{"id":21844,"date":"2021-11-24T07:45:06","date_gmt":"2021-11-24T04:45:06","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=21844"},"modified":"2021-11-30T21:29:24","modified_gmt":"2021-11-30T18:29:24","slug":"faktoja-isat-ja-isyys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/faktoja-isat-ja-isyys\/","title":{"rendered":"9 faktaa isist\u00e4 \u2013 T\u00e4llaisia is\u00e4t ovat tieteen n\u00e4k\u00f6kulmasta"},"content":{"rendered":"

Is\u00e4np\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietettiin Suomessa viime sunnuntaina, mutta tottahan is\u00e4t ovat oikeutettuja huomioon ja omaan listaan vuoden muinakin p\u00e4ivin\u00e4.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> otti is\u00e4t k\u00e4sittelyyn erilaisten tutkimusten kautta ja melko mielenkiintoisia juttuja on luvassa. Isyyshormonit hyrr\u00e4\u00e4v\u00e4t, sympatiaraskaus ei ole keksitty juttu, ja is\u00e4t vaikuttavat lastensa kehittymiseen ja tulevaisuuteen hyvin eri tavalla kuin \u00e4idit. Pian selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 miten!<\/p>\n

Mainittakoon viel\u00e4 se, ett\u00e4 monessa listan kohdassa puhutaan vaikutuksista, syist\u00e4 ja seurauksista yleisell\u00e4 tasolla ja tutkimuksiin perustuen, mutta kaikkihan me olemme yksil\u00f6it\u00e4. Joten se, mink\u00e4laisia is\u00e4hahmoja kullakin on ollut tai ei ole ollut el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n, ei todellakaan m\u00e4\u00e4rit\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n tulevaisuutta.<\/p>\n

Is\u00e4t tunnistavat lastensa itkun yht\u00e4lailla kuin \u00e4itikin<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Usein kuulee puhuttavan \u00e4idinvaistosta, jonka sanotaan olevan ylivertainen is\u00e4\u00e4n n\u00e4hden. On olemassa monia tutkimuksia, joissa on selvitetty vanhempien kyky\u00e4 erottaa oman vauvansa itku muista ja ne kaikki ovat osoittaneet \u00e4itien olevan isi\u00e4 huomattavasti etev\u00e4mpi\u00e4 tunnistamisessa. Samanlainen ero on hyvin yleinen useilla muillakin nis\u00e4k\u00e4slajeilla, joten ihminen ei ole t\u00e4ss\u00e4 suhteessa ollut ainoa laatuaan.<\/p>\n

Mutta Nature Communications<\/em> -lehdess\u00e4 vuonna 2013 julkaistu ranskalaistutkimus heitti t\u00e4llaisen mustavalkoisen ajattelumallin romukoppaan v\u00e4itt\u00e4en aiempien tutkimusten vet\u00e4neen mutkat kovin suoriksi. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen perusteella voimme kertoa, ett\u00e4 sukupuolella ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 niin sanotun \u00e4idinvaiston kanssa. Lyonin yliopiston tutkijat saivat selville, ett\u00e4 sek\u00e4 \u00e4idit ett\u00e4 is\u00e4t tunnistavat yht\u00e4 hyvin ja luotettavasti oman vauvansa itkun<\/a> huoneessa, joka oli t\u00e4ynn\u00e4 itkevi\u00e4 lapsia.<\/p>\n

T\u00e4rkeint\u00e4 tunnistamisessa on lapsen seurassa vietetty aika. Kunhan is\u00e4 viett\u00e4\u00e4 lapsensa kanssa aikaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4 tuntia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, oppivat kuvaannolliset tuntosarvet erottamaan oman lapsen itkun muista. Eik\u00e4 kyseess\u00e4 tarvitse olla vanhempi, sill\u00e4 sama p\u00e4tee kehen tahansa, joka on vauvan seurassa p\u00e4ivitt\u00e4in sen maagisen nelj\u00e4n tunnin ajan.<\/p>\n

