{"id":22296,"date":"2023-12-13T10:12:14","date_gmt":"2023-12-13T08:12:14","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=22296"},"modified":"2023-12-13T13:47:27","modified_gmt":"2023-12-13T11:47:27","slug":"10-faktaa-lucian-paivasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/10-faktaa-lucian-paivasta\/","title":{"rendered":"10 Lucian p\u00e4iv\u00e4 -faktaa: Pyh\u00e4 Lucia kaivoi silm\u00e4munansa irti ja on ainoa nainen, jonka mukaan on nimetty valtio"},"content":{"rendered":"

Joulukuun 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n perinteist\u00e4 Lucian p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Tiedossa on valoa, iloa, kulkueita, kynttil\u00f6it\u00e4, pullia ja kaupunkien omia Lucia-neitoja. Ja Listafriikki.com<\/a>:n parissa v\u00e4h\u00e4n jotain muutakin!<\/p>\n

Lucian p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n Suomessa erityisesti ruotsinkielisill\u00e4 alueilla, mutta valkoiseen kaapuun, punaiseen vy\u00f6h\u00f6n ja kynttil\u00e4kruunuun pukeutunut Lucia-neito on varmasti kaikille tuttu. Monessa kaupungissa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n kulkueita, joita johtavat Lucioiksi valitut henkil\u00f6t kynttil\u00f6ineen.<\/p>\n

Listalla selvi\u00e4\u00e4, kuka t\u00e4m\u00e4 Lucia oikein oli naisiaan ja miksi h\u00e4nen muistop\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 juhlitaan yll\u00e4mainitulla tavalla. Ja tietenkin Listafriikin tavalle tyypillisesti ker\u00e4simme faktoja hieman my\u00f6s laatikon ulkopuolelta. Rauhallista ja valoisaa Lucian p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kaikille!<\/p>\n

Lucian el\u00e4m\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Lorenzo Lotto | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Aloitetaan lista sill\u00e4, kuka t\u00e4m\u00e4 alkuper\u00e4inen Lucia<\/a> oikein oli.<\/p>\n

Lucia syntyi vuonna 283 Syrakusan kaupungissa, Sisilian saarella, varakkaaseen ylh\u00e4is\u00f6perheeseen. Perhett\u00e4 kohtasi kuitenkin ep\u00e4onni, kun Lucian is\u00e4 kuoli tyt\u00f6n ollessa nuori. Koska Rooman valtakunnassa kaikilla naisilla piti olla miespuolinen holhooja, kihlattiin Lucia vastentahtoisesti, jotta joku olisi h\u00e4nest\u00e4 vastuussa. Roomalaissyntyinen mies halusi nopeasti naimisiin, sill\u00e4 Lucian varakas perhe oli varannut h\u00e4nelle suuret my\u00f6t\u00e4j\u00e4iset. Lucia yritti kuitenkin lyk\u00e4t\u00e4 avioliittoon astumista kaikin keinoin.<\/p>\n

Pian Lucian perheess\u00e4 koettiin j\u00e4lleen surua, kun leskeksi j\u00e4\u00e4nyt \u00e4iti sairastui punatautiin, joka tuohon aikaan tiesi l\u00e4hes varmaa kuolemaa. Lucia oli kuitenkin kuullut, ett\u00e4 Pyh\u00e4n Agathan pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksill\u00e4 rukoilleet olivat kokeneet ihmeparantumisia. H\u00e4n sai houkuteltua \u00e4itins\u00e4 Cataniaan, muutamaa vuosikymment\u00e4 aiemmin surmatun Agathan haudalle rukoilemaan. Niinh\u00e4n siin\u00e4 sitten k\u00e4vi, ett\u00e4 \u00e4iti parantui.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ihme l\u00f6i viimeisen niitin Lucian haluttomuudelle avioitua, ja naimisiinmenon sijaan h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti omistaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kristinuskolle \u2013 juuri kuten Pyh\u00e4 Agatha oli tehnyt. Lis\u00e4ksi h\u00e4n jakoi avioliittoon varatut my\u00f6t\u00e4j\u00e4iset k\u00f6yhille.<\/p>\n

Lucian marttyyrikuolema<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Giovanni di Bartolomeo Cristiani | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Runsaita my\u00f6t\u00e4j\u00e4isi\u00e4 odottanutta kihlattua eiv\u00e4t vastahakoisen morsiamen p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tietenk\u00e4\u00e4n miellytt\u00e4neet, joten h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti ilmiantaa Lucian roomalaiselle k\u00e4skynhaltijalle Paschasiukselle. Kristinusko oli valtakunnassa kielletty, joten Lucian katsottiin syyllistyneen rikokseen. Vankilan sijaan Lucia tuomittiin ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n prostituoituna bordellissa.<\/p>\n

