{"id":23168,"date":"2025-02-11T20:45:23","date_gmt":"2025-02-11T18:45:23","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=23168"},"modified":"2025-02-11T21:47:29","modified_gmt":"2025-02-11T19:47:29","slug":"elaimet-paihteiden-kayttajina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/oudoimmat\/elaimet-paihteiden-kayttajina\/","title":{"rendered":"P\u00f6ssyttelevi\u00e4 delfiinej\u00e4, k\u00e4nnisi\u00e4 tilhi\u00e4 ja el\u00e4inmaailman kovin viinap\u00e4\u00e4 \u2013 N\u00e4in el\u00e4imet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t p\u00e4ihteit\u00e4"},"content":{"rendered":"

Ihmiset ja el\u00e4imet ovat monessa suhteessa samanlaisia. Viehtymys p\u00e4ihteisiin on vain yksi yhdist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 ovat el\u00e4inmaailman narkit ja alkoholistit.<\/p>\n

Viina virtaa ja oopiumi maistuu. Miten monin eri tavoin el\u00e4imet ovatkaan keksineet huumata itsens\u00e4!? Ihminen ei siis ole lajina mitenk\u00e4\u00e4n erityinen ja my\u00f6s el\u00e4inten joukosta l\u00f6ytyy ongelmak\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 melko huvittavista tapauksista l\u00f6ytyy paljon yhtym\u00e4kohtia ihmisten humalak\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. L\u00f6yd\u00e4tk\u00f6 sin\u00e4 listalta sis\u00e4isen tilhesi, k\u00e4rp\u00e4sesi tai kenties kengurusi? Vai oletko kenties korkean sietokyvyn lepakko tai jopa sulkah\u00e4nt\u00e4tupaija eli maailman kovin ryypiskelij\u00e4?<\/p>\n

Ja sitten viel\u00e4 alustuksen loppukaneettina biologin huomio: Ihmisill\u00e4 on tapana inhimillist\u00e4\u00e4 el\u00e4inten k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, mik\u00e4 on monesti hieman ongelmallista ja saattaa johtaa putkin\u00e4k\u00f6isiin p\u00e4\u00e4telmiin. Anteeksi t\u00e4m\u00e4 nipotus, joka on l\u00e4hinn\u00e4 suunnattu itselt\u00e4 itselle.<\/p>\n

Mutta otetaanhan t\u00e4m\u00e4 lista viihteen kannalta!<\/p>\n

Karhut haistelevat bensaa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Ven\u00e4j\u00e4n it\u00e4isimm\u00e4ss\u00e4 osassa, Kamt\u0161atkan niemimaalla, el\u00e4\u00e4 karhuja, jotka ovat l\u00f6yt\u00e4neet ihmisillekin tutun p\u00e4ihtymiskeinon. Ne imppaavat polttoainetta.<\/p>\n

Kronotskin luonnonsuojelualueella asustavien karhujen on n\u00e4hty aivan tositarkoituksella py\u00f6riv\u00e4n helikoptereiden kimpussa p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen kerosiinitranssiin. Ne kytt\u00e4\u00e4v\u00e4t ensin piilossa ja kirmaavat sitten paikalle helikopterin laskeuduttua tai noustua, sill\u00e4 silloin niist\u00e4 usein valuu maahan polttoainetta.<\/p>\n

Tarpeeksi petrolia nuuhkittuaan karhu kaivaa maahan matalan kuopan ja kellahtaa siihen sel\u00e4lleen ketarat kohti taivasta (katso t\u00e4st\u00e4 kuvat<\/a>). Siin\u00e4 se sitten makoilee t\u00e4yden euforian vallassa ja nukkuu huurunsa pois.<\/p>\n

Pahimmat addiktit odottavat vesi kielell\u00e4 puiston ty\u00f6ntekij\u00f6iden vitkastelua, sill\u00e4 ainakin kerran helikopterin tuomat kerosiinitynnyrit ovat j\u00e4\u00e4neet laskeutumisalueelle odottamaan hakijaansa. Suzemka-niminen naaraskarhu k\u00e4ytti tilanteen hy\u00f6dyksi ja otti tynnyrist\u00e4 kaiken ilon irti.<\/p>\n