Sympatiaraskaus ei ole vain tekosyy ja isien sanahelin\u00e4\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: David Wagner | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Couvaden syndrooma<\/a> eli my\u00f6t\u00e4tuntoraskaus kuulostaa vitsilt\u00e4, mutta on totisinta totta. Tutkimusten mukaan suurin osa miehist\u00e4 kokee ainakin muutamia sympatiaoireita heid\u00e4n puolisoidensa ollessa oikeasti raskaana. Yleisin Couvaden syndrooman oire on mielialan vaihtelu, mutta my\u00f6s muun muassa aamupahoinvointia, ummetusta, turvotusta, painonnousua ja unettomuutta esiintyy paljon. Oireet ovat seurausta stressitason noususta ja hormonaalisista muutoksista, joihin paneudutaan tarkemmin listan seuraavassa kohdassa.<\/p>\n

Couvaden syndroomaa tutkineen gynekologin Norman Duerbeckin<\/strong> mukaan oireet ovat erityisen yleisi\u00e4, jopa odotettavissa, jos pariskunnalla on vaikeuksia tulla raskaaksi tai he k\u00e4yv\u00e4t l\u00e4pi hedelm\u00f6ityshoitoja jostain muusta syyst\u00e4. Kumppanilleen hormonipistoksia antava henkil\u00f6, sukupuolesta riippumatta, on hyvin altis oireille. Duerbeck on my\u00f6s n\u00e4hnyt tapauksia, joissa raskaana olleen naisen puoliso on k\u00e4rsinyt kivuliaista kouristuksista vatsan alueella, jos odottavalla \u00e4idill\u00e4 on esiintynyt verenvuotoa. Synnytyksess\u00e4 mukana oleva puoliso voi tuntea my\u00f6s my\u00f6t\u00e4tuntoa kipua; mit\u00e4 ei ehk\u00e4 synnytt\u00e4v\u00e4lle \u00e4idille kannata h-hetkell\u00e4 julistaa.<\/p>\n

Useimmiten Couvaden syndrooman oireet ovat ohimenevi\u00e4 ja katoavat viimeist\u00e4\u00e4n synnytyksen j\u00e4lkeen. Joskus hormonitoiminnan muutokset ovat niin suuria, ett\u00e4 joudutaan turvautumaan l\u00e4\u00e4kehoitoon, jos esimerkiksi miehen rintakudos rupeaa kasvamaan.<\/p>\n

Hormonit heittelev\u00e4t my\u00f6s isill\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Oksitosiinia, jota kutsutaan rakkaus- ja kiintymyshormoniksi, vapautuu tuoreilla \u00e4ideill\u00e4 valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4. Oksitosiinilla on osansa synnytyksen k\u00e4ynnistymisess\u00e4 ja se saa maidon erittym\u00e4\u00e4n rinnoista. Oksitosiini my\u00f6s auttaa \u00e4iti\u00e4 muodostamaan l\u00e4heisen yhteyden vauvaan.<\/p>\n

Yleisesti ajatellaan, ett\u00e4 okstitosiinia erittyy ainoastaan naisilla, mutta kyll\u00e4 sit\u00e4 vapautuu my\u00f6s tuoreilla isill\u00e4. Ja samalla lailla tuo hormoni auttaa luomaan luomaan l\u00e4heisen yhteyden is\u00e4n ja lapsen v\u00e4lille. Isill\u00e4 oksitosiinitason nousun uskotaan olevan muun muassa vauvan tuoksun laukaisemaa.<\/p>\n

Hormonaalisia muutoksia tapahtuu kuitenkin jo ennen kuin lapsi on maailmassa, sill\u00e4 esimerkiksi Michiganin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan hormonitasoissa tapahtuu muutoksia jo raskauden alkuvaiheessa<\/a>. Tulevan is\u00e4n testosteroni- ja estradiolitasot laskevat, mink\u00e4 arvellaan johtuvan pelk\u00e4st\u00e4 tulevaisuudessa siint\u00e4v\u00e4n isyyden ajattelemisesta. Samassa tutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 ne is\u00e4t, joilla testosteronin m\u00e4\u00e4r\u00e4 alentui eniten, tukivat paremmin puolisoaan ja osallistuivat eniten vauvan hoitamiseen.<\/p>\n