Kun tuomio julistettiin, tapahtui j\u00e4lleen uusi ihme: Pyh\u00e4 Henki t\u00e4ytti Lucian, joka muuttui niin painavaksi, ettei h\u00e4nt\u00e4 kyetty kantamaan paikalliseen porttolaan. Luciaa yritettiin siirt\u00e4\u00e4 jopa h\u00e4rkien avulla, mutta h\u00e4n oli j\u00e4rk\u00e4ht\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Jonkinlainen rangaistus 21-vuotiaalle neidolle oli kuitenkin annettava, joten h\u00e4net p\u00e4\u00e4tettiin polttaa siin\u00e4 paikassa.<\/p>\n

Tuli ei kyennyt vahingoittamaan rukoilevaa Luciaa, vaikka h\u00e4net valeltiin kiehuvalla \u00f6ljyll\u00e4 ja palavalla piell\u00e4. Pyh\u00e4n Hengen t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 Lucia ei kuitenkaan ollut kuolematon, vaan h\u00e4n kohtasi loppunsa joulukuun 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 304, kun h\u00e4nen kurkkunsa l\u00e4pi iskettiin tikari.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Lucia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Didier Descouens<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Marttyrikuoleman k\u00e4rsinyt Lucia kanonisoitiin eli julistettiin katolisessa kirkossa pyhimykseksi 1300-luvulla. H\u00e4nen tarinansa ei kuitenkaan aiempina vuosisatoina ollut painunut unholaan, sill\u00e4 syd\u00e4mens\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 vastoink\u00e4ymisist\u00e4 huolimatta seuranneen Lucian legenda levisi Sisiliasta muualle Rooman valtakuntaan ja h\u00e4nen nimens\u00e4 liitettiin jo 500-luvulla katolisen kirkon kaanoniin eli messukaavaan.<\/p>\n

Seuraavina vuosisatoina tarina Luciasta levisi Ranskaan, Englantiin ja Saksaan, josta se saapui lopulta my\u00f6s Pohjoismaihin. Suomessa Pyh\u00e4 Lucia tuli tunnetuksi 1700-luvulla, mutta varsinaisia Lucian p\u00e4iv\u00e4n juhlia meill\u00e4 on vietetty varmuudella vasta 1800-luvulla.<\/p>\n

Lucian pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nteit\u00e4 s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4n Jeremiaan kirkossa Venetsiassa. Ne siirrettiin l\u00e4heisest\u00e4 Pyh\u00e4n Lucian kirkosta sen tuhouduttua vuonna 1861. Vuonna 1955 Venetsian patriarkka Angelo Roncalli<\/strong> tilasi pyhimyksen kasvojen p\u00e4\u00e4lle hopeisen maskin, jotta ne eiv\u00e4t p\u00f6lyyntyisi. Muutamaa vuotta my\u00f6hemmin Roncallista tuli paavi Johannes XXIII.<\/p>\n

Lucia-neidon asu<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: Theudebrand | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Lucia-neidon asuun kuuluu valkoinen puku, punainen vy\u00f6 ja kynttil\u00e4kruunu<\/a>. N\u00e4ill\u00e4 kaikilla on symbolinen merkitys.<\/p>\n

Valkoinen kaapu kuvaa Lucia-neitsyen viattomuutta. Punainen vy\u00f6 taas symboloi Lucian marttyyrikuolemaa sek\u00e4 h\u00e4nen kaulastaan virrannutta verivanaa. Kynttil\u00e4kruunussa leiskuvat liekit taas kuvaavat tulta, joka ei kyennyt polttamaan uskossaan vahvaa Luciaa roviolla. Kynttil\u00e4t toki kuvastavat my\u00f6s Lucian tuomaa valoa.<\/p>\n

Monesti Lucia-neito kantaa syliss\u00e4\u00e4n my\u00f6s olkilyhdett\u00e4. Se kuvaa yht\u00e4 Luciaan liittyv\u00e4\u00e4 ihmett\u00e4, joka koettiin Syrakusassa yli tuhat vuotta t\u00e4m\u00e4n marttyyrikuoleman j\u00e4lkeen. Kaupungissa k\u00e4rsittiin pahasta n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4st\u00e4 vuonna 1646, joten kaikki rukoilivat Lucialta apua ja ihmett\u00e4. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, joka sattui olemaan joulukuun 13. p\u00e4iv\u00e4, satamaan saapui t\u00e4ynn\u00e4 viljaa oleva laiva.<\/p>\n

