{"id":2306,"date":"2024-03-15T22:45:25","date_gmt":"2024-03-15T20:45:25","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=2306"},"modified":"2024-03-21T20:35:14","modified_gmt":"2024-03-21T18:35:14","slug":"10-wikipedia-huijausta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/oudoimmat\/10-wikipedia-huijausta\/","title":{"rendered":"10 uskomatonta Wikipedia-huijausta, jotka ehtiv\u00e4t levit\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4"},"content":{"rendered":"

K\u00e4yt\u00e4tk\u00f6 Wikipediaa? Luotatko siihen? Ehk\u00e4 n\u00e4m\u00e4 10 Wikipedia-huijausta saavat sinut miettim\u00e4\u00e4n kahdesti, ennen kuin julistat faktana jotain sivustolta lukemaasi.<\/p>\n

Vaikka usein painotetaan, ett\u00e4 Wikipedia ei ole luotettava tietol\u00e4hde, on se varmasti monelle ensimm\u00e4inen kohde, kun halutaan tietoa jostain asiasta. Olenko v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4? Tiesit varmaan, ett\u00e4 kuka vain voi muokata sivuston artikkeleita, joten sinne voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 aivan mit\u00e4 tahansa.<\/p>\n

Vuonna 2001 perustettu digitaalinen tietosanakirja ei kuitenkaan ole t\u00e4ytt\u00e4 kuraa, tutkimusten mukaan sen artikkelit ovat suurelta osin puolueettomia (Wikipedian perusperiaate) ja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t vain pieni\u00e4 asiavirheit\u00e4.<\/p>\n

Mutta joskus mukaan mahtuu isompia k\u00f6mm\u00e4hdyksi\u00e4: olivat ne sitten eri kielisilt\u00e4 sivuilta virheellisesti k\u00e4\u00e4nnettyj\u00e4 faktoja tai jonkun tahallisia kiusantekoja. Sadat Wikipedian ty\u00f6ntekij\u00e4t tarkastavat jatkuvasti sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 virheiden osalta, mutta yksin suomenkielisell\u00e4 alustalla on reippaasti yli miljoonaa artikkelia, joten on p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 seulan l\u00e4pi p\u00e4\u00e4see v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa.<\/p>\n

Yksi helppo tapa v\u00e4ltty\u00e4 virheelliselt\u00e4 tiedolta on tarkistaa aina l\u00e4hde artikkelin lopusta, ja tietysti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siin\u00e4kin kriittisyytt\u00e4. V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ominaisuus nykyajan tietotulvassa on medialukutaito, jonka pit\u00e4isi olla pakollinen oppiaine koulussa.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> esittelee t\u00e4ll\u00e4 listalla 10 uskomatonta Wikipedia-huijausta, joista osa ehti olla sivustolla useita vuosia ja toisaalta osa ehti vain tunneissa aiheuttaa suurta h\u00e4mminki\u00e4.<\/p>\n

Jar’Edo Wens<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kalifornian osavaltion yliopistossa Sacramentossa ty\u00f6skentelev\u00e4 filosofian professori Matthew McCormick<\/strong> alkoi saada tappouhkauksia vuonna 2012. Syy oli h\u00e4nen ”Atheism and the Case Against Christ” -kirjansa, jossa arvostellaan voimakkaasti kristinuskoa.<\/p>\n

Mutta se ei ole syy, miksi h\u00e4net on mainittu t\u00e4ll\u00e4 listalla. Syy on se, ett\u00e4 professori oli k\u00e4ytt\u00e4nyt kirjansa teossa Wikipediaa l\u00e4hteen\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kirjassa esitell\u00e4\u00e4n 500 jumalaa eri uskonnoista ja luettelossa on mukana muun muassa Jar’Edo Wens. Jar’Edo Wensilla oli oma, vuonna 2005 luotu, Wikipedia-sivu, jossa ei tokikaan ollut teksti\u00e4 kuin kaksi lausetta eik\u00e4 yht\u00e4\u00e4n viitteit\u00e4. Kyseinen hahmo oli my\u00f6s lis\u00e4tty aboriginaalien jumalolentojen listalle.<\/p>\n

