{"id":23369,"date":"2022-03-02T22:13:45","date_gmt":"2022-03-02T20:13:45","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=23369"},"modified":"2023-03-25T03:22:34","modified_gmt":"2023-03-25T01:22:34","slug":"suomen-ja-viron-kansallislaulut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\/","title":{"rendered":"Lukijoiden kysymyksi\u00e4: Miksi Suomen ja Viron kansallislaulut ovat samat ja miksi Suomen vaakunassa on leijona?"},"content":{"rendered":"

Lukijoiden kysymyksiss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 kertaa Suomi-painotteisesti. T\u00e4ss\u00e4 muutama jo aiemmin julkaistu kysymys ja vastaus \u2013 selvit\u00e4mme muun muassa miksi Suomen ja Viron kansallislaulut ovat samat.<\/p>\n

Toimituksen terveiset: Koska Listafriikki<\/a> on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yhden naisen show ja t\u00e4m\u00e4 nainen on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hieman heikossa hapessa, niin julkaisemme voinnin kohenemiseen saakka vanhoja timanttisia listoja. Toivottavasti korona on nopeasti sel\u00e4tetty ja olen pian taas iskussa!<\/em><\/p>\n

Timanttista listaa t\u00e4n\u00e4\u00e4n ei ole tiedossa, mutta koko joukko kotimaahamme Suomeen liittyvi\u00e4 lukijoiden kysymyksi\u00e4 arkistojen k\u00e4tk\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Selvit\u00e4mme muun muassa leijonavaakunan alkuper\u00e4\u00e4, Suomen markan historiaa, Fazerin Sinisen syntytarinaa ja tietenkin sen, miksi Suomen ja Viron kansallislaulut ovat samanlaiset. Tai eiv\u00e4th\u00e4n ne ihan samanlaiset ole, sill\u00e4 huomattiinhan t\u00e4n\u00e4\u00e4n Ruotsin MM-rallin palkintoseremoniassa nolo k\u00f6mm\u00e4hdys, kun kaiuttimista kajahtikin Viron kansallislaulu Kalle Rovanper\u00e4n<\/strong> voiton kunniaksi.<\/p>\n

Miksi Suomen ja Viron kansallislaulut ovat samat?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Jonkun urheilukilpailun palkintojenjaossa moni on varmaan ihmetellyt, kun Maamme<\/em> kajahtaa eettereist\u00e4, vaikka voittaja on virolainen. Toki vain sill\u00e4 erolla, ett\u00e4 Viron kansallislaulussa ei tule kertausta. Niinkuin ei v\u00e4lill\u00e4 virheellisesti Suomenkaan kansallislaulussa.<\/p>\n

Viro ei ole mitenk\u00e4\u00e4n ominut Suomen kansallislaulua, vaikka niinkin joskus kuulee v\u00e4itett\u00e4v\u00e4n. Joten menn\u00e4\u00e4np\u00e4 Maamme<\/em>\u00a0ja Mu isamaa, mu \u00f5nn ja r\u00f5\u00f5m<\/em> -laulujen historiaan.<\/p>\n

S\u00e4vellyksen on tehnyt Helsingin yliopistossa musiikinopettajana toiminut saksalainen Fredrik Pacius<\/strong>. H\u00e4nelt\u00e4 tilattiin vuoden 1848 Flooran p\u00e4iv\u00e4n eli ylioppilaiden kev\u00e4tjuhlan viettoon s\u00e4vellys Johan Ludvig Runebergin<\/strong><\/a> V\u00e5rt land<\/em> -runoon, joka on samana vuonna ilmestyneen runoteoksen, V\u00e4nrikki Stoolin tarinoiden<\/em>, ensimm\u00e4inen runo. Runeberg oli kirjoittanut V\u00e5rt land<\/em> -runon jo kaksi vuotta aiemmin ja siihen oli tehty muutamakin eri s\u00e4vellys \u2013 my\u00f6s Runeberg itse teki runoonsa s\u00e4vellyksen. N\u00e4m\u00e4 versiot eiv\u00e4t kuitenkaan nousseet suosioon.<\/p>\n

Pacius ei pyrkinyt s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomelle kansallislaulua, vaan teki vain kepe\u00e4n s\u00e4vellyksen kev\u00e4tjuhlaan. Tulevan kansallislaulun ensiesitys tapahtui Kumt\u00e4hden kent\u00e4ll\u00e4 13. toukokuuta vuonna 1848. Meni muutama vuosikymmen ennen kuin Maamme<\/em> vakiinnutti kansallisen her\u00e4\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 paikkansa muun muassa koulujen opetusohjelmassa sek\u00e4 seura- ja kokoustoiminnassa.<\/p>\n

V\u00e4nrikki Stoolin tarinat<\/em> tunnetaan suomenkielisen\u00e4 parhaiten Paavo Cajanderin<\/strong> vuoden 1889 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4, mink\u00e4 vuoksi my\u00f6s Maamme<\/em>-laulun katsotaan usein olevan Cajanderin k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4. Cajanderin k\u00e4\u00e4nn\u00f6s kuitenkin pohjautuu Julius Krohnin<\/strong> johtaman ty\u00f6ryhm\u00e4n vuonna 1867 tekem\u00e4\u00e4n suomennokseen ja merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 Maamme<\/em>-laulun ensimm\u00e4inen ja viimeinen s\u00e4keist\u00f6 ovat per\u00e4isin Krohnin k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4. Eli ne, joita yleens\u00e4 lauletaan.<\/p>\n