Er\u00e4s varsin mielenkiintoinen hormoni, jonka taso nousee tuoreen is\u00e4n verenkierrossa, on prolaktiini. Prolaktiinin on pitk\u00e4\u00e4n tiedetty stimuloivan \u00e4idin maidontuotantoa ja -erityst\u00e4, mutta on ollut t\u00e4ysi mysteeri, miksi kyseist\u00e4 hormonia ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 erittyy miehill\u00e4<\/a>. Arvostetussa Cell<\/em>-lehdess\u00e4 elokuussa 2020 julkaistussa tutkimuksessa<\/a> pureuduttiin kohonneeseen prolaktiinitasoon tuoreilla isill\u00e4 ja my\u00f6s muilla nis\u00e4k\u00e4skoirailla.<\/p>\n

Kaikessa yksinkertaisuudessaan prolaktiini laukaisee is\u00e4llisen vaiston ja tekee miehist\u00e4 parempia, j\u00e4lkikasvustaan huolehtivia isi\u00e4. Sit\u00e4 ei kuitenkaan viel\u00e4 tiedet\u00e4, mik\u00e4 prolaktiinin lis\u00e4\u00e4ntyneen erityksen lopulta laukaisee, mutta kyseess\u00e4 on monimutkainen hormonien ja hermoston verkosto. Mielenkiintoista on se, ett\u00e4 ainakin hiirill\u00e4 ja rotilla, joiden hormonitoiminta on n\u00e4ilt\u00e4 osin hyvin samanlainen kuin ihmisell\u00e4, prolaktiinin keinotekoinen lis\u00e4\u00e4minen seksuaalisesti kokemattomilla yksil\u00f6ill\u00e4 ei laukaissut is\u00e4nvaistoa. Varsinaisella lis\u00e4\u00e4ntymisaktilla on siis jonkinlainen rooli muuttuvassa hormonitoiminnassa.<\/p>\n

Isyys muokkaa aivoja<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 miehess\u00e4 tapahtuu is\u00e4ksi tullessa hormonaalisia muutoksia, muuttuvat h\u00e4nen aivonsa konkreettisesti<\/a> isyyden my\u00f6t\u00e4. Suurimmat muutokset tapahtuvat niill\u00e4 aivojen alueilla, joita ”hyv\u00e4 vanhempi” tarvitsee.<\/p>\n

Kirjaimellista kasvua ja kudoksen tihentymist\u00e4 havaitaan sellaisilla aivojen alueilla, jotka liittyv\u00e4t suunnitteluun, keskittymiseen ja ongelmanratkaisuun. Aktiivisuuden lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s sellaisissa aivojen osissa, jotka ovat yhteydess\u00e4 hoivaamiseen ja riskien arviointiin. N\u00e4it\u00e4 ominaisuuksia tarvitaan vauvan hengiss\u00e4 pit\u00e4miseen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 useimmat vanhemmat ovat koko ajan huolissaan.<\/p>\n

Is\u00e4n rakkaus merkitsee lapselle enemm\u00e4n kuin \u00e4idin<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

On p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sek\u00e4 is\u00e4n ett\u00e4 \u00e4idin antama rakkaus ja tuki ovat merkityksellisi\u00e4 lapsen el\u00e4m\u00e4n kannalta. Mutta vuodelta 2012 per\u00e4isin oleva kokooma-artikkeli, jossa k\u00e4ytiin l\u00e4pi 36 tieteellisest\u00e4 tutkimusta ymp\u00e4ri maailman, antaa varsin kattavan ja yksiselitteisen tuloksen: is\u00e4n rakkaus merkitsee enemm\u00e4n.<\/p>\n

Personality and Social Psychology Review<\/em> -lehdess\u00e4 julkaistu laaja katsaus kertoo, ett\u00e4 is\u00e4hahmolta huomiota saaneista lapsista tulee keskim\u00e4\u00e4rin m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisempia, itsevarmempia ja yksinkertaisesti onnellisempia. Heill\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n mielenterveysongelmia ja oppimisvaikeuksia.<\/p>\n

Analyysiss\u00e4 todettiin, ett\u00e4 vaikka lapsi saisi saman m\u00e4\u00e4r\u00e4n rakkautta kummaltakin vanhemmaltaan tai tulisi toisaalta jomman kumman hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ksi, on is\u00e4n toiminnalla isompi vaikutus<\/a> persoonallisuuden kehittymiseen.<\/p>\n