Nelj\u00e4n vuoden kuluttua sivulle lis\u00e4ttiin varoitus l\u00e4hteiden puuttumisesta, mutta artikkelin alkuper\u00e4isest\u00e4 luomisesta meni muutamaa kuukautta vaille 10 vuotta, kunnes maaliskuussa 2015 huijaus vihdoin selvisi<\/a>. Jar’Edo Wens Wikipedia-huijaus oli ehditty lis\u00e4t\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi ranskan- ja turkinkielisille sivustoille ja, kuten edell\u00e4 mainittuna, p\u00e4\u00e4ssyt my\u00f6s mukaan julkaistuun kirjaan.<\/p>\n

Paljastumisensa aikoihin se oli Wikipedian historian pitk\u00e4ik\u00e4isin v\u00e4\u00e4renn\u00f6s, eik\u00e4 artikkelin luojasta tiedet\u00e4 muuta kuin ett\u00e4 tietokoneen IP-osoite oli australialainen.<\/p>\n

Mutta ehk\u00e4 h\u00e4nen nimens\u00e4 on Jared Owens?<\/p>\n

Nen\u00e4karhu eli brasilialainen maasika<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Karsten Paulick | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Newyorkilainen 17-vuotias Dylan Breves<\/strong> oli ollut lomailemassa Brasiliassa ja luullut veljens\u00e4 kanssa Iguassun vesiputouksilla n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4 el\u00e4int\u00e4 maasiaksi<\/a>. H\u00e4nelle selvisi kuitenkin, ett\u00e4 se oli ollut koati eli nen\u00e4karhu.<\/p>\n

Koska nuori mies ei tyk\u00e4nnyt olla v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 (kuka siit\u00e4 tykk\u00e4isi), meni h\u00e4n muokkaamaan koatista kertovaa Wikipedia-sivua kes\u00e4ll\u00e4 2008 ja kirjoitti el\u00e4imen olevan tunnettu my\u00f6s ”brasilialaisena maasikana”. Sen piti olla hauska vitsi, jonka Breves oletti poistuvan nopeasti, koska muokkauksessa ei oltu k\u00e4ytetty l\u00e4hdett\u00e4. Toisin k\u00e4vi.<\/p>\n

Se, mit\u00e4 tuosta vitsist\u00e4 seurasi, on t\u00e4ysin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n

Harmitonta huijausta, ”Koati, toiselta nimelt\u00e4\u00e4n brasilialainen maasika”, on k\u00e4ytetty useissa isoissa sanomalehdiss\u00e4, muun muassa The Telegraphissa<\/em>, josta l\u00e4hdelinkki liitettiin Wikipediaan: oravanpy\u00f6r\u00e4 oli valmis.<\/p>\n

Virhe on p\u00e4\u00e4tynyt my\u00f6s kahteen painettuun kirjaan; ne on julkaissut arvostetut Chicagon ja Cambridgen yliopistot vuosia artikkelin muokkauksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Wikipediaan saa kirjoittaa kuka tahansa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kes\u00e4ll\u00e4 2006 Pulitzer-palkittu toimittaja Stacy Schiff<\/strong> kirjoitti The New Yorker<\/em> -lehteen artikkelin Wikipediasta<\/a> ja haastatteli siihen vain Essjay-nimimerkill\u00e4 esiintyv\u00e4\u00e4 sivuston yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Essjay oli korkealle arvostettu kollega Wikipedian yll\u00e4pit\u00e4jien joukossa ja h\u00e4nen CV:ns\u00e4 oli vertaansa vailla. H\u00e4n oli tuplatohtori: teologisen filosofian ja kanonisen oikeuden aloilta sek\u00e4 uskontotieteiden maisteri, joka opetti p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6n\u00e4\u00e4n teologiaa yksityisess\u00e4 yliopistossa. Kukaan yhti\u00f6ss\u00e4 ei kuitenkaan tiennyt h\u00e4nen oikeaa nime\u00e4\u00e4n; se on tapa, jolla Wikipedia toimii edelleen.<\/p>\n

H\u00e4n oli haastattelun aikoihin kirjoittanut, muokannut ja tarkistanut Wikipedia-artikkeleita virheilt\u00e4 muutaman vuoden ajan. Essjay oli vedonnut ”koulutukseensa ja kokemukseensa” ja k\u00e4ytt\u00e4nyt asemaansa hyv\u00e4kseen, kun l\u00e4hteiden luotettavuuksia oli k\u00e4sitelty Wikipedian ty\u00f6ntekij\u00f6iden keskuudessa.<\/p>\n

