{"id":23148,"date":"2022-02-09T22:30:23","date_gmt":"2022-02-09T20:30:23","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=23148"},"modified":"2023-06-23T18:04:09","modified_gmt":"2023-06-23T16:04:09","slug":"vaarat-kuuluisat-sitaatit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/vaarat-kuuluisat-sitaatit\/","title":{"rendered":"Kuuluisat sitaatit, jotka eiv\u00e4t pid\u00e4 paikkaansa: Caesar ei ikin\u00e4 sanonut ”sin\u00e4kin Brutukseni” eik\u00e4 Kola-Olli sanonut ”liian hapokasta”"},"content":{"rendered":"

Listafriikki<\/a> lataa nyt tiskiin aimo annoksen el\u00e4m\u00e4nviisauksia. N\u00e4m\u00e4 kuuluisat sitaatit ovat kuitenkin virheellisi\u00e4: joko lainaus on jonkun muun sanoma tai sitaatti sanotaan yleisesti v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n

V\u00e4\u00e4ri\u00e4 sitaatteja on viljelty aina, mutta sosiaalisen median aikakautena virheellisi\u00e4 lainauksia jaetaan jos sun jonkinlaisina mietelauseina \u2013 tsemppaavina viestein\u00e4 tai oman el\u00e4m\u00e4nfilosofian alleviivaajina.<\/p>\n

Virheellisi\u00e4 sitaatteja n\u00e4kee paljon; ovathan ne usein iskev\u00e4mpi\u00e4 kuin oikeat ja alkuper\u00e4iset. On my\u00f6s hyvin yleist\u00e4, ett\u00e4 muiden ihmisten sitaatteja laitetaan kuuluisien ja vaikutusvaltaisten henkil\u00f6iden nimiin, sill\u00e4 siten niill\u00e4 on enemm\u00e4n painoarvoa.<\/p>\n

Listalla on mukana my\u00f6s viihdett\u00e4, sill\u00e4 monia rakastettujen elokuvien tunnetuimpia lausahduksia siteerataan t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4rin. Totuuden selvi\u00e4minen voi j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4 herkimpi\u00e4 lukijoita \ud83d\ude09<\/p>\n

”Sin\u00e4kin, Brutukseni?”<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Gordon Johnson | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Idea t\u00e4h\u00e4n listaan l\u00e4hti liikkeelle er\u00e4\u00e4st\u00e4 aiemmasta listasta. Pari viikkoa sitten julkaistulta kuuluisia viimeisi\u00e4 sanoja -listalta<\/a> j\u00e4i uupumaan ehk\u00e4p\u00e4 ne maailmanhistorian kuuluisimmat ja siteeratuimmat viimeiset sanat. Lukijat kertoivat odottaneensa niiden olevan listalla, mutta ne j\u00e4iv\u00e4t pois hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4.<\/p>\n

Rooman valtakunnan diktaattorina ennen ajanlaskumme alkua toiminut Julius Caesar<\/strong> salamurhattiin senaattoreidensa toimesta. Murhaajien joukossa oli my\u00f6s l\u00e4heinen yst\u00e4v\u00e4 Marcus Junius Brutus<\/strong>. Tikariniskujen haavoittama Caesar ymm\u00e4rsi kuoleman koittavan ja lausui viimeisin\u00e4 sanoinaan ”Et tu, Brute<\/em>” (suom. Sin\u00e4kin Brutukseni). Sanat liitet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n symboliseen selk\u00e4\u00e4npuukotukseen ja ovat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 maailmanlaajuisesti.<\/p>\n

Caesar ei kuitenkaan sanonut n\u00e4it\u00e4 kuuluisia viimeisi\u00e4 sanoja. H\u00e4nen viimeisist\u00e4 sanoistaan on monia eri versioita eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n niist\u00e4 voida sanoa varmasti ”oikeiksi”. Miss\u00e4\u00e4n historiallisessa l\u00e4hteess\u00e4 h\u00e4nen ei kuitenkaan kerrota sanoneen ”Et tu, Brute<\/em>”. Roomalaisen historioitsijan Suetoniuksen<\/strong> mukaan kreikkalaista kulttuuria ja kielt\u00e4 ihannoineen Caesarin viimeiset sanat olivat ”\u03ba\u03b1\u1f76 \u03c3\u1f7a \u03c4\u03ad\u03ba\u03bd\u03bf\u03bd”. Kai sy teknon<\/em> tarkoittaa ”sin\u00e4kin lapseni\/poikani”.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kuuluisa ”Et tu, Brute?<\/em>” on englantilaisen n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijan William Shakespearen<\/strong> kyn\u00e4st\u00e4; noin 1500 vuotta Caesarin kuoleman j\u00e4lkeen. Shakespearen keksim\u00e4 lausahdus ei toki ole n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n viimeinen, mit\u00e4 Caesar suustaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4. Brutuksen toimintaa p\u00e4ivitelty\u00e4\u00e4n Caesarin hahmo sanoo viel\u00e4 ennen kuolemaansa: ”Kaadu sitten Caesar!<\/em>” (engl. ”Then fall Caesar!<\/em>”.<\/p>\n