Tilhi\u00e4 passitetaan vieroitukseen<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Pohjois-Amerikan ja Euraasian pohjoisosissa el\u00e4v\u00e4t tilhet sy\u00f6v\u00e4t talvisin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n marjoja. Erityisesti pihlajanmarjat ovat t\u00e4rke\u00e4 osa tilhien ruokavaliota. Kun marjat kypsyv\u00e4t, p\u00e4\u00e4sev\u00e4t niiden pinnalla el\u00e4v\u00e4t hiivat tunkeutumaan sis\u00e4\u00e4n. Jos syksy on l\u00e4mmin, voi pihlajanmarjoissa alkaa k\u00e4ymisprosessi. Toisin sanoen marjoihin muodostuu alkoholia.<\/p>\n

Vaikka pihlajan- ja ruusunmarjojen alkoholipitoisuus voi nousta vain 0,3 prosenttiin, riitt\u00e4\u00e4 se saamaan tilhen kokoisen linnun tillin tallin. Suurin tilhen verest\u00e4 mitattu alkoholipitoisuus on noin promillen luokkaa.<\/p>\n

Tilhen p\u00e4\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 kuitenkin nopeasti, koska sill\u00e4 on supermaksa, joka polttaa alkoholia noin 8 kertaa tehokkaammin kuin ihmisen maksa. Tilhen maksa painaa noin kymmenesosan koko linnun massasta, kun ihmisell\u00e4 maksa on vain pari prosenttia kokonaismassasta.<\/p>\n

K\u00e4yneiden marjojen sy\u00f6minen on tilhelle elinehto, joten sen on pakko vet\u00e4\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4iset p\u00e4rin\u00e4t. Useimmat yksil\u00f6t ottavat kuitenkin kohtuudella, mutta toiset eiv\u00e4t osaa lopettaa. Tilhien tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s lent\u00e4v\u00e4n alkoholin vaikutuksen alaisina.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 siipijuopot ovat vaaraksi l\u00e4hinn\u00e4 itselleen, kun ne t\u00f6rm\u00e4ilev\u00e4t rakennuksiin kohtalokkain seurauksin. Muun muassa Kanadan Yukonin territoriossa tilhien holtittomaan k\u00e4yt\u00f6kseen on yritetty puuttua ja \u00f6verit vet\u00e4neet linnut p\u00e4\u00e4sev\u00e4t el\u00e4insairaalan tiloihin selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n. Joillekin linnuille nokoset klinikalla eiv\u00e4t riit\u00e4 toipumiseen, vaan ne joudutaan siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n pidemm\u00e4ksi aikaa katkaisuhoitoon<\/a> Yukonin villiel\u00e4inreservaattiin.<\/p>\n

Suomessakin on mahdollista todistaa tilhien k\u00e4nnisekoiluja; se ei ole mitenk\u00e4\u00e4n harvinaista. Esimerkiksi Jarmo Lautam\u00e4ki<\/strong> Mikkelin el\u00e4insuojeluyhdistyksest\u00e4 kertoi Iltalehden<\/em> haastattelussa vuonna 2016, ett\u00e4 poimii pihaltaan humalaisia tilhi\u00e4 kuin kypsi\u00e4 omenoita<\/a> ja vie ne kellariinsa turvaan kissoilta ja variksilta. Lautam\u00e4en mukaan k\u00e4yneist\u00e4 marjoista juopuneet tilhet nuokkuvat puolisen tuntia ja ovat sen j\u00e4lkeen t\u00e4ydess\u00e4 iskussa; osa jopa \u00e4k\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n

Tilhet \u2013 kuten ihmisetk\u00e4\u00e4n \u2013 eiv\u00e4t ota opikseen, vaan vet\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4ns\u00e4 t\u00e4yteen pian uudelleen. ”T\u00e4\u00e4ll\u00e4 olen joutunut olemaan portsarina ja p\u00e4ihdevalvojana linnuille. Olen yritt\u00e4nyt puhua niille p\u00e4ihteiden vaaroista, mutta eiv\u00e4t ne mit\u00e4\u00e4n opi, vaan seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ovat taas humalassa<\/em>”, naureskelee Lautam\u00e4ki.<\/p>\n

Viina ei hetkauta lepakoita<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Jeremy Bezanger | Unsplash<\/p><\/div>\n

