitetty k\u00e4sin nahalla p\u00e4\u00e4llystettyyn korkkiin. Noin viisi grammaa painavaa palloa ly\u00f6d\u00e4\u00e4n uskomattomilla nopeuksilla. Kaikkien aikojen kovimman ly\u00f6nnin on tehnyt Intian Satwiksairaj Rankireddy<\/strong> vuonna 2023: 565 km\/h.<\/p>\n

Japanilainen Yonex, joka valmistaa tennis-, sulkapallo- ja golfv\u00e4lineit\u00e4, on toimittanut kaikki viralliset sulkapallot muutamiin viimeisiin kes\u00e4olympialaisiin ja -paralympialaisiin \u2013 my\u00f6s Pariisin kisoihin vuonna 2024.<\/p>\n

Kisoissa on valittavana nelj\u00e4n eri luokan sulkapalloja, joista valinnan tekee Yonexin virallinen edustaja perustuen senhetkisiin olosuhteisiin eli muun muassa kosteuteen ja ilmastointiin. Jos ilmankosteus on korkea, lent\u00e4\u00e4 sulkapallo hitaammin, jota kompensoimaan valitaan painavampi ja siten nopeampi peliv\u00e4line. Oikea pallo valitaan testaamalla<\/a>: sy\u00f6tt\u00f6ruudun takarajalta ly\u00f6tyn\u00e4 sen t\u00e4ytyy lent\u00e4\u00e4 tiettyyn kohtaan verkon toisella puolella.<\/p>\n

\n

Korkeimmalla kilpatasolla sulkapalloissa on Yonexin mukaan k\u00e4ytetty ainoastaan lintujen vasemman siiven sulkia, sill\u00e4 niiden muoto ja kaarevuus takaavat peliv\u00e4lineille tasalaatuisen lennon ja kierron. Heikkolaatuisemmissa sulkapalloissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hanhen muita tai jopa ankan sulkia. Yonexilla on muutama ty\u00f6ntekij\u00e4, joiden ainoa teht\u00e4v\u00e4 on katsoa, kun uudet sulkapallot lent\u00e4v\u00e4t ulos koneesta ja lajitella ne sitten nopeuden mukaan.<\/p>\n

Olympialaisissa, esimerkiksi, kuluu noin 20 sulkapalloa ottelua kohti. T\u00e4t\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4\u00e4, kun Kansainv\u00e4linen sulkapalloliitto hyv\u00e4ksyi synteettisist\u00e4 sulista tehdyt pallot virallisiksi peliv\u00e4lineiksi vuoden 2021 alussa. Lajista halutaan ekologisempaa: synteettisist\u00e4 sulista tehtyjen pallojen on testeiss\u00e4 todettu olevan 25 prosenttia kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4, joten teoriassa niit\u00e4 kuluisi siis nelj\u00e4nnes v\u00e4hemm\u00e4n kuin aidoista sulista tehty sulkapalloja.<\/p>\n

Rion olympialaisissa Yonexin testaajana toiminut Boris Reichel<\/strong> kertoi The New York Timesille<\/em>, ett\u00e4 90 prosenttia kerroista, kun pelaaja haluaa uuden pallon, ei pallossa ole mit\u00e4\u00e4n vikaa. Kyse on psykologiasta: joko itsens\u00e4 kasaamisesta tai vastustajan rytmin rikkomisesta. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi siis j\u00e4\u00e4, v\u00e4heneek\u00f6 pallojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oikeasti synteettisten my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n

P\u00f6yt\u00e4tennispallo<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wan San Yip | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Kun p\u00f6yt\u00e4tennis 1800-luvun j\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla kehitettiin sis\u00e4ll\u00e4 pelattavaksi versioksi tenniksest\u00e4, olivat peliv\u00e4lineet melko erilaiset kuin nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Aluksi pallona k\u00e4ytettiin golfpalloa, joissain tapauksissa my\u00f6s viinipullonkorkkia, ja hieman my\u00f6hemmin kumista tai korkista valmistettua palloa. Kumi ja korkki eiv\u00e4t kuitenkaan osoittautuneet toimiviksi materiaaleiksi, sill\u00e4 kumipallo pomppi liikaa ja holtittomasti, kun taas korkkipallo ei pomppinut juuri ollenkaan.<\/p>\n

Vuonna 1900 p\u00f6yt\u00e4tenniksess\u00e4 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kaasulla t\u00e4ytetyt, selluloidista tehdyt pallot<\/a>, jotka pomppivat ihanteellisella tavalla ja joiden my\u00f6t\u00e4 laji nousi suureen suosioon Atlantin molemmin puolin \u2013 ja pian sen j\u00e4lkeen my\u00f6s Aasiassa.<\/p>\n