Harhaanjohtava sitaatti Raamatusta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Raha on kaiken pahan alku ja juuri. Tuota hokemaa tai siit\u00e4 johdettuja kevyempi\u00e4 versioita, esimerkiksi ”raha ei tee onnelliseksi” ja ”raha ei tuo onnea”, on toisteltu v\u00e4symiseen saakka. Ikivanha sanonta on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa, sill\u00e4 onhan se per\u00e4isin yhdest\u00e4 maailman tunnetuimmasta kirjasta: Raamatusta.<\/p>\n

Ottamatta kantaa v\u00e4symykseen saakka toistellun v\u00e4itteen sanomaan, voimme kuitenkin todeta, ett\u00e4 Raamatussa niin ei lue. Ei mill\u00e4\u00e4n kielell\u00e4 tai miss\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4. Lainaus on virheellinen ja sellaisena hieman harhaanjohtava, sill\u00e4 Raamattu ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 tuomitse rahaa. Vaikka toki antaa siit\u00e4(kin) monenlaisia neuvoja ja ohjeita.<\/p>\n

Asia on suhteellisen helppo tarkistaa, joten teimme sen lukijoiden puolesta. Ensimm\u00e4isess\u00e4 kirjeess\u00e4 Timoteukselle<\/a> sanotaan, ett\u00e4 ”rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri<\/em>”. Se on aivan eri asia. Ja tuossa toteamuksessa on kiistatta per\u00e4\u00e4!<\/p>\n

”Antakaa heille kakkua”<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Ranskan kuningatar Marie-Antoinette<\/strong>, Ludvig XVI<\/strong>:n vaimo, ei ollut k\u00f6yh\u00e4n kansan keskuudessa pidetty henkil\u00f6, joskin h\u00e4nen rooliaan maata piinanneissa ongelmissa on liioiteltu huomattavasti. Kun Marie-Antoinette tuomittiin lokakuussa 1793 kuolemaan maanpetoksesta syytettyn\u00e4, ei leveilev\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntavalla ollut asian kanssa tekemist\u00e4, mutta h\u00e4nen siihen liittyv\u00e4 lent\u00e4v\u00e4 lauseensa j\u00e4i el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Marie-Antoinette sanoi ”antakaa heille kakkua”, kun h\u00e4nelle kerrottiin, ettei ihmisill\u00e4 ollut n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n aikaan edes leip\u00e4\u00e4 sy\u00f6d\u00e4kseen. Marie-Antoinette ei kuitenkaan koskaan tokaissut ”Qu’ils mangent de la brioche<\/em>”.<\/p>\n

Kuka kansalaisille sitten oli tarjoamassa kakkua (tai briossia), jos ei tavallisesta kansasta vieraantunut rouva?<\/p>\n

”Antakaa heille kakkua” on per\u00e4isin kuuluisan filosofin ja kirjailijan, historialliseksi pervoksikin<\/a> nimitetyn, Jean-Jacques Rousseaun<\/strong> kyn\u00e4st\u00e4. Tunnustuksia<\/em> -teoksessa Rousseau kirjoittaa er\u00e4\u00e4n ”mahtavan prinsessan” ohjeistaneen neuvonantajiaan n\u00e4lkiintyneiden kansalaisten suhteen: ”Jos heill\u00e4 ei ole leip\u00e4\u00e4, niin antakaa heille kakkua<\/em>”.<\/p>\n

