{"id":22064,"date":"2021-11-30T15:25:03","date_gmt":"2021-11-30T12:25:03","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=22064"},"modified":"2023-09-03T10:54:25","modified_gmt":"2023-09-03T08:54:25","slug":"miksi-valuutta-suomen-markka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/miksi-valuutta-suomen-markka\/","title":{"rendered":"Miksi Suomen valuutaksi tuli aikoinaan markka?"},"content":{"rendered":"

Lukijoiden kysymyksiss\u00e4 Listafriikki<\/a> selvitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa sen, miten Suomi sai aikoinaan oman valuutan ja miksi rahayksik\u00f6n nimeksi tuli markka.<\/p>\n

Ei ollut ollenkaan itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomen valuutasta tuli markka ja oikeastaan viel\u00e4 ihmeellisemp\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 hyv\u00e4ksyi Suomen suuriruhtinaskunnalle oman rahayksik\u00f6n. Suomessa oli nimitt\u00e4in oma valuutta vuosikymmeni\u00e4 ennen itsen\u00e4istymist\u00e4.<\/p>\n

Olisi mukava kuulla, mink\u00e4laisia markkoja Listafriikin lukijat ovat k\u00e4ytt\u00e4neet? Itse 1980-luvulla syntyneen\u00e4 muistan maksaneeni kaksilla erilaisilla markoilla ja penneill\u00e4 \u2013 ep\u00e4ilisin, ett\u00e4 tilanne on sama monella teist\u00e4kin. Nyt toki on jo vaikea kuvitella k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 muuta kuin euroa, sill\u00e4 sen kanssa on asioitu koko aikuisik\u00e4.<\/p>\n

Tekeek\u00f6 joku muuten viel\u00e4 laskutoimituksia p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja kertoo kaikki hinnat kuudella? Ja siis kysyn ihan tosissaan ja mielenkiinnosta. Kerro kommenttikent\u00e4ss\u00e4 artikkelin alapuolella!<\/p>\n

Laittakaahan taas mielt\u00e4nne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6postitse osoitteeseen listafriikki(\u00e4t)gmail.com (muista muuttaa (\u00e4t) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkil\u00e4iset-ryhm\u00e4\u00e4mme<\/a> ja esit\u00e4 kysymyksi\u00e4 sek\u00e4 keskustele siell\u00e4!<\/p>\n

Miksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itse aikaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4 puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pl\u00e4r\u00e4\u00e4miseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikki\u00e4?<\/p>\n

Miksi Suomen valuutaksi tuli markka?<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Nyt ollaan jo reilut kaksi vuosikymment\u00e4 eletty euro-aikaa, mutta menn\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n kysymyksen my\u00f6t\u00e4 hetkeksi sit\u00e4 edelt\u00e4neeseen aikaan eli Suomen markkaan<\/a>.<\/p>\n

Suomessa ruvettiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n valuuttana markkaa paljon ennen kuin maastamme tuli itsen\u00e4inen. Historian saatossa Suomessa on k\u00e4ytetty useita erilaisia valuuttoja turkiksista roomalaisiin kuparirahoihin ja Ruotsi-Suomen aikaisiin hopearahoihin: \u00e4yreihin, markkoihin ja taalereihin. Markka taas on vanha jalometallien, kuten kullan ja hopean, painomitta, mist\u00e4 se aikoinaan k\u00e4tev\u00e4sti omaksuttiin monen Euroopan valtakunnan rahayksik\u00f6ksi.<\/p>\n

Kun Suomi oli 1700-luvulla Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n kiistakapula, kiersi ja kelpasi meid\u00e4n mailla molempien valtakuntien rahat. Mutta kun Suomesta tuli vuonna 1809 osa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, julistettiin rupla samalla kertaa viralliseksi valuutaksi.<\/p>\n

Suomen suuriruhtinaskunnassa, 1800-luvun puolessa v\u00e4liss\u00e4, senaatin valtiovaraintoimituskunnan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Fabian Langenski\u00f6ld<\/strong> pommitti Pietaria ahkerasti kirjeill\u00e4, vaikka Suomen rahaolojen uudistaminen oli ollut vireill\u00e4 jo aiemminkin. Langenski\u00f6ld sai juurrutettua ven\u00e4l\u00e4isten valtaapit\u00e4vien p\u00e4\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 Suomi on liian pieni kansakunta k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahtavaa ruplaa.<\/p>\n