Aivan kuten linnut, niin my\u00f6s lepakot, juopuvat hedelmist\u00e4. Erona on vain se, ett\u00e4 useimmat lepakot siet\u00e4v\u00e4t alkoholia paljon paremmin kuin tilhet. My\u00f6s ihmisi\u00e4 paremmin. Kuten \u00e4skeisess\u00e4 kohdassa mainittiin, saattavat tilhet lennell\u00e4 yhden promillen humalassa, mutta Etel\u00e4- ja Keski-Amerikassa el\u00e4vien lepakoiden verest\u00e4 on mitattu korkeimmillaan 3 promillen alkoholipitoisuuksia.<\/p>\n

PLOS One<\/em> -lehdess\u00e4 vuonna 2009 julkaistussa artikkelissa kerrotaan Belizess\u00e4 tehdyst\u00e4 tutkimuksesta, jossa kuuden eri lajin lepakoille tarjoiltiin etanolilla ter\u00e4stetty\u00e4 sokerivett\u00e4. Juopottelun j\u00e4lkeen lepakot laitettiin lent\u00e4m\u00e4\u00e4n esteradalle. Kuulostaa aivan niilt\u00e4 yhdysvaltalaispoliisien teett\u00e4milt\u00e4 testeilt\u00e4, kun kuskia ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n rattijuopumuksesta: seiso yhdell\u00e4 jalalla, k\u00e4vele suoraan viivaa pitkin, kosketa sormella nen\u00e4\u00e4, luettele aakkoset takaperin.<\/p>\n

Belizen lepakot selviytyiv\u00e4t testist\u00e4 huomattavasti paremmin kuin ihminen kolmen promillen humalassa. Viinan litkiminen ei merkitt\u00e4v\u00e4sti vaikuta lepakoiden lentosuoritukseen tai niiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikuluotaukseen<\/a>.<\/p>\n

Mutta t\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 paikkansa vain Etel\u00e4- ja Keski-Amerikassa tavattavilla lepakoilla, sill\u00e4 niiden Afrikassa, L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ja V\u00e4limeren ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 el\u00e4v\u00e4 sukulainen, afrikanronkko, ei selvinnyt esteradasta puhtain paperein<\/a>. Todenn\u00e4k\u00f6isesti amerikkalaisille lepakoille on kehittynyt korkea alkoholin sietokyky siksi, ett\u00e4 se on mahdollistanut niille sellaisten hedelmien sy\u00f6misen, jotka eiv\u00e4t kelpaa muille el\u00e4imille.<\/p>\n

Sulkah\u00e4nt\u00e4tupaijalla on el\u00e4inmaailman kovin viinap\u00e4\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Joseph Wolf | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Malesian sademetsiss\u00e4 el\u00e4v\u00e4 sulkah\u00e4nt\u00e4tupaija on ihmisen lis\u00e4ksi, tai joiden ihmisyksil\u00f6iden lis\u00e4ksi, ainoa nis\u00e4k\u00e4s, joka nauttii alkoholia p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n

Sulkah\u00e4nt\u00e4tupaija on noin rotan kokoinen nis\u00e4k\u00e4s, jota voi kutsua el\u00e4v\u00e4ksi fossiiliksi, sill\u00e4 se on pysynyt l\u00e4hes muuttumattomana 55 miljoonan vuoden ajan. Ja kaikki nuo kymmenet miljoonat vuodet sulkah\u00e4nt\u00e4tupaijalla on ollut putki p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Eik\u00e4 kyse ole mist\u00e4\u00e4n pienest\u00e4 tissuttelusta.<\/p>\n

Sulkah\u00e4nt\u00e4tupaija saa kaiken ravintonsa yhden tietyn palmulajin kukista ja se kiskoo kasvin tuottamaa 3,8-prosenttista mett\u00e4 joka y\u00f6 kahden tunnin ajan. Tupaijaa tutkineen biologin Frank Wiensin<\/strong> mukaan nektarin alkoholipitoisuus on korkeimpia, mit\u00e4 mist\u00e4\u00e4n luonnossa l\u00f6ytyv\u00e4st\u00e4 ravinnosta on mitattu.<\/p>\n

El\u00e4in ei osoita kuitenkaan mink\u00e4\u00e4nlaisia alkoholimyrkytyksen oireita; se vaikuttaa olevan t\u00e4ysin immuuni viinalle, <\/a>vaikka promillet huitelevat pilviss\u00e4. Jos ihminen joisi saman verran alkoholia kuin sulkah\u00e4nt\u00e4tupaija, tarkoittaisi se noin 12 viinilasillista joka ikinen ilta<\/a>.<\/p>\n

Vihermarakatit viinavarkaina<\/h2>\n