Pitk\u00e4n aikaa virallinen p\u00f6yt\u00e4tennispallo oli halkaisijaltaan 38 millimetri\u00e4, mutta Sydneyn vuoden 2000 kes\u00e4olympialaisten j\u00e4lkeen Kansainv\u00e4linen p\u00f6yt\u00e4tennisliitto, ITTF, p\u00e4\u00e4tti suurentaa palloja. T\u00e4m\u00e4 tehtiin vain ja ainoastaan katsojien vuoksi, sill\u00e4 mailoissa oli otettu suuria kehitysaskeleita, joten entist\u00e4 nopeammin liikkuvaa palloa oli hankala erottaa; istui sitten yleis\u00f6ss\u00e4 tai kotisohvalla television \u00e4\u00e4ress\u00e4.<\/p>\n

Pingispallon uudeksi halkaisijaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin 40 millimetri\u00e4, mik\u00e4 riitti hidastamaan peli\u00e4 katsojayst\u00e4v\u00e4llisemm\u00e4ksi \u2013 ainakin ITTF:n mielest\u00e4. Kaikkia pelaajia suuremmat pallot eiv\u00e4t miellytt\u00e4neet ja monet huiput uhkasivat j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lajin kokonaan, mutta t\u00e4h\u00e4n uudistukseen oli vain totuttava.<\/p>\n

Ja otetaan t\u00e4h\u00e4n loppuun viel\u00e4 virallisen p\u00f6yt\u00e4tennispallon strategiset mitat. Pallon tulee olla 2,7 gramman painoinen ja kuten jo mainittua, halkaisijaltaan 40 millimetri\u00e4. Viralliset pallot voivat olla valkoisia tai oransseja, mutta pinnan on oltava matta. P\u00e4\u00e4t\u00f6s pelipallon v\u00e4rist\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n aina p\u00f6yd\u00e4n v\u00e4rin mukaan. P\u00f6yt\u00e4tennispallolle on my\u00f6s tarkka kriteeri pomppimisen suhteen, sill\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan<\/a> 30,5 senttimetrin korkeudesta ter\u00e4spalkille pudotetun pallon t\u00e4ytyy pompata noin 23 senttimetrin korkeuteen.<\/p>\n

Jalkapallo<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Ensimm\u00e4iset jalkapallot tehtiin t\u00e4yteen puhalletuista sian virtsarakoista, jotka p\u00e4\u00e4llystettiin nahalla. Kest\u00e4vyys ja kimmoisuus eiv\u00e4t olleet ehk\u00e4 parasta A-luokkaa, joten materiaalia piti kehitt\u00e4\u00e4. Nykyisin virallisen pelipallon koko on s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tty (aikuisilla 68-70 cm), mutta kun sis\u00e4kumi oli tehty virtsarakosta, riippui peliv\u00e4lineen koko luonnollisesti el\u00e4imen koosta.<\/p>\n

Pallojen valmistus mullistui, kun Charles Goodyear<\/strong> patentoi vulkanoidun kumin vuonna 1844. Palloista tuli kaikilta ominaisuuksiltaan tasalaatuisempia ja paremmin pomppivia. Edelleen jalkapalloissa on ”rakko” sis\u00e4ll\u00e4, mutta nyky\u00e4\u00e4n tuo sis\u00e4kumi on valmistettu lateksista tai butyylikumista.<\/p>\n

Sis\u00e4kumin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on monikerroksinen vuoraus, jonka ansiosta pallo s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 muotonsa. P\u00e4\u00e4llimm\u00e4inen kerros tehtiin aina 1980-luvulle saakka aidosta nahasta, mik\u00e4 oli huono materiaali jalkapalloon, koska peliv\u00e4linett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ulkona. M\u00e4r\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4 nahka imi itseens\u00e4 vett\u00e4, jolloin pallosta tuli painavampi. T\u00e4t\u00e4 yritettiin est\u00e4\u00e4 maalaamalla nahka vesitiivill\u00e4 maalilla, joka tietenkin kului nopeasti pois. Sittemmin jalkapallon materiaali on vaihtunut polyuretaaniin eli niin sanottuun tekonahkaan, josta my\u00f6s esimerkiksi useimmat synteettiset jalkineet ja laukut valmistetaan.<\/p>\n

Ja lopuksi viel\u00e4 pallon v\u00e4rityksest\u00e4. Pitk\u00e4\u00e4n kaikki jalkapallot olivat ruskeita, mutta 1900-luvun ensimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla niit\u00e4 ruvettiin valkaisemaan. T\u00e4m\u00e4 toimi television yleistymiseen saakka, sill\u00e4 mustavalkotelevisiossa katsojan oli hankala seurata valkoista palloa. Niinp\u00e4 1960-luvulla kehitettiin uudenlainen kuviointi, jossa yhteen tikatut, pitk\u00e4t ja paksut paneelit vaihtuivat legendaariseen 32-paneeliseen malliin<\/a>, joka koostui 20 valkoisesta kuusikulmiosta ja 12 mustasta viisikulmiosta.<\/p>\n

