{"id":22946,"date":"2022-01-26T21:18:20","date_gmt":"2022-01-26T19:18:20","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=22946"},"modified":"2026-02-19T22:21:35","modified_gmt":"2026-02-19T20:21:35","slug":"kuuluisia-viimeisia-sanoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/elamantapa\/kuuluisia-viimeisia-sanoja\/","title":{"rendered":"”Kyps\u00e4\u00e4 on, voitte k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 puolta” \u2013 tunnettujen henkil\u00f6iden kuuluisia viimeisi\u00e4 sanoja"},"content":{"rendered":"

Nyt listataan kuuluisia viimeisi\u00e4 sanoja. Siis ihan oikeita sellaisia; ei sketsisarja Mankelin vitsej\u00e4. Mukaan mahtuu tunnettuja tieteilij\u00f6it\u00e4, taiteilijoita ja muita merkkihenkil\u00f6it\u00e4 kotimaasta ja muualta.<\/p>\n

Viimeiset sanat ovat aina kiehtoneet ihmisi\u00e4, siksi aiheesta on kirjoitettu lukematon m\u00e4\u00e4r\u00e4 kirjoja. Jotain perinpohjaisen kiinnostavaa tuossa viimeisess\u00e4 hetkess\u00e4 on; ihan kuin se summaisi henkil\u00f6n el\u00e4m\u00e4n jotenkin yhteen. Mutta eiv\u00e4th\u00e4n muutamat sanat kuoleman hetkell\u00e4 paljasta henkil\u00f6st\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, mutta jotain mystist\u00e4 niiss\u00e4 on.<\/p>\n

Vuosien tai vuosisatojen aikana tunnettujen henkil\u00f6iden viimeiset sanat ovat muuttaneet muotoaan ja ehk\u00e4 el\u00e4neet omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kertojalta toiselle. Listafriikki<\/a> yritti parhaansa mukaan selvitt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n listan lausahdusten todenper\u00e4isyytt\u00e4, mutta usein totuutta on vaikea erottaa legendasta. Ja aina ei edes tarvitse.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 siis liuta kuuluisia viimeisi\u00e4 sanoja; liikuttavia, vihaisia, rakastavia ja kyll\u00e4, my\u00f6s ratkiriemukkaita!<\/p>\n

Papin kanssa juttusilla<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kun ranskalainen valistusfilosofi Voltaire<\/strong> teki kuolemaa Pariisissa vuonna 1778 oli h\u00e4nen vuoteensa vierelle tuotu pappi suorittamaan viimeist\u00e4 voitelua. Voltaire oli muiden ajamiensa asioiden ohella \u00e4\u00e4nek\u00e4s kirkon arvostelija ja nimitti papistoa moneen otteeseen typer\u00e4ksi. Kun pappi k\u00e4ski kuolevaa Voltairea kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n Saatanan, jotta p\u00e4\u00e4sisi taivaaseen, vastasi filosofi n\u00e4in: ”Noh noh, hyv\u00e4 mies, nyt ei ole aika hankkia vihamiehi\u00e4<\/em>”.<\/p>\n

S\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Jean-Philippe Rameau<\/strong> makasi kuolinvuoteellaan Pariisissa syyskuussa 1764. Pappi oli tullut vieraisille ja lauloi Rameun toiveesta virsi\u00e4. Laulanta ei viimeisist\u00e4 sanoista p\u00e4\u00e4telleen miellytt\u00e4nyt aikansa merkitt\u00e4vint\u00e4 ranskalaista s\u00e4velt\u00e4j\u00e4\u00e4: ”Mit\u00e4 helvetti\u00e4 sin\u00e4 yrit\u00e4t laulaa, pappi? Olet todella ep\u00e4vireinen.<\/em>”.<\/p>\n

Amerikkalainen n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija Wilson Mizner<\/strong> on t\u00f6idens\u00e4 sijaan ehk\u00e4 parhaiten tunnettu kuolemattomista lausahduksistaan, joista kuuluisin on ”ole ihmisille yst\u00e4v\u00e4llinen, kun olet matkalla yl\u00f6s, sill\u00e4 kohtaat ne samat henkil\u00f6t, kun olet matkalla alas<\/em>”. Nuo eiv\u00e4t kuitenkaan olleet vuonna 1933 kuolleen miehen viimeiset sanat. Kuolinvuoteella maatessaan h\u00e4nt\u00e4 tapaamaan oli kutsuttu pappi, joka sanoi: ”Haluat varmasti puhua kanssani<\/em>”. Siihen Mizner kommentoi: ”Miksi minun pit\u00e4isi puhua sinulle? Olen juuri keskustellut pomosi kanssa.<\/em>”.<\/p>\n