Rousseau olisi voinut ”mahtavalla prinsessalla” viitata Marie-Antoinetteen, mutta t\u00e4m\u00e4 asui kirjoitushetkell\u00e4 viel\u00e4 It\u00e4vallassa, oli 13-vuotias eik\u00e4 ollut edes tavannut tulevaa ranskalaista aviomiest\u00e4\u00e4n. Tuon mahtavan prinsessan ep\u00e4ill\u00e4\u00e4nkin olleen Ranskaa 1600-luvulla hallinneen Ludvig XIV<\/strong>:n vaimo Maria Teresia<\/strong>.<\/p>\n

Tai sitten Rousseau keksi koko lausahduksen. Mutta Marie-Antoinette niin ei kuitenkaan sanonut.<\/p>\n

”Hyv\u00e4\u00e4 kriisi\u00e4 ei pid\u00e4 koskaan haaskata”, sanoi Churchill, vaikka ei sanonutkaan<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Yhdistyneen kuningaskunnan p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4 toisen maailmansodan aikana toiminut Winston Churchill<\/strong> tunnettiin sanavalmiina miehen\u00e4. Mutta niin paljon kuin on olemassa Churchillin oikeita sitaatteja, niin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n saman verran on niit\u00e4 virheellisi\u00e4. Todellisena auktoriteettina ja kaikkien aikojen suurimpana brittin\u00e4 pidetty Churchill on hyv\u00e4 kohde v\u00e4\u00e4r\u00e4n sitaatin sanojaksi, sill\u00e4 lainaukseen tulee aivan erityist\u00e4 painoarvoa, jos kyseinen p\u00e4\u00e4mies on sen sanonut.<\/p>\n

Esimerkiksi Helsingin Sanomat<\/em> on kunnostautunut Churchillin virheellisten sitaattien k\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4. Hein\u00e4kuussa 2021 HS Vision<\/em> haastattelussa Oxfordin yliopiston professori, ekonomisti Ian Goldin<\/strong> siteerasi Churchillia<\/a>: ”Kuten Churchill sanoi, hyv\u00e4\u00e4 kriisi\u00e4 ei pid\u00e4 koskaan haaskata.<\/em>”. Hyvin sanottu, kuka ikin\u00e4 lieneek\u00e4\u00e4n. Churchill se ei kuitenkaan ollut.<\/p>\n

Twitteriss\u00e4 Hesaria arvosteltiin<\/a>, vaikka t\u00e4ll\u00e4 kertaa virheellisen lainauksen olikin tehnyt arvostetun korkeakoulun professori. Mutta kyseist\u00e4 virheellist\u00e4 lainausta oli lehdess\u00e4 k\u00e4ytetty aiemminkin<\/a>. Ja mainittakoon viel\u00e4, ett\u00e4 Helsingin Sanomat<\/em> ei todellakaan ole ainoa, joka on sortunut saman virheeseen. Kansainv\u00e4lisess\u00e4 mediassa kyseinen v\u00e4\u00e4r\u00e4 lainaus pompsahtelee esiin tasaisin v\u00e4liajoin.<\/p>\n

Churchillin virheellisi\u00e4 sitaatteja on niin paljon, ett\u00e4 historioitsija Richard M. Langworth<\/strong> on ker\u00e4nnyt niit\u00e4 koko joukon kotisivuilleen<\/a>. Yksi tunnetuimmista ja k\u00e4ytetyimmist\u00e4 Churchillin fraaseista on ”verta, hike\u00e4 ja kyyneleit\u00e4”. Olet saattanut sen joskus kuulla!?<\/p>\n

Nuo sanat ovat per\u00e4isin Churchillin parlamentin alahuoneelle vuonna 1940 pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 puheesta. Todellisuudessa Churchill sanoi kuitenkin puheessaan<\/a>, ett\u00e4 ”minulla ei ole tarjota muuta kuin verta, uurastusta, kyyneleit\u00e4 ja hike\u00e4<\/em>”. Ei ihme, ett\u00e4 sitaatti on muuttunut vuosien saatossa, sill\u00e4 ”verta, hike\u00e4 ja kyyneleit\u00e4” kuulostaa paljon paremmalta!<\/p>\n

Ja ovatko tuon alkuper\u00e4isen puheenkaan sanat lopulta Churchillin luoma originaali yhdistelm\u00e4? Ei, koska niit\u00e4 oli k\u00e4ytetty fraasina jo vuosisatoja aiemmin.<\/p>\n