Mutta vasta lehtijuttu ja sit\u00e4 seurannut siirtyminen Wikipedian sisaryhti\u00f6n, Wikian, palvelukseen her\u00e4tti joissakin Wikipedia-kriitikoissa ep\u00e4ilykset.<\/p>\n

Essjay paljasti viimein henkil\u00f6llisyytens\u00e4 ja huijauksensa helmikuussa 2007. H\u00e4n\u00a0oli 24-vuotias, koulut keskeytt\u00e4nyt Ryan Jordan<\/strong>.\u00a0Asioiden oikean laidan selvitty\u00e4 Jordan sai potkut sek\u00e4 Wikipediasta ett\u00e4 Wikiasta.<\/p>\n

Sivuston perustaja Jimmy Wales<\/strong> oli suuren kohun j\u00e4lkeen ehdottanut taustojen varmistamista uusille ty\u00f6ntekij\u00f6ille, mutta yhteis\u00f6 oli voimakkaasti sivuston perusperiaatteen, ”kuka vain voi kirjoittaa ja osallistua”, hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Yhti\u00f6 ei tuon selkkauksen j\u00e4lkeen ole en\u00e4\u00e4 koskaan saanut palautettua mainettaan vakavasti otettavana tietol\u00e4hteen\u00e4. Ja The New Yorkerin<\/em> artikkeli korjattiin vastaamaan totuutta.<\/p>\n

Kuolleeksi julistetut julkkikset<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Laulaja-n\u00e4yttelij\u00e4 Miley Cyrus<\/strong> kuoli auto-onnettomuudessa, senaattori Edward ”Ted” Kennedy<\/strong> menehtyi presidentti Barack Obaman<\/strong> virkaanastujaisten j\u00e4lkeen ja r\u00e4pp\u00e4ri Eminem<\/strong> on kuollut useaan otteeseen monin eri tavoin.<\/p>\n

Siin\u00e4 vain muutama Wikipedia-huijaus liittyen julkkisten kuolemiin. Valitettavasti Kennedyn kohdalla meni vain reilu puoli vuotta huijausartikkelista, kun h\u00e4n kuoli sy\u00f6p\u00e4\u00e4n elokuussa 2009.<\/p>\n

N\u00e4yttelij\u00e4 ja stand up -koomikko Sinbad<\/strong> joutui maaliskuussa 2007 my\u00f6s huijarikirjoittajan uhriksi. Wikipediaan lis\u00e4ttiin tuolloin tieto, ett\u00e4 h\u00e4n olisi menehtynyt syd\u00e4nkohtaukseen.<\/p>\n

Mies itse sai kuulla virheest\u00e4, kun h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4 soitti is\u00e4lleen j\u00e4rkyttyneen\u00e4. Komediaa ty\u00f6kseen tekev\u00e4 Sinbad piti huijausta ensin hauskana, kunnes alkoi saada satoja yhteydenottoja, joissa oltiin huolestuneita h\u00e4nen terveydentilastaan.<\/p>\n

Wrightbus myi toimintansa<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 virheellinen tieto ehti olla Wikipediassa vain 47 minuuttia, mutta ehti siin\u00e4 ajassa saada 1500 ihmist\u00e4 paniikin valtaan.<\/p>\n

Marraskuussa 2015 pohjoisirlantilaisessa, linja-autoja valmistavassa, Wrightbus-yhti\u00f6n tehtaassa koettiin kauhunhetki\u00e4. Joku omasta mielest\u00e4\u00e4n vitsik\u00e4s kansalainen oli kirjoittanut yrityksen Wikipedia- sivulle, ett\u00e4 Wrightbus on myyty.<\/p>\n

Ballymenan kaupungissa oltiin jo valmiiksi varpaillaan, koska kaksi isoa paikallista ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4\u00e4 oli ilmoittanut siirt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 tuotantonsa muualle. Se tarkoitti l\u00e4hes 2000 ty\u00f6paikan l\u00e4htemist\u00e4 Ballymenasta. Wrightbusin ty\u00f6ntekij\u00e4t uskoivat, ett\u00e4 nyt he olisivat seuraavia.Valheellinen tieto levisi huolestuneiden ihmisten keskuudessa kulovalkean tavoin, mutta viel\u00e4 tuolloin huoli oli aiheeton.<\/p>\n