Moderneilla jalkapalloilla ei ole ainakaan pinnan osalta mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 legendaarisen mustavalkoisen pallon kanssa, sill\u00e4 kuvioinnit ja paneelit muuttuvat koko ajan, kun palloja kehitet\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in. Nykypalloissa on my\u00f6s aerodynaamiikka ja tarkkuutta parantavia kuoppia (kuten golfpalloissa) tai jopa pitkitt\u00e4isi\u00e4 uurteita.<\/p>\n

Koripallo<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Chelsea Fern | Unsplash<\/p><\/div>\n

Virallisia jalkapalloja on monen v\u00e4risi\u00e4, mutta virallinen koripallo on oranssi tai Kansainv\u00e4lisen koripalloliiton, FIBA:n, alaisissa peleiss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 oranssin ja vaaleanruskean yhdistelm\u00e4, jollaisia on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Pariisin olympialaisissa ja paralympialaisissa kes\u00e4ll\u00e4 2024. Alkujaan ruskeista koripalloista tuli oransseja 1950-luvun lopulla, jotta pelaajat ja katsojat erottaisivat peliv\u00e4lineen paremmin.<\/p>\n

V\u00e4rin lis\u00e4ksi koripallolle tunnusomaista on sen nystyr\u00e4inen pinta ja mustat kumiset urat<\/a>, jotka jakavat pallon kahdeksaan paneeliin. FIBA:n peleiss\u00e4 k\u00e4ytetyss\u00e4, Molten-urheiluv\u00e4linevalmistajan kaksiv\u00e4risess\u00e4 koripallossa on 12 paneelia. Korisliigassa ja NBA:ssa pelataan Wilsonin kahdeksanpaneelisilla koripalloilla.<\/p>\n

Kumista tehdyill\u00e4 urilla on muukin tarkoitus kuin paljastaa ulkon\u00e4\u00f6n perusteella, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on koripallo. Urat tekev\u00e4t saman kuin pallon nystyr\u00e4inen pinta eli helpottavat pallon k\u00e4sittely\u00e4. Pallon kontrollointi on helpompaa ja siit\u00e4 saa paremmin kiinni, mik\u00e4 mahdollistaa muun muassa upeat yhden k\u00e4den donkit.<\/p>\n

Koripallon alkuvuosina, 1800-luvun lopulla, peliv\u00e4lineen\u00e4 toimi sile\u00e4 jalkapallo, joka yhdistettyn\u00e4 \u00f6ljykiillotettuun puulattiaan takasi sen, ettei pallon k\u00e4sittely ollut helppoa. Lis\u00e4ksi sis\u00e4kumin ja vuorin p\u00e4\u00e4llyst\u00e4nyt nahasta tehty ulkokerros piti sulkea. Parsimisen seurauksena syntyi paksu tikkaus, joka tietenkin teki pallon pomppimisesta t\u00e4ysin arvaamatonta. Vuosien kuluessa palloja opittiin valmistamaan ilman ny\u00f6rityst\u00e4. Vasta 1990-luvulla pallot ruvettiin tekem\u00e4\u00e4n synteettisest\u00e4 komposiittinahkaa, joskin NBA:ssa pelataan edelleen aidolla nahkapallolla<\/a>.<\/p>\n

Amerikkalainen jalkapallo<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Ernesto Rodriguez | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Pallopelit, joissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ilmalla t\u00e4ytetty\u00e4 palloa, k\u00e4rsiv\u00e4t viel\u00e4 100 vuotta sitten peliv\u00e4lineen jatkuvasta tyhjentymisest\u00e4. Sian rakkoa ja my\u00f6hemmin sis\u00e4kumia sai olla jatkuvasti puhaltamassa t\u00e4yteen, mik\u00e4 tietysti oli vaivalloista ja aikaa viev\u00e4\u00e4 puuhaa. Ny\u00f6rill\u00e4 kiinni punottu nahka piti aukaista, sis\u00e4kumi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja sitten taas solmia pallo umpeen. Eik\u00e4 se ilma tietenk\u00e4\u00e4n kauaa sis\u00e4ll\u00e4 pysynyt.<\/p>\n

Vuonna 1886 juuri amerikkalaista jalkapalloa varten kehitettiin ruiskun tapainen ”pumppu” ja venttiili, joiden avulla pallon t\u00e4ytt\u00e4miseen meni puolen tunnin sijaan viisi minuuttia. Samainen mekanismi omaksuttiin muihinkin lajeihin, joissa pallo pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmalla.<\/p>\n

