{"id":23081,"date":"2024-11-25T18:40:08","date_gmt":"2024-11-25T16:40:08","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=23081"},"modified":"2025-02-10T15:55:16","modified_gmt":"2025-02-10T13:55:16","slug":"11-faktaa-itkemisesta-ja-kyynelista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/11-faktaa-itkemisesta-ja-kyynelista\/","title":{"rendered":"Itkeek\u00f6 el\u00e4imet? 11 faktaa itkemisest\u00e4 ja kyynelist\u00e4 \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

Surullinen elokuva, parhaan kaverin h\u00e4\u00e4t ja sipulin pilkkominen \u2013 n\u00e4m\u00e4 kaikki voivat nostattaa kyyneli\u00e4 silmiin. Mutta miksi? T\u00e4ss\u00e4 tulee mielenkiintoisia, mutta toivottavasti ei kuitenkaan itkett\u00e4vi\u00e4 faktoja itkemisest\u00e4.<\/p>\n

Listalla perehdyt\u00e4\u00e4n itkemiseen, jonka sanotaan muun muassa puhdistavan ja tekev\u00e4n hyv\u00e4\u00e4. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen; aina itkeminen ei helpota oloa.<\/p>\n

Kukaan ei tied\u00e4 varmasti, ett\u00e4 miksi voimakkaat tunteet saavat ihmisen itkem\u00e4\u00e4n, mutta teorioita on kyll\u00e4 esitetty. Kiistatta osataan kuitenkin antaa vastaus vanhasta Saunalahden mainoksesta tuttuun kysymykseen: Itkeek\u00f6 el\u00e4imet?<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. J\u00e4lkimm\u00e4iset itkut itket\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4:<\/p>\n

Naisen kyyneleet alentavat miehen seksuaalista halukkuutta: 11 faktaa itkemisest\u00e4 ja kyynelist\u00e4 \u2013 osa 2<\/strong><\/a><\/p>\n

Kaikenmaailman teorioita<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Luiz Calves | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Vuosituhansien saatossa itkemisen syist\u00e4 on esitetty monenlaisia teorioita.<\/p>\n

Ikivanhoja savitauluja tulkitsemalla on saatu selville, ett\u00e4 ihmiset ovat pohtineet itkemist\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Vuosisatojen ajan kyynelten arveltiin tulevan syd\u00e4mest\u00e4 ja esimerkiksi Vanhassa testamentissa kyyneli\u00e4 kuvataan sivutuotteena, jota syntyy, kun syd\u00e4n heikkenee ja muuttuu vedeksi. My\u00f6hemmin Hippokrates<\/strong> taas oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kyyneleet tulevat mielest\u00e4.<\/p>\n

1600-luvulla vallinneen teorian mukaan kaikki tunteet, mutta erityisesti rakkaus, l\u00e4mpenev\u00e4t syd\u00e4mess\u00e4. Viilent\u00e4\u00e4kseen itse\u00e4\u00e4n syd\u00e4n tuotti vesih\u00f6yry\u00e4, joka sitten nousi p\u00e4\u00e4h\u00e4n, tiivistyi silmiss\u00e4 ja karkasi ulos kyynelin\u00e4.<\/p>\n

Vuonna 1662 tanskalainen tiedemies Niels Steensen<\/strong> keksi, ett\u00e4 kyyneleet ovat per\u00e4isin kyynelrauhasista. Vasta silloin ruvettiin miettim\u00e4\u00e4n olisiko kyynelist\u00e4 jotain konkreettista hy\u00f6ty\u00e4. Stenseen veikkasi, ett\u00e4 kyyneleet pit\u00e4v\u00e4t silm\u00e4n kosteana.<\/p>\n

Biokemisti William Frey<\/strong> esitti 1980-luvulla, ett\u00e4 itkem\u00e4ll\u00e4 ihminen poistaa elimist\u00f6\u00f6n kasaantuneita stressihormoneja<\/a>\u00a0ja ett\u00e4 kyynelten v\u00e4lityksell\u00e4 keho puhdistuu myrkyist\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 verrattain tuoreella teorialla ei kuitenkaan en\u00e4\u00e4 ole juurikaan kannattajia, sill\u00e4 se on pitk\u00e4lti todistettu v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi.<\/p>\n