Valitettavasti syksyll\u00e4 2019 yhti\u00f6 oli ajautunut taloudellisiin ongelmiin ja tehtaan tuotanto lopetettiin. Englantilainen Bamfordin Bus Company<\/a> lunasti Wrightbusin tyt\u00e4ryhti\u00f6kseen, ty\u00f6llist\u00e4en lopulta kuitenkin vain noin kolmasosan entisest\u00e4 henkil\u00f6kunnasta.<\/p>\n

Bicholimin sota<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Muistatko, kun koulussa opetettiin Bicholimin konfliktista? Se oli Portugalin ja Intian v\u00e4linen yhteenotto vuosina 1640 ja 1641. Taisteluita k\u00e4ytiin l\u00e4hinn\u00e4, nimens\u00e4 mukaisesti, Bicholimin alueella, ja rauhanneuvottelujen seurauksena Goa vahvisti paikkansa itsen\u00e4isen\u00e4 Intian osavaltiona.<\/p>\n

Mit\u00e4? Et muista kuulleesi t\u00e4st\u00e4? Kyse ei ole Mandela-efektist\u00e4 (niist\u00e4 voit lukea enemm\u00e4n t\u00e4m\u00e4n linkin<\/a> kautta). Kyseess\u00e4 on tietenkin (t\u00e4m\u00e4n listan aihe mieless\u00e4 pit\u00e4en) Wikipedia-huijaus. T\u00e4m\u00e4 on huijaus, johon on todenn\u00e4k\u00f6isesti k\u00e4ytetty enemm\u00e4n aikaa ja vaivaa kuin mihink\u00e4\u00e4n muuhun huijausartikkeliin.<\/p>\n

Se sis\u00e4lsi 4500 sanaa. (Vertailukohtana: T\u00e4m\u00e4 lukemasi lista on 1719 sanan mittainen). Artikkelissa oli paljon l\u00e4hdeviittauksia ja se oli huolellisesti kirjoitettu. Vuonna 2007, vain pari kuukautta julkaisunsa j\u00e4lkeen, se sai Wikipedialta ”hyv\u00e4n artikkelin” aseman, jonka on nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 saavuttanut vain puoli prosenttia sivuston miljoonista artikkeleista. L\u00e4hteit\u00e4 ei ilmeisesti kukaan tarkastanut kunnolla.<\/p>\n

Kunnes viisi vuotta my\u00f6hemmin Wikipedian virheit\u00e4 seulova ”ShelfSkewed” otti Bicholimin konfliktin suurennuslasinsa alle. H\u00e4n huomasi, ett\u00e4 kaikki sivuston linkit johtivat takaisin kyseiseen Wikipedia-artikkeliin eik\u00e4 yht\u00e4k\u00e4\u00e4n l\u00e4hteen\u00e4 k\u00e4ytetty\u00e4 kirjaa ollut olemassakaan.<\/p>\n

Artikkeli poistettiin, mutta kuten joskus aiemminkin on tullut mainittua: se mik\u00e4 on kerran laitettu Internetiin, tulee siell\u00e4 pysym\u00e4\u00e4n hamaan loppuun saakka. Bichomin konfliktista kirjoitetaan blogeissa ja ep\u00e4luotettavilla sivustoilla edelleen.<\/p>\n

L\u00e4heinen yst\u00e4v\u00e4 ep\u00e4iltyn\u00e4 Kennedyjen murhista<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on Wikipedia-huijaus, joka sai sivuston muuttamaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4\u00e4n liittyen artikkeleiden luomiseen: ilman k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tunnusta ei kuka tahansa voi aloittaa uutta sivua. Toisaalta artikkeleiden muokkaamiselle ei ole mit\u00e4\u00e4n rajoitteita.<\/p>\n