Mutta miten Churchill liittyy OMG-lyhenteeseen? Lue t\u00e4st\u00e4: 10 random faktaa, joita et aiemmin tiennyt tarvitsevasi<\/a>.<\/p>\n

”El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei ole varmaa, paitsi kuolema ja verot”<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Jos Winston Churchill on vet\u00e4nyt nimiins\u00e4 roppakaupalla v\u00e4\u00e4ri\u00e4 sitaatteja, on toinen t\u00e4llainen henkil\u00f6 yhdysvaltalainen kirjailija Mark Twain<\/strong><\/a>. Humoristisista ja satiirisista teoksistaan tunnettu Twain oli nerokas kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, joten moni hulvaton letkautus sopii h\u00e4nen suuhunsa. Jos Twainin sitaatteja etsii, niin on syyt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4hdekritiikki\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4nen suuhunsa on muun muassa istutettu varsin tunnettu lausahdus: ”El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei ole varmaa, paitsi kuolema ja verot<\/em>”. No, eiv\u00e4t ole Mark Twainin sanoja. N\u00e4m\u00e4 sanat lausui Benjamin Franklin<\/strong>, kuuluisa tiedemies ja poliitikko \u2013 yksi Yhdysvaltain perustajaisist\u00e4 (engl. Founding Fathers<\/em>).<\/p>\n

Paitsi ett\u00e4 sekin on v\u00e4\u00e4rin! My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Franklinin nimiin tuota sitaattia ei voi laittaa, vaikka h\u00e4n niin er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kirjeess\u00e4\u00e4n vuonna 1789 kirjoittikin.<\/p>\n

Aikansa kohukirjailija Daniel Defoe<\/strong> kirjoitti kuoleman ja verojen pakollisuudesta jo vuonna 1726. Viel\u00e4kin aiemmin, vuonna 1716, n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija Christopher Bullockin<\/strong> The Cobbler of Preston<\/em> -komediassa sanotaan, ett\u00e4 on mahdoton olla varma mist\u00e4\u00e4n muusta kuin kuolemasta ja veroista.<\/p>\n

Makaako oravainen makeasti sammalvuoteessansa?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Ei ole mitenk\u00e4\u00e4n harvinaista, ett\u00e4 kirjailijoiden nimiin laitetaan virheellisesti heid\u00e4n teoksissaan esiintyvien hahmojen letkautuksia. Silloin menn\u00e4\u00e4n kuitenkin pahasti mets\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 eiv\u00e4th\u00e4n keksittyjen hahmojen sanomiset ja mielipiteet ole (v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4) kirjailijan omia.<\/p>\n

Toimittaja Ky\u00f6sti Niemel\u00e4<\/strong> kirjoittaa Suomen Kuvalehdess\u00e4<\/em> v\u00e4\u00e4rist\u00e4 sitaateista<\/a> ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 suurta suomalaista kirjailijaa Aleksis Kive\u00e4<\/strong>. Nimest\u00e4\u00e4n huolimatta Aleksis Kiven ajatuksia<\/em> -teos sis\u00e4lsi monia Kiven luomien fiktiivisten hahmojen repliikkej\u00e4. Ne eiv\u00e4t silloin ole Kiven omia ajatuksia.<\/p>\n

Teosten suora lainaaminenkin on hankalaa. Muun muassa Seitsem\u00e4n veljest\u00e4<\/em> -romaanissa oleva runo, josta on s\u00e4velletty monia lauluja, kirjoitetaan usein v\u00e4\u00e4rin. Kuka my\u00f6nt\u00e4\u00e4 hoilanneensa ”makeasti oravainen makaa sammalvuoteellansa; sinnep\u00e4 ei Hallin hammas…<\/em>”?<\/p>\n

Kun runon\/laulun sanoja hakee netist\u00e4, on monessa luotettavaksi luokitellussa l\u00e4hteess\u00e4<\/a> annettu juuri n\u00e4m\u00e4 sanat. Esimerkiksi Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 peda.net -verkkopalvelussa runon sanat on kirjoitettu edell\u00e4 mainitulla tavalla.<\/p>\n

No, n\u00e4in Aleksis Kivi ei kuitenkaan kirjoittanut. Romaanin runossa oravainen ”makaa sammalhuoneessansa<\/em>”.<\/p>\n

Leffojen lent\u00e4v\u00e4t lauseet, joita siteerataan p\u00e4in honkia<\/h2>\n