Uudistusta perusteltiin my\u00f6s sill\u00e4, ett\u00e4 Suomi tarvitsee ulkomaisia lainoja rakentaakseen rautateit\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4kseen maanviljely\u00e4. Lainat saatiin hopeavaluutoissa, joten Suomenkin olisi p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 hopeakantaan. Vaikka ruplakin oli periaatteessa hopeavaluutta, oli setelien vaihdettavuus hopeaan jouduttu 1850-luvulla k\u00e4ydyn Krimin sodan vuoksi lopettamaan. Siksi setelien arvo oli heikentynyt ja hopeakolikot olivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 h\u00e4vinneet kierrosta.<\/p>\n

Vuosien v\u00e4\u00e4nt\u00e4misen j\u00e4lkeen Suomi sai vuonna 1860 keisari Aleksanteri II<\/strong>:lta luvan alkaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaa valuuttaa<\/a>, markkaa, jonka arvo oli nelj\u00e4sosa ruplasta. Rahauudistuksen vei lopulta finaaliin J. V. Snellman<\/strong> suomenmielisine kumppaneineen. Tietenk\u00e4\u00e4n mik\u00e4\u00e4n uudistus ei k\u00e4y yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4, joten valuutan irrottaminen ruplasta, kolikkojen painaminen ja rahan sitominen hopeakantaan otti oman aikansa. Vuonna 1865 markasta tuli t\u00e4ysin itsen\u00e4inen valuutta eik\u00e4 ven\u00e4l\u00e4inen seteliraha en\u00e4\u00e4 kelvannut laillisena maksuv\u00e4lineen\u00e4. Hopearuplat kuitenkin s\u00e4ilyiv\u00e4t markan rinnalla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4; hopearupla oli nelj\u00e4n markan arvoinen.<\/p>\n

Miss\u00e4\u00e4n muualla markka ei ollut tuolloin virallinen valuutta, sill\u00e4 Saksassakin markka otettiin nimen\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuosikymmen my\u00f6hemmin. Kuten jo edell\u00e4 mainittiin, oli markka kuitenkin aiemmin ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, ja se oli esimerkiksi Ruotsi-Suomen rahayksikk\u00f6 vuoteen 1776 saakka.<\/p>\n

Nimen keksiminen Suomen omalle valuutalle ei ollut mik\u00e4\u00e4n l\u00e4pihuutojuttu ja ehdolla oli monia hyvi\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n hyvi\u00e4 vaihtoehtoja. Milt\u00e4 kuulostaisi, jos olisimme makselleet saikoilla, muruilla, heljoilla, suomoilla, oravilla, valioilla tai vaikkapa kauneilla? Aiheesta k\u00e4ytiin sanomalehdiss\u00e4 kiivasta keskustelua. Kansalliseepos Kalevalan<\/em> koonnut Elias L\u00f6nnrot<\/strong> liputti l\u00e4mpim\u00e4sti vanhastaan tutun markan puolesta<\/a>, joka sitten lopulta veikin voiton.<\/p>\n

Vaikka rahauudistus oli pitk\u00e4lti suomenmielisten eli fennomaanien ajama, ei oman rahayksik\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ollut niink\u00e4\u00e4n v\u00e4line taloudelliseen erist\u00e4ytymiseen Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4, vaan paremminkin integraatio l\u00e4himpiin kauppakumppaneihin, joiden valuutat olivat hopeakannassa. Uudistuksen tavoitteena oli vakauttaa Suomen rahan arvo suhteessa kauppakumppaneiden, t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 muiden Pohjoismaiden ja Saksan, hopeavaluuttoihin.<\/p>\n

Vuonna 1878 Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n valuutat erkanivat toisistaan lopullisesti ja hopearuplien k\u00e4ytt\u00f6 laillisena maksuv\u00e4lineen\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyi, sill\u00e4 markka sidottiin kultakantaan<\/a>. Hopean hinta oli k\u00e4\u00e4ntynyt laskuun, joten valtio toisensa j\u00e4lkeen siirtyi kultakantaan. Tuolloin Suomen markka oli samanarvoinen monen muun Euroopan valuutan, esimerkiksi Saksan markan ja Ranskan frangin kanssa.<\/p>\n

T\u00e4llainen oli Suomen markan alkutaival!<\/p>\n

\ud83e\udd37\u200d\u2640\ufe0f Kerro kommenttikentiss\u00e4<\/em> \u2b07\ufe0f\u2b07\ufe0f tai somekanavissamme, ik\u00e4v\u00f6itk\u00f6 markkaa vai peukutatko euroa.\u00a0<\/em><\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n