Toukokuussa 2005 Wikipediaan luotu artikkeli toimittaja John Seigenthalerista<\/strong> ehti olla kaikkien k\u00e4ytt\u00e4jien n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 useiden kuukausien ajan. Sivulla kerrottiin Seigenthalerin olleen ep\u00e4iltyn\u00e4 presidentti John F. Kennedyn<\/strong> ja t\u00e4m\u00e4n veljen, oikeusministeri Robert F. Kennedyn<\/strong>, salamurhista.<\/p>\n

Se ei pit\u00e4nyt alkuunkaan paikkaansa; itseasiassa Seigenthaler oli ollut Robert Kennedyn l\u00e4heisimpi\u00e4 yst\u00e4vi\u00e4 ja toiminut arkunkantajana t\u00e4m\u00e4n hautajaisissa.<\/p>\n

Sanomattakin lienee selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toimittaja ei j\u00e4tt\u00e4nyt asiaa siihen. Brian Chase<\/strong>, 38-vuotias l\u00e4hetti, joka lopulta paljasti olleensa huijausartikkelin takana, kertoi luulleensa Wikipedian olevan jonkinlainen pilailusanakirja, ja on saanut Seigenthalerilta anteeksi.<\/p>\n

Huijaus nosti kohun, jota k\u00e4siteltiin isoissa televisio-ohjelmissa ja jopa Yhdysvaltain kongressilta vaadittiin toimia. Se oli ensimm\u00e4inen kerta kun Wikipedian uskottavuutta oli niin laajasti kyseenalaistettu julkisuudessa, ja vaikka suuret mediat kuinka painottivat, etteiv\u00e4t miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 en\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4 Wikipediaa suorana l\u00e4hteen\u00e4\u00e4n, p\u00e4\u00e4si t\u00e4m\u00e4n listan seuraava virhe kuitenkin livahtamaan editoinnista l\u00e4pi.<\/p>\n

S\u00e4velt\u00e4j\u00e4n osuvat sitaatit<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Maaliskuun 28. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 2009 ranskalainen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 ja kapellimestari Maurice Jarre<\/strong> menehtyi. H\u00e4n oli yksi aikansa arvostetuimmista elokuvamusiikin s\u00e4velt\u00e4jist\u00e4, ja kuten kuvassakin voi hyllyll\u00e4 n\u00e4hd\u00e4, voitti h\u00e4n t\u00f6ist\u00e4\u00e4n kolme Oscar-palkintoa<\/a>.<\/p>\n

Muutama tunti mestarin kuoleman j\u00e4lkeen, p\u00e4\u00e4tti irlantilainen media-alan opiskelija Shane Fitzgerald<\/strong> muokata s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n Wikipedia-sivua, ja siten testata median vastuullisuutta ja tarkkuutta. H\u00e4n lis\u00e4si sivulle itse keksim\u00e4ns\u00e4 Jarren sitaatin:<\/p>\n

”Joku voisi sanoa koko el\u00e4m\u00e4ni olleen yksi, pitk\u00e4 \u00e4\u00e4niraita. Musiikki oli el\u00e4m\u00e4ni, musiikki toi minut eloon ja musiikki on se, josta minut tullaan muistamaan, kun l\u00e4hden. Kun kuolen, p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni tulee soimaan viimeinen valssi, jonka vain min\u00e4 kuulen.<\/em>”.<\/p>\n

Kansainv\u00e4linen media ei l\u00e4p\u00e4issyt Fitzgeraldin koetta.<\/p>\n

Vaikka valesitaatti ehti olla artikkelissa alle vuorokauden (se poistettiin puuttuvan l\u00e4hdeviittauksen takia), olivat monet sivustot ymp\u00e4ri maailmaa ehtineet sen jo napata k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4, ja julkaisivat kaunista lauselmaa Jarren muistokirjoituksissa.<\/p>\n

Kuukauden kuluttua Fitzgerald alkoi l\u00e4hetell\u00e4 mediataloille s\u00e4hk\u00f6postia ja paljastaa huijauksensa; h\u00e4n ei ollut ikimaailmassa uskonut sen menev\u00e4n l\u00e4pi ilman l\u00e4hdett\u00e4. Monet mediat nimittiv\u00e4t nuorta miest\u00e4 vandaaliksi, mutta The Guardian<\/a>, yksi Ison-Britannian arvostetuimmista sanomalehdist\u00e4 pyysi huolimattomuuttaan anteeksi ja my\u00f6nsi lehtens\u00e4 kuolinilmoitusten tekij\u00f6iden ottavan faktansa Wikipediasta.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on varmaan sittemmin muuttunut.<\/p>\n