Asian ytimess\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Ranskalainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Michel de Nostredame<\/strong> tunnetaan paremmin ennustajana nimelt\u00e4\u00e4n Nostradamus<\/strong>. Hein\u00e4kuun 1. p\u00e4iv\u00e4n iltana vuonna 1566 h\u00e4n lausui: ”Huomenna, auringonnousun aikaan, en en\u00e4\u00e4 ole t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/em>”. Nostradamus kuoli tuona y\u00f6n\u00e4 nukkuessaan, joten ainakin yksi h\u00e4nen ennustuksistaan osui t\u00e4ysin nappiin.<\/p>\n

Kirjailija Jane Austen<\/strong> oli sairastanut viimeiset kaksi elinvuottaan ja hein\u00e4kuussa 1817 h\u00e4n makasi tuskissaan s\u00e4ngyss\u00e4. Austen odotti tulevaa kuolemaa. Kun h\u00e4nen sisarensa kysyi, olisiko Austen viel\u00e4 halunnut jotain, oli vastaus synkk\u00e4: ”En halua mit\u00e4\u00e4n muuta kuin kuolla<\/em>”. Toiveen toteutumista ei kauaa tarvinnut odottaa.<\/p>\n

Englantilainen ohjaajalegenda Alfred Hitchcock<\/strong> menehtyi kotonaan Los Angelesissa huhtikuussa 1980. H\u00e4nen viimeiset sanansa olivat kuin elokuvasta, herran tyyliin sopivasti: ”Kukaan ei voi koskaan tiet\u00e4\u00e4 loppuratkaisua. T\u00e4ytyy kuolla, jotta saa selville, mit\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen tapahtuu. Joskin katolisilla on siit\u00e4 ajatuksensa.<\/em>”.<\/p>\n

Englantilainen kirurgi Joseph Henry Green<\/strong> kuoli yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja oppilaansa John Simonin<\/strong> seurassa kotonaan vuonna 1863. Simonin mukaan Green oli s\u00e4ngyss\u00e4 maatessaan tarkistanut oman pulssinsa ja h\u00e4nen viimeiset sanansa olivat ”se pys\u00e4htyi<\/em>”.<\/p>\n

Juuri ennen teloitusta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Ei ole kovinkaan montaa hetke\u00e4, joissa viimeisten sanojen tiedet\u00e4\u00e4n jo etuk\u00e4teen olevan ne viimeiset sanat. Mutta teloitus on yksi t\u00e4llainen tilanne, jolloin my\u00f6s usein ennen tuomion t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoa kysyt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 onko teloitettavalla viimeisi\u00e4 sanoja.<\/p>\n

Yhdysvaltalainen kaksoismurhaaja James French<\/strong> viihdytti teloitustaan seuraamaan tulleita lehdist\u00f6n edustajia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 viimeiset sanansa vitsikk\u00e4\u00e4sti. S\u00e4hk\u00f6tuoliin matkalla ollut French huikkasi toimittajille: ”Hei j\u00e4tk\u00e4t” Milt\u00e4s t\u00e4m\u00e4 kuulostaa huomisen p\u00e4\u00e4otsikoksi? ’French fries’.<\/em>” French fries tarkoittaa ranskanperunoita, mutta teloitettavan sanaleikki tarkoittaa my\u00f6s, ett\u00e4 ’French k\u00e4ristyy’.<\/p>\n

Ranskan kuningatar Marie-Antoinette<\/strong> tuomittiin lokakuussa 1793 kuolemaan maanpetoksesta syytettyn\u00e4. Mestauslavalla ollessaan Marie-Antoinette lausui viimeiset sanansa ”anteeksi, monsieur, en tehnyt sit\u00e4 tarkoituksella<\/em>”. Sanat oli kohdistettu giljotiinia operoivalle py\u00f6velille, jonka varpaille kansan vihaama kuningatar vahingossa astui.<\/p>\n