Mit\u00e4 siis t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Itkeminen on kirjaimellisesti inhimillist\u00e4. Se tekee meist\u00e4 ihmisi\u00e4. Vaikka itkusta on tutkijoilla viel\u00e4 paljon selvitett\u00e4v\u00e4\u00e4, on mystisyyden verhoa saatu sen verran raotettua, ett\u00e4 yksi asia on varmaa: Me itkemme, koska tarvitsemme muita ihmisi\u00e4.<\/p>\n

Kyyneleit\u00e4 on kolmea erilaista laatua<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Varun Gaba | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Kaikki vuodatetut kyyneleet eiv\u00e4t ole samanlaisia, vaan niit\u00e4 on kolmea erilaista tyyppi\u00e4: perus-, refleksi- ja tunnekyyneleet.<\/p>\n

Perus- eli basaalikyyneleet pit\u00e4v\u00e4t silm\u00e4n jatkuvasti kosteana ja puhtaana. Niiss\u00e4 on paljon rasvoja, ravinteita ja suojaavia aineita, kuten bakteereja tappavia entsyymej\u00e4. Jos peruskyynelien tuotanto jostain syyst\u00e4 h\u00e4iriintyy, tarkoittaa se suuria ongelmia n\u00e4k\u00f6kyvylle ja silmille.<\/p>\n

Refleksikyyneleet tulvahtavat silmiin silloin, kun t\u00e4ytyy p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon roskista. N\u00e4it\u00e4 kyyneleit\u00e4 erittyy my\u00f6s kemiallisessa \u00e4rsytyksess\u00e4, kuten sipulin leikkaamisessa syntyvien huurujen vaikutuksesta. Refleksikyyneleet syntyv\u00e4t kasvojen ja silm\u00e4n alueen tuntohermo\u00e4rsykkeiden kautta.<\/p>\n

Vaikka perus- ja refleksikyynelienkin v\u00e4lill\u00e4 on eroa koostumuksessa, ovat tunnekyyneleet t\u00e4ysin poikkeavia. \u00c4rsyke tunnekyynelten syntymiseen l\u00e4htee silmien alueen sijaan aivoista. Tunnekyyneliss\u00e4 on my\u00f6s mitattu suurempia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 tiettyj\u00e4 hormoneja, kuten stressitilanteissa erittyv\u00e4\u00e4 adrenokortikotropiini sek\u00e4 kipua lievitt\u00e4v\u00e4\u00e4 leu-enkefaliinia.<\/p>\n

Miksi sipuli itkett\u00e4\u00e4?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Steve Buissinne | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Ruoanlaiton tuskaisin hetki saa kyyneleet virtaamaan. Ei, en puhu tiskaamisesta, vaikka saattaa sekin nostattaa kiukun kyyneleit\u00e4 pintaa. Sipulin leikkaaminen ja siihen liittyv\u00e4t refleksikyyneleet ovat pakollinen paha.<\/p>\n

Kyyneleet aiheuttaa silmi\u00e4 kirvelev\u00e4lt\u00e4 kuulostava kemikaali nimelt\u00e4\u00e4n syn-propaanitioli-S-oksidi. Sit\u00e4 vapautuu sipulin murskaantuneista soluista<\/a>. Tuo nimihirvi\u00f6 leijailee silmiin ja liukenee niit\u00e4 suojaavaan nesteeseen eli peruskyyneliin. Kyynelrauhaset \u00e4rsyyntyv\u00e4t tunkeilijasta ja tilanteen rauhoittamiseksi tuotetaan lis\u00e4\u00e4 kyyneli\u00e4, t\u00e4ll\u00e4 kertaa refleksikyyneli\u00e4, jotka laimentavat aineen vaikutusta.<\/p>\n

Sipuli tuottaa vahvaa ainetta, koska se on sen ainoa puolustautumiskeino petoja vastaan. \u00c4k\u00e4iset yhdisteet eiv\u00e4t huokuttele kasvinsy\u00f6ji\u00e4 ruokailemaan, mutta ihmisen ter\u00e4v\u00e4lle veitselle ne eiv\u00e4t voi mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Onneksi sipulin aiheuttama kirvely ja kyynelehtiminen ei ole vaarallisia. \u00c4rsytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyll\u00e4kin, mutta ehk\u00e4 seuraavalla kerralla vedet silmiss\u00e4 pilkkoessa voi tuntea hieman sympatiaa itse\u00e4\u00e4n puolustavaa sipulia kohtaan.<\/p>\n