Miksi n\u00e4in on? Er\u00e4\u00e4n teorian mukaan lapset usein ihailevat is\u00e4\u00e4ns\u00e4, joten t\u00e4lt\u00e4 saadulla positiivisella huomiolla ja rakkaudella on suuri merkitys. Is\u00e4 on edelleen suuressa osassa maailmaan ”perheen p\u00e4\u00e4”, joten t\u00e4llaiselta arvovaltaiselta ja vahvalta taholta tulevalla torjumisella ja\/tai hylk\u00e4\u00e4misell\u00e4 on raskaampi ja kauaskantoisempi vaikutus el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Mutta onneksi vaikutus on my\u00f6s p\u00e4invastainen, jos is\u00e4 on vahvasti l\u00e4sn\u00e4 lapsen kasvatuksessa.<\/p>\n

Is\u00e4t eiv\u00e4t l\u00e4ssyt\u00e4 lapsilleen \u2013 ja hyv\u00e4 niin<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4st\u00e4 voisi olla kyll\u00e4 omien havaintojen perusteella hieman eri mielt\u00e4, sill\u00e4 melko usein olen kuullut erin\u00e4isten isien, is\u00e4hahmojen ja miespuolisten sukulaisten l\u00e4ssytt\u00e4v\u00e4n pienille lapsille. Mutta taitaa se vauvapuhe kuitenkin olla yleisemp\u00e4\u00e4 naisilla<\/a>.<\/p>\n

On kuitenkin lapsen kannalta eritt\u00e4in hyv\u00e4, ett\u00e4 jokainen h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n oleva henkil\u00f6 ei l\u00e4ssyt\u00e4. Niin sanotun vauvapuheen, eli sanojen toistelun liioittelevan korkealla, mutta pehme\u00e4ll\u00e4 \u00e4\u00e4nens\u00e4vyll\u00e4, on kyll\u00e4 todettu olevan merkityksellist\u00e4 lapsen kielenkehityksen kannalta, mutta on hyv\u00e4, ett\u00e4 joku puhuu pienokaisille ”kunnolla”.<\/p>\n

Kun is\u00e4t puhuvat lapsilleen kuin aikuisille, antavat he j\u00e4lkikasvulle mahdollisuuden totutella oikeaan keskusteluun, jota k\u00e4yd\u00e4\u00e4n suojaisan kodin seinien ulkopuolella, oikeassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Is\u00e4t kannustavat lapsiaan ottamaan riskej\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

\u00c4idit haluavat stereotyyppisesti pit\u00e4\u00e4 lapsensa pumpulissa ja turvassa kaikelta pahalta ja vaaralliselta. Is\u00e4t sen sijaan suhtautuvat lasten kokemuksiin erilaisella otteella.<\/p>\n

New Yorkin yliopistossa tehdyss\u00e4 tutkimuksessa hieman vajaan vuoden ik\u00e4isi\u00e4 lapsia laitettiin vanhempiensa kokeeseen. Tarkoitus oli selvitt\u00e4\u00e4, kuinka jyrk\u00e4ksi nostettua luiskaa pitkin vanhemmat antaisivat pienokaisensa ry\u00f6mi\u00e4 alas. Sek\u00e4 is\u00e4t ett\u00e4 \u00e4idit arvioivat (tietenkin) oman lapsensa kyvyt yl\u00e4kanttiin ja veikkasivat pilttien kykenev\u00e4n laskeutumaan vaikeampaa luiskaa pitkin kuin ne todellisuudessa pystyiv\u00e4t.<\/p>\n

Mutta kun tuli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokeen aika, eiv\u00e4t \u00e4idit antaneetkaan lastensa laskeutua veikkaamaansa luiskaa. Suurin osa isist\u00e4 sen sijaan n\u00e4ytti vihre\u00e4\u00e4 valoa yritykselle. Joku voisi kuvailla sit\u00e4 uhkarohkeaksi tai edesvastuuttomaksi, mutta t\u00e4llaiset tilanteet iskostavat lapsiin rohkeutta ja sinnikkyytt\u00e4, joista on varmasti apua my\u00f6hemmin vastaan tulevissa haasteissa.<\/p>\n