Lucia kiskoi ahdistelijan vuoksi silm\u00e4munat p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Domenico di Pace Beccafumi | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Pyh\u00e4 Lucia oli my\u00f6s seksuaalisen ahdistelun uhri ja hankkiutui miehest\u00e4 eroon melko radikaalilla ratkaisulla. Tai niin ainakin legendan mukaan. Vaikka Lucian historiallisuutta ei ole kiistetty, lienee tarina silm\u00e4munien irtikaivamisesta satua. Kertomus on mahdollisesti saanut alkunsa keskiaikaisista maalauksista, joissa Lucia kuvataan pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 silmi\u00e4\u00e4n tarjottimella. Taideteokset oli tarkoitettu esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Luciaa vertauskuvauksellisesti valon tuojana.<\/p>\n

Legendassa kerrotaan, ett\u00e4 er\u00e4s pakanallinen \u2013 siis ei-kristitty \u2013 nuorimies olisi rakastunut palavasti Lucian kauniisiin silmiin ja vaati t\u00e4t\u00e4 kanssaan naimisiin. Lucia ei ollut kiinnostunut.<\/p>\n

Nuorukainen ei kuitenkaan antanut periksi, vaan ahdisteli ja vainosi rakkautensa kohdetta v\u00e4sym\u00e4tt\u00e4. Lucia sen sijaan v\u00e4syi jatkuviin vaatimuksiin. H\u00e4n repi silm\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n ja l\u00e4hetti ne tarjottimella piinaajalleen; josko t\u00e4m\u00e4 sitten j\u00e4tt\u00e4isi h\u00e4net rauhaan. Tulos oli parempi, kuin Lucia olisi voinut toivoakaan, sill\u00e4 kosija j\u00e4rkyttyi silm\u00e4munista niin pahanp\u00e4iv\u00e4isesti, ett\u00e4 lopetti vikittelyn ja p\u00e4\u00e4tti k\u00e4\u00e4nty\u00e4 kristinuskoon.<\/p>\n

Hyvin k\u00e4vi Luciallekin, sill\u00e4 Neitsyt Maria oli vaikuttunut h\u00e4nen vahvasta uskostaan ja antoi Lucialle uudet silm\u00e4t, jotka olivat viel\u00e4kin kauniimmat kuin entiset.<\/p>\n

Lucian p\u00e4iv\u00e4n pullia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Leivotaanko teill\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n S-kirjaimen muotoisia Lucian p\u00e4iv\u00e4n pullia? Jos leivotaan, niin sitten teill\u00e4 varmaankin yritet\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 paholainen loitolla.<\/p>\n

Lucia-pullien historia alkaa 1600-luvun Saksasta, jossa pullat v\u00e4rj\u00e4ttiin sahramilla keltaiseksi, koska pime\u00e4ss\u00e4 viihtyv\u00e4n paholaisen tiedettiin karttavan kyseist\u00e4 v\u00e4ri\u00e4. Kissaksi naamioitunut paholainen kiersi rankaisemassa lapsia ja hyv\u00e4ntahtoinen Jeesus jakoi pelastavia pullia.<\/p>\n

Ruotsissa Lucian p\u00e4iv\u00e4n pullien nimi on lussekatter<\/em>. Er\u00e4\u00e4n teorian mukaan t\u00e4ll\u00e4 ei kuitenkaan viitata Luciaan vaan kristinuskon langenneeseen enkeliin Luciferiin<\/a>. Lucifer tarkoittaa kirjaimellisesti valonkantajaa, mutta tunnetaan paremmin paholaisena. Sahramilla v\u00e4rj\u00e4tyill\u00e4 pullilla on siis Ruotsissakin peloteltu itse\u00e4\u00e4n paholaista.<\/p>\n

V\u00e4h\u00e4n mukavampi teoria Lucian p\u00e4iv\u00e4n pullien keltaisesta taikinasta liittyy nimenomaan Luciaan. T\u00e4m\u00e4n selitys perustuu siihen, ett\u00e4 sahramia k\u00e4ytettiin keskiajalla vuotavien silmien eli silm\u00e4katarrin hoitoon. Yhteys Pyh\u00e4\u00e4n Luciaan on ilmiselv\u00e4; onhan h\u00e4n sokeiden ja n\u00e4k\u00f6vammaisten suojeluspyhimys.<\/p>\n

Lucian p\u00e4iv\u00e4n juhlinta<\/h2>\n