Pala kurkussa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Amin Moshrefi | Unsplash<\/p><\/div>\n

Jos joku sanoo olevansa itku kurkussa, menee kuvailu nappiin. Moni meist\u00e4 on varmasti tuntenut kuristavaa tunnetta tai ”palan” kurkussa niin\u00e4 hetkin\u00e4, kun itkett\u00e4\u00e4. Kuristava tunne on tuttu my\u00f6s kehon h\u00e4lytystilasta, jossa sympaattinen hermosto k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 taistele tai pakene -reaktion.<\/p>\n

Elimist\u00f6n h\u00e4lytystila aktivoituu nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 muistakin syist\u00e4 kuin siit\u00e4, ett\u00e4 joutuu napit vastakkain vaikkapa karhun kanssa. Henkinen kuormitus on modernissa maailmassa p\u00e4\u00e4syyllinen.<\/p>\n

Sympaattisen hermoston aktivoimassa h\u00e4lytystilassa \u00e4\u00e4nihuulten v\u00e4liss\u00e4 oleva rako avautuu automaattisesti, jotta elimist\u00f6 saisi mahdollisimman paljon happea taistelua tai pakenemista varten. Kurkkua tuntuu kuristavan aina kun yritt\u00e4\u00e4 nielaista tai pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 hengityst\u00e4, koska silloin yrit\u00e4mme sulkea raon, jota keho pyrkii pit\u00e4m\u00e4\u00e4n auki.<\/p>\n

Syv\u00e4\u00e4n ja rauhallisesti hengitt\u00e4minen helpottaa tunnetta, koska se antaa elimist\u00f6lle sen kaipaamaa happea ja auttaa hermostoa peruuttamaan tarpeettoman h\u00e4lytystilan.<\/p>\n

Fysiologinen ilmi\u00f6 on samanlainen silloin kun itku on tulossa. Parasympaattisen hermoston t\u00e4rkein hermo, vagushermo, avaa \u00e4\u00e4nihuulten v\u00e4liss\u00e4 olevan aukon, jotta emme tukehtuisi itkuun. Itkun pid\u00e4ttely ja nieleskely tuntuu palana kurkussa, koska silloinkin yrit\u00e4mme kamppailla kehon automaattista reaktiota vastaa.<\/p>\n

Itkeek\u00f6 el\u00e4imet?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Tutkijat eiv\u00e4t ole lukemattomista vastav\u00e4itteist\u00e4 ja lemmikinomistajien havainnoista huolimatta koskaan pystyneet todistamaan, ett\u00e4 el\u00e4imet itkisiv\u00e4t. Kyyneleit\u00e4 el\u00e4imet toki vuodattavat, koska t\u00e4ytyyh\u00e4n silm\u00e4t pit\u00e4\u00e4 puhtaana. Mutta jos itkeminen tarkoittaa tunnery\u00f6pyn aikaansaamia kyyneleit\u00e4, niin ei: el\u00e4imet eiv\u00e4t itke. El\u00e4imet eiv\u00e4t itke ilosta eiv\u00e4tk\u00e4 surusta.<\/p>\n

Se ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, etteiv\u00e4tk\u00f6 el\u00e4imet voisi tuntea surua tai iloa, mutta tunteiden peitt\u00e4misest\u00e4 on luonnossa usein vain hy\u00f6ty\u00e4. Emostaan eroon joutuneet poikaset kyll\u00e4 kiljuvat h\u00e4diss\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 vastaa vauvojen itkua, mutta kyyneleit\u00e4 el\u00e4inpienokaisten poskille ei valu.<\/p>\n

Kuuluisa Koko-gorilla<\/a>, joka osasi yli tuhat viittomaa, tunnettiin v\u00e4itetyst\u00e4 kyvyst\u00e4\u00e4n ilmaista tunteitaan ihmisten tapaan. Se muun muassa ”itki” saatuaan tiet\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen lemmikkikissansa kuolemasta. Koko \u00e4\u00e4nteli nyyhkien ja viittoi hoitajalleen sanat ”itku” ja ”nuku kissa”. Kyyneli\u00e4 se ei kuitenkaan koskaan vuodattanut.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n