Vuonna 1930 kuolemantuomion saanut moninkertainen sarjamurhaaja Carl Panzram<\/strong> tulistui py\u00f6velille hirttolavalla, kun h\u00e4nelt\u00e4 tiedusteltiin olisiko viel\u00e4 jotain sanottavaa: ”Kyll\u00e4 \u2013 vauhtia senkin indianalainen paskiainen. Min\u00e4 olisi tappanut ainakin kymmenen ihmist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ajassa, jonka sin\u00e4 olet k\u00e4ytt\u00e4nyt jahkailuun!<\/em>”.<\/p>\n

Maaliskuussa 1960 murhaaja James W. Rogers<\/strong> marssitettiin teloitusryhm\u00e4n eteen ammuttavaksi. Rogersilta kysyttiin, olisiko h\u00e4nell\u00e4 viimeist\u00e4 toivetta. ”Tuokaa minulle luotiliivi<\/em>”, vastasi mies viimeisen\u00e4 toiveenaan ja samalla viimeisin\u00e4 sanoinaan.<\/p>\n

Viimeiset sanat rakkaimmille<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4ydellisess\u00e4 maailmassa jokainen saisi sanoa viimeisin\u00e4 sanoinaan jotain kaunista rakkaimmilleen. T\u00e4ss\u00e4 muutama, joka on siin\u00e4 onnistunut \u2013 vaikka toiset my\u00f6s hieman kyseenalaisesti.<\/p>\n

Sherlock Holmesin luonut kirjailija Arthur Conan Doyle<\/strong> menehtyi 71-vuotiaana omassa puutarhassaan vuonna 1930. H\u00e4n ilmeisesti tunsi loppunsa tulevan, sill\u00e4 Doyle k\u00e4\u00e4ntyi kohti Jean<\/strong>-vaimoaan ja sanoi ”olet mielett\u00f6m\u00e4n ihana<\/em>”, mink\u00e4 j\u00e4lkeen h\u00e4n piteli rintaansa ja menehtyi syd\u00e4nkohtaukseen.<\/p>\n

Australialainen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Percy Grainger<\/strong> ei ilmeisesti liiemmin nauttinut muiden ihmisten seurasta, sill\u00e4 kuolinvuoteellaan vuonna 1961 h\u00e4n sanoi vaimolleen Ellalle<\/strong> n\u00e4in: ”Sin\u00e4 olet ainoa, josta pid\u00e4n.<\/em>”. Se on todellista rakkautta!<\/p>\n

Graingerin kanssa samoilla linjoilla oli yhdysvaltalainen koomikko W. C. Fields<\/strong>, joka menehtyi vuonna 1946 vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4neen alkoholin ongelmak\u00e4yt\u00f6n seurauksena. H\u00e4nen viimeiset sanansa oli osoitettu pitk\u00e4aikaiselle kumppanille Carlotta Montille<\/strong>: ”Jumala kirotkoon koko helvetin maailman ja kaikki sen ihmiset, paitsi sinut Carlotta.<\/em>”.<\/p>\n

Tyylilleen uskollisena<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kommunismin perustajana pidetty saksalainen yhteiskuntafilosofi Karl Marx<\/strong> kuoli pitk\u00e4n sairastelun j\u00e4lkeen kotonaan Lontoossa vuonna 1883. Tarinan mukaan h\u00e4n kohdisti sanansa hoitajalle, joka kyseli josko miehell\u00e4 olisi jotain viimeisi\u00e4 sanoja<\/a>: ”Mene pois ja j\u00e4t\u00e4 minut rauhaan. Viimeiset sanat ovat h\u00f6lm\u00f6ille, jotka eiv\u00e4t ole sanoneet tarpeeksi.<\/em>”. Marx ilmeisesti koki sanoneensa tarpeeksi.<\/p>\n

Sadan vuoden i\u00e4ss\u00e4 keuhkokuumeeseen vuonna 2003 menehtynyt Bob Hope<\/strong> oli kokonaisvaltainen viihdytt\u00e4j\u00e4, jonka jaksoi naurattaa l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n loppuun saakka<\/a>. ”Yll\u00e4tt\u00e4k\u00e4\u00e4 minut<\/em>”, oli Hopen vastaus, kun perhe tiedusteli miehelt\u00e4, mihin t\u00e4m\u00e4 haluaisi tulla haudatuksi.<\/p>\n

Pankkiiri ja teollisuuspohatta Richard B. Mellon<\/strong> ja h\u00e4nen veljens\u00e4 Andrew<\/strong> leikkiv\u00e4t hippaa suurin piirtein seitsem\u00e4n vuosikymmenen ajan. Kun Richard oli vuonna 1933 kuolemaisillaan, kutsui h\u00e4n veljens\u00e4 luokseen ja kuiskasi t\u00e4lle: ”Last tag<\/em>” eli viimeinen hippa. Andrew j\u00e4i ikuiseksi hipaksi.<\/p>\n