Chris Benoit’n vaimo on kuollut<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 Wikipedia-huijaus on surullisen kuuluisa.<\/p>\n

Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4, hein\u00e4kuun 25. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 2007, poliisi l\u00f6ysi showpainija Chris Benoit’n<\/strong>, t\u00e4m\u00e4n vaimon Nancyn<\/strong> ja heid\u00e4n seitsem\u00e4n vuotiaan poikansa Danielin<\/strong>, kuolleina kotoaan. Hyvin nopeasti selvisi, ett\u00e4 Benoit oli tappanut vaimonsa ja lapsensa, ja tehnyt sen j\u00e4lkeen itsemurhan.<\/p>\n

Karmivaa on se, ett\u00e4 samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ruumiiden l\u00f6ytymisen kanssa, oli Benoit’n Wikipedia-sivulle kirjoitettu aamuy\u00f6ll\u00e4, ett\u00e4 mies ei osallistu painitapahtumaan, koska h\u00e4nen vaimonsa Nancy oli kuollut. Muokkaus artikkeliin oli tehty yli 10 tuntia ennen surmaty\u00f6n selvi\u00e4mist\u00e4. Kukaan ei siis tuolloin viel\u00e4 tiennyt Benoit’n perheen tragediasta.<\/p>\n

Poliisi tietenkin kiinnostui t\u00e4st\u00e4 mystisest\u00e4 lis\u00e4yksest\u00e4, joka oli jo faktana p\u00e4\u00e4tynyt kansallisiin uutisiin. Kirjoittajan IP-osoite paikallistettiin aluksi Connecticutissa sijaitsevan showpainiorganisaatio WWE:n p\u00e4\u00e4konttorille, mutta lis\u00e4\u00e4j\u00e4ksi paljastuikin l\u00e4hell\u00e4 asunut 19-vuotias pahantekij\u00e4, jonka tiedet\u00e4\u00e4n aiemminkin lis\u00e4illeen Wikipediaan ties mit\u00e4 huuhaata. H\u00e4n oli pahoillaan hirvitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 sattumasta ja on kertonut perustaneensa kirjoituksensa vain netiss\u00e4 velloneisiin huhuihin.<\/p>\n

Pirtel\u00f6n kehitt\u00e4j\u00e4 keksi puluille suihkun<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Orange Julius -hedelm\u00e4pirtel\u00f6n kehitt\u00e4j\u00e4st\u00e4, Julius Freedista<\/strong>, kertova sivu oli t\u00e4ynn\u00e4 toinen toistaan oudompia faktoja miehen el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Erikoisen pirtel\u00f6n kehitt\u00e4j\u00e4 oli todellinen monitoimimies: h\u00e4n oli keksinyt ja valmistanut esimerkiksi kelluvan katkarapupyydyksen ja pulujen suihkukopin. N\u00e4in Wikipedia kertoi kes\u00e4kuusta 2005 maaliskuuhun 2010 asti.<\/p>\n

Hauskinta kaikessa on se, ett\u00e4 vuonna 1926 perustettu Orange Julius oli tehnyt laajan mainoskamppanjan, jossa oli k\u00e4ytetty materiaalina Wikipediasta l\u00f6ytyneit\u00e4 ”faktoja”. Videolla oli haluttu tuoda esiin perustajan uskomattomia saavutuksia, mutta se on j\u00e4\u00e4nyt ep\u00e4selv\u00e4ksi, oliko mainos tehty kieli poskessa vai oikeasti huijaukseen haksahtaneena.<\/p>\n

Ainakin virheet pysyiv\u00e4t Wikipedia-artikkelissa vuoden 2007 mainosvideon j\u00e4lkeenkin viel\u00e4 kolme vuotta, kunnes muuan Ken Jennings<\/strong> bongasi virheen. Jennings on yhdysvaltalainen tietokilpailulegenda, joka on muun muassa voittanut 74 per\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 Jeopardy! -visaa.<\/p>\n

H\u00e4n oli ollut varmaan lukemassa koko Wikipediaa l\u00e4pi!?<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n