Is\u00e4n kanssa vietetyt, v\u00e4lill\u00e4 riehakkaatkin leikkihetket pienest\u00e4 pit\u00e4en kannustavat ottamaan riskej\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/a>.<\/p>\n

L\u00e4heinen suhde is\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 teinit pidemp\u00e4\u00e4n neitsyein\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Jos is\u00e4t muuten kannustavat lapsiaan ottamaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 riskej\u00e4, niin on yksi osa-alue, jossa l\u00e4heisell\u00e4 is\u00e4suhteella on p\u00e4invastainen vaikutus. Nyt varmasti monet tytt\u00f6jen is\u00e4t varsinkin kunnostautuvat entisest\u00e4\u00e4n!? Nimitt\u00e4in useissa tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 sellaiset teinit, jotka ovat l\u00e4heisi\u00e4 isiens\u00e4 kanssa, alkavat harrastaa seksi\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Er\u00e4s Floridan yliopistossa tehty tutkimus saa kuitenkin ainakin kirjoittajan karvat nousemaan pystyyn, mutta otetaan se kuitenkin mukaan, koska aiheeseen liittyy. Kyselytutkimus tehtiin yhdess\u00e4 yliopistossa noin 450:lle ensimm\u00e4isen vuoden naisopiskelijalle. Tulosten mukaan ne nuoret naiset, joilla oli ollut el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n aktiivinen is\u00e4hahmo, harrastivat harvemmin seksi\u00e4 ja heill\u00e4 oli v\u00e4hemm\u00e4n eri kumppaneita. Tutkijat tekiv\u00e4t p\u00e4\u00e4telm\u00e4n, ett\u00e4 tulokset viittaavat miehisen huomion hakemiseen. Eli jos tyt\u00f6ll\u00e4 on teini-ik\u00e4isen\u00e4 ollut l\u00e4heinen suhde is\u00e4\u00e4n, h\u00e4nen ei tarvitse hakea miespuolista huomiota kodin ulkopuolelta.<\/p>\n

Syy-seuraussuhde vaikuttaa hieman hakemalla haetulta…<\/p>\n

Lastensa kanssa aikaa viett\u00e4v\u00e4t is\u00e4t ovat onnellisempia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Monet \u00e4idit yritt\u00e4v\u00e4t l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sopivaa tasapainoa perhe- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lille, mutta t\u00f6iss\u00e4 podetaan huonoa omaatuntoa, kun ei ole kotona lasten kanssa, ja kotona takaraivossa kolkuttaa omasta mielest\u00e4 laiminly\u00f6dyt ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t. Isill\u00e4 kultaisen keskitien l\u00f6yt\u00e4minen on tutkimusten mukaan helpompaa.<\/p>\n

Ne is\u00e4t, jotka viett\u00e4v\u00e4t paljon aikaa lastensa kanssa, ovat kokonaisuudessaan tyytyv\u00e4isempi\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. T\u00f6iss\u00e4 sujuu silloin paremmin, ty\u00f6nteko on mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4<\/a> ja tehokkaampaa, ja kotona on v\u00e4hemm\u00e4n konflikteja puolison kanssa. Mutta potevat is\u00e4tkin silti huonoa omaatuntoa, jos l\u00e4htev\u00e4t lastensa luota lyhyeksikin aikaa. T\u00f6ihin meno ei kuitenkaan kaiherra, vaan is\u00e4t tuntevat syyllisyytt\u00e4 niin sanotusta omasta ajasta, esimerkiksi kuntoilusta<\/a>.<\/p>\n

Oli kyse sitten yhteiskunnan asettamista normeista ja vanhanaikaisista sukupuolirooleista, niin jotenkin miehet ovat onnistuneet l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellisen tasapainon perheen ja uran v\u00e4lille. Kunhan is\u00e4t siis vain viett\u00e4v\u00e4t arjessa tarpeeksi aikaa lasten kanssa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n isyyden anatomiasta kertovan listan perusteella vaikuttaa siis kokonaisuudessaan silt\u00e4, ett\u00e4 sek\u00e4 isien itsens\u00e4 ett\u00e4 heid\u00e4n kumppaneidensa ja erityisesti lastensa el\u00e4m\u00e4nlaatu on huomattavasti parempaa, kunhan is\u00e4t vain ovat aktiivisesti l\u00e4sn\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n