Jazzmuusikko ja maailman parhaana rumpalina pidetty Buddy Rich<\/strong> menehtyi\u00a0 vuonna 1987 syd\u00e4nkohtaukseen aivoleikkauksen yhteydess\u00e4. Ennen leikkausta sairaanhoitaja oli kysynyt Richilt\u00e4, ett\u00e4 onko mit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei kest\u00e4 ”is there anything you can’t take?<\/em>” \u2013 viitaten luonnollisesti l\u00e4\u00e4keaineisiin. Siihen Rich vastasi: ”Jep, kantrimusiikkia.<\/em>”.<\/p>\n

Vuonna 1988 sy\u00f6p\u00e4\u00e4n menehtynyt Richard Feynman<\/strong> oli Nobel-voittaja ja yksi 1900-luvun merkitt\u00e4vimmist\u00e4 fyysikoista. Feynman oli ty\u00f6ns\u00e4 lis\u00e4ksi tunnettu omalaatuisesta ja erikoisesta luonteestaan, joka kuului my\u00f6s h\u00e4nen viimeisiss\u00e4 sanoissaan: ”Olisi hirvitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuolla kahdesti \u2013 t\u00e4m\u00e4 kuoleminen on niin tyls\u00e4\u00e4<\/em>.”.<\/p>\n

Ranskalainen kieliopin tutkimukseen erikoistunut lingvisti Dominique Bouhours<\/strong> piti oikeanlaisesta kielest\u00e4 kiinni viel\u00e4 viimeisill\u00e4 hetkill\u00e4\u00e4n. Vuonna 1702 Bouhours lausui kuolinvuoteellaan varsin osuvasti: ”Olen kuolemassa tai tulen kuolemaan: kumpikin ilmaisu on oikein.<\/em>”.<\/p>\n

Voiko viimeisille sanoille nauraa?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Espanjalainen Pyh\u00e4 Lauri<\/strong> (tai Pyh\u00e4 Laurentius) oli 200-luvulla el\u00e4nyt Rooman kirkon diakoni, joka koki marttyyrikuoleman jaettuaan seurakunnan varat keisarin sijaan k\u00f6yhille. Keisari ei tietenk\u00e4\u00e4n ollut mieliss\u00e4\u00e4n, joten h\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4si Laurentiuksen poltettavaksi. Monissa Laurentiusta kuvaavissa maalauksissa ja veistoksissa h\u00e4nell\u00e4 on k\u00e4dess\u00e4\u00e4n halsteri, varrellinen grillausv\u00e4line, jonka kahden metalliritil\u00e4n v\u00e4liss\u00e4 on helppo kypsent\u00e4\u00e4 vaikka kokonainen kala. T\u00e4llaisessa halsterissa, vain suuremmassa, laitettiin Laurentius itsekin roviolle. Mies pysyi kovana ja legendan mukaan vitsaili viel\u00e4 lieskojen keskelt\u00e4<\/a>: ”Kyps\u00e4\u00e4 on, voitte k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 puolta.<\/em>”. Pyh\u00e4 Lauri on muun muassa kokkien, grillaajien ja koomikoiden suojeluspyhimys.<\/p>\n

Vercellin kreivit\u00e4r Louise-Marie-Th\u00e9r\u00e8se de Saint Maurice<\/strong> p\u00e4\u00e4sti kuolinvuoteellaan mojovan pierun ja kommentoi l\u00e4sn\u00e4olijoiden huvitukseksi: ”Hyv\u00e4. Nainen, joka pystyy pierem\u00e4\u00e4n, ei ole kuollut.<\/em>”.<\/p>\n

Venetsialainen tutkimusmatkailija Marco Polo<\/strong><\/a> on tunnettu villist\u00e4 matkakertomuksestaan Marco Polon matkat<\/em>, joka kuvaa h\u00e4nen itsens\u00e4 sek\u00e4 is\u00e4ns\u00e4 ja set\u00e4ns\u00e4 kauppamatkaa silkkitiet\u00e4 pitkin Kiinaan. Polo p\u00e4\u00e4si Aasian matkalla tutustumaan paikkoihin, joissa kukaan eurooppalainen ei ennemmin ollut k\u00e4ynyt. Kuollessaan vuonna 1324 Polo sanoi: ”En ole kertonut puoliakaan siit\u00e4, mit\u00e4 n\u00e4in.<\/em>”. Miten koukuttava cliffhanger!? Valitettavasti emme saaneet tarinalle jatkoa seuraavalla tuotantokaudella…<\/p>\n