Kun amerikkalaisen jalkapallon ensimm\u00e4inen ottelu pelattiin vuonna 1869, oli pallo py\u00f6re\u00e4 kuin jalkapallo, mik\u00e4 teki siit\u00e4 hankalan kuljettaa ja viel\u00e4 hankalamman heitt\u00e4\u00e4. Muutamia vuosia my\u00f6hemmin palloon otettiin mallia rugbypallosta, jolloin se sai soikeamman muodon, mutta heitt\u00e4minen oli edelleen k\u00f6mpel\u00f6\u00e4, sill\u00e4 pallo muistutti enemm\u00e4nkin vesimelonia. Kun eteenp\u00e4insy\u00f6tt\u00f6 sallittiin vuonna 1906, kaivattiin palloon kipe\u00e4sti uudistusta. Vuodesta 1935 l\u00e4htien amerikkalaisen jalkapallon peliv\u00e4line on s\u00e4ilynyt l\u00e4hes muuttumattomana.<\/p>\n

Jos koripallossa haluttiin eroon pallon sulkevista ny\u00f6reist\u00e4<\/a>, niin amerikkalaisessa jalkapallossa ne todettiin hy\u00f6dyllisiksi. Ny\u00f6ritys helpottaa heitt\u00e4mist\u00e4, joten siksi peliv\u00e4lineess\u00e4 on edelleen tikkaus, vaikka palloa ajatellen ominaisuus on vain kosmeettinen.<\/p>\n

Tennis<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Onko tennispallo mielest\u00e4si vihre\u00e4 vai keltainen? T\u00e4st\u00e4 ilmeisesti k\u00e4yd\u00e4\u00e4n netin sy\u00f6vereiss\u00e4 kiivasta taistelua, ja ihmiset ovat jakautuneet kutakuinkin puoliksi. Roger Federer<\/strong> on sanonut tennispallojen olevan keltaisia<\/a>, joten se riitt\u00e4\u00e4 ainakin Listafriikille. Keltaisten\/vihreiden pallojen lis\u00e4ksi Kansainv\u00e4linen tennisliitto hyv\u00e4ksyy valkoiset pallot. Tenniksen alkuvuosina pallot olivat mustia tai valkoisia, riippuen kent\u00e4n v\u00e4rist\u00e4, mutta keltaiset pallot jyr\u00e4siv\u00e4t tennisareenoille 1970-luvulla. Ja siit\u00e4 samasta syyst\u00e4 kuin jalkapallon kohdalla: neonkeltainen pallo erottui tv-ruudulla kaikkein parhaiten.<\/p>\n

Kirkkaan v\u00e4rin lis\u00e4ksi tennispallon n\u00e4kyvin tai tuntuvin ominaisuus on sen karvaiseksikin kutsuttu pinta. Huopa tekee tennispallosta pelattavan, sill\u00e4 ilman sen jarruttavaa vaikutusta pallo liikkuisi ilmassa turhan kovaa vauhtia. Lis\u00e4ksi huopa vaimentaa pallon pomppua, mik\u00e4 my\u00f6s tekee pelaamisesta ei vain helpompaa vaan mahdollista. S\u00e4ikeet tarraavat sile\u00e4\u00e4 kumipintaa paremmin mailaan, jolloin ly\u00f6ntiin saa enemm\u00e4n kontrollia.<\/p>\n

Tennispalloja on paineellisia ja paineettomia<\/a>, joista ensimm\u00e4isen\u00e4 mainittuja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kilpatasolla. Paineellisissa palloissa sis\u00e4inen paine on suurempi kuin ulkoinen paine, ja ne alkavat menett\u00e4\u00e4 painettaan ja siten ponnahdusta v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti pallopurkin avattua. Ilmaa tihkuu pihalle koko ajan, pelattiin palloilla tai ei \u2013 laukussa irtonaisena oleva pallo on jo parissa viikossa pelikelvoton, vaikka sit\u00e4 ei oltaisi ly\u00f6ty kertaakaan. Paineistetussa, avaamattomassa purkissa palloihin kohdistuu ulko- ja sis\u00e4puolelta samanlainen paine, joten ne pysyv\u00e4t tuoreina ja kimmoisina.<\/p>\n

Paineettomat pallot kest\u00e4v\u00e4t k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 huomattavasti kauemman kuin paineelliset, ja ne pomppaavat l\u00e4hinn\u00e4 paksumman kumikerroksen ansiosta, sill\u00e4 ilmanpaine pallon sis\u00e4ll\u00e4 on sama kuin ulkopuolella. Toisaalta paineettomien pallojen kanssa joutuu tinkim\u00e4\u00e4n kimmoisuudessa, kierteess\u00e4 ja niiden kanssa loukkaa itsens\u00e4 herkemmin, sill\u00e4 ly\u00f6nteihin on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 enemm\u00e4n voimaa.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n