Italialainen Leonardo da Vinci<\/strong> oli kiistatta yleisnero, jota pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 kaikkien aikojen suurimmista taidemaalareista. H\u00e4nen keksint\u00f6ns\u00e4 ja tutkimuksensa sek\u00e4 vaikutuksensa tieteen, taiteen ja tekniikan aloilla etsii vertaistaan. Da Vinci oli monilahjakkuudessaan ainutlaatuinen. Siksi h\u00e4nen viimeiset sanansa saavat huvittuneeksi ja py\u00f6r\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n silmi\u00e4: ”Olen loukannut Jumalaa ja ihmiskuntaa, koska ty\u00f6ni ei koskaan ollut tarpeeksi korkealaatuista.<\/em>”.<\/p>\n

Tunnettujen suomalaisten kuuluisia viimeisi\u00e4 sanoja<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Kviini<\/a> | CC BY-SA 2.5<\/a><\/p><\/div>\n

Otetaan kansainv\u00e4listen merkkihenkil\u00f6iden lis\u00e4ksi mukaan my\u00f6s muutaman suomalaislegendan viimeisi\u00e4 sanoja<\/a>.<\/p>\n

Laulaja, lauluntekij\u00e4, runoilija ja kirjailija \u2013 n\u00e4it\u00e4 ja paljon muuta oli vuonna 2006 menehtynyt Juice Leskinen<\/strong>. Leskisell\u00e4 oli viimeisin\u00e4 elinvuosinaan vakavia terveysongelmia ja h\u00e4n k\u00e4rsi muun muassa maksakirroosista ja munuaisten vajaatoiminnasta, jotka ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 olivat tulosta runsaasta alkoholin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja ketjussa polttamisesta. Leskinen oli j\u00e4tt\u00e4nyt syksyll\u00e4 dialyysihoidot kesken, joten tilan heikkeneminen oli jokseenkin odotettavissa; ehk\u00e4 taiteilija tiesi sen itsekin.<\/p>\n

Kun Leskist\u00e4 marraskuun 24. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 haettiin ambulanssilla sairaalaan, oli h\u00e4n jo tajunnan rajamailla ja kykeni sanomaan en\u00e4\u00e4 yhden lauseen. H\u00e4n katsoi vaimoaan Saria<\/strong> ja pyysi: ”Anna viini\u00e4.<\/em>”. Ensihoitajat kielsiv\u00e4t ja ambulanssissa Leskinen menetti tajuntansa eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 her\u00e4nnyt.<\/p>\n

Juha Vainio<\/strong>, laulaja ja lauluntekij\u00e4, menehtyi h\u00e4nt\u00e4 lapsuudesta saakka vaivanneeseen syd\u00e4nvikaan. Lokakuun 29. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1990 Pirkko<\/strong>-vaimo her\u00e4si keskell\u00e4 y\u00f6t\u00e4 miehens\u00e4 huutoon: t\u00e4m\u00e4 oli saanut syd\u00e4nkohtauksen. Paikalle oli h\u00e4lytetty l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, mutta mit\u00e4\u00e4n ei ollut teht\u00e4viss\u00e4. Pirkko oli tietenkin h\u00e4diss\u00e4\u00e4n ja piti kuolevaa aviomiest\u00e4\u00e4n syliss\u00e4\u00e4n. Juha Vainion viimeiset sanat olivat ”ei saa hermostua<\/em>”.<\/p>\n

Laulaja Topi Sorsakoski<\/strong> menehtyi keuhkosy\u00f6p\u00e4\u00e4n elokuun 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 2011. Edellisen\u00e4 iltana ambulanssi oli hakenut miehen sairaalaan pahojen hengitysvaikeuksien vuoksi eik\u00e4 paluuta en\u00e4\u00e4 ollut. Koko perhe kokoontui Heli<\/strong>-vaimon johdolla sairaalas\u00e4ngyn \u00e4\u00e4relle. Sorsakoski sanoi viimeiset sanansa, vain hetki ennen kuolemaansa, vieress\u00e4 olevalle vaimolleen: ”Nukutaan viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n, nukutaanhan.<\/em>”.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n