Suomen kansallislauluksi Maamme<\/em> valikoitui kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918, kun itsen\u00e4isen Suomen vaikeat ensimm\u00e4iset kuukaudet oli taisteltu l\u00e4pi ja sis\u00e4llissota p\u00e4\u00e4ttyi valkoisten joukkojen voittoon.<\/p>\n

Peruutetaan sitten hieman ajassa taaksep\u00e4in ja menn\u00e4\u00e4n Viroon. Kansallinen her\u00e4\u00e4minen oli nostamassa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s etel\u00e4naapurissa samaan aikaan kuin meill\u00e4 Suomessa, ja Tartossa suunniteltiin n\u00e4iss\u00e4 tunnelmissa maan ensimm\u00e4isi\u00e4 laulujuhlia. Virolainen toimittaja Johann Voldemar Jannsen<\/strong> tunsi suomalaisuusliikkeen johtohahmoihin kuuluneen Yrj\u00f6 Sakari Yrj\u00f6-Koskisen<\/strong> ja pyysi t\u00e4lt\u00e4 juhlaan sopivia kuorolauluja. Paciuksen s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 Maamme<\/em> oli yksi monista lauluista, jonka Yrj\u00f6-Koskinen tuttavalleen l\u00e4hetti. Jannsen teki s\u00e4vellykseen itse vironkieliset sanat ja Mu isamaa, mu \u00f5nn ja r\u00f5\u00f5m<\/em> sai ensiesityksens\u00e4 Tarton laulujuhlilla kes\u00e4kuussa 1869 nousten heti suureen suosioon. Virallisesti siit\u00e4 tuli Viron kansallislaulu vuonna 1920.<\/p>\n

Miksi vaakunassamme on leijona?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Axel Gall\u00e9n-Kallela | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Suomen vaakunassa esiintyy tunnetusti leijona, kuten jokainen suomalainen varmasti varsin hyvin tiet\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tasaisin v\u00e4liajoin ihmetyst\u00e4, sill\u00e4 eih\u00e4n Suomessa ole leijonia.<\/p>\n

Vaakunassa Suomen leijonalla on kruunu p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n, miekka ja osa haarniska k\u00e4dess\u00e4\u00e4n, se on v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n keltainen, sen tausta on punainen, tuolla punaisella taustalla on yhdeks\u00e4n hopeista ruusua ja leijona polkee ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 sapelia.<\/p>\n

Mutta mik\u00e4 sitten on historia t\u00e4m\u00e4n Suomen vaakunan taustalla?<\/p>\n

Itsess\u00e4\u00e4n leijona esiintyi Ruotsia keskiajalla hallinneen Folkungien suvun mahtimiesten symbolina ja tuohon sukuun kuulunut Suomen herttua Valdemar Maununpoika<\/strong> p\u00e4\u00e4tti ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 suvussaan esiintyneen leijonasymbolin. Kun Kustaa Vaasan<\/strong> poika Juhana III<\/strong> nimettiin Suomen herttuaksi vuonna 1556, ja h\u00e4n otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Suomen suurruhtinaan arvonimen, leijonalla varustettu vaakuna otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Vuonna 1917, Suomen itsen\u00e4istyess\u00e4, tuo tismalleen samainen vaakuna otettiin Suomen vaakunaksi. Sit\u00e4 ennen se oli esiintynyt muun muassa Ruotsin valtakunnan it\u00e4isten alueiden ja my\u00f6hemmin keisarillisen Ven\u00e4j\u00e4n Suomen suurruhtinaskunnan vaakunana.<\/p>\n

Valitettavasti t\u00e4h\u00e4n otsikossa esitettyyn kysymykseen ei ole kuitenkaan olemassa t\u00e4ysin aukotonta vastausta, joka oltaisiin kyetty osoittamaan absoluuttiseksi totuudeksi, ja leijonavaakunan tarinaan liittyy my\u00f6s erilaisia legendoja<\/a>.<\/p>\n

Suomen sis\u00e4ministeri\u00f6n<\/a> mukaan Suomen vaakunan tiedet\u00e4\u00e4n esiintyneen ensimm\u00e4isen kerran nykymuodossaan 1580-luvulla valmistuneessa Kustaa Vaasan hautamonumentissa, joka sijaitsee Uppsalan kirkossa. Tuon monumentin on veist\u00e4nyt flaamilainen William Boy<\/strong>. H\u00e4nen kuitenkin uskotaan hakeneen vaikutteita leijonaan ruotsalaisen Bj\u00e4lb\u00f6-suvun vaakunasta, joka esiintyy Ruotsin suuressa vaakunassa; itse asiassa tuossa Ruotsin vaakunassa leijonia on kaksi.<\/p>\n

Vaakunaopin eli heraldiikan mukaan leijona edustaa ennen kaikkea urhoollisuutta, jaloutta ja voimaa, mik\u00e4 kuvastaa monilta osin suomalaisuutta. Lis\u00e4ksi leijona koetaan kaikessa yksinkertaisuudessaan isoksi ja pelottavaksi<\/a> el\u00e4imeksi, joka oli n\u00e4ill\u00e4 alueilla monilta osin tuntematon viel\u00e4 joitain satoja vuosia sitten.<\/p>\n

N\u00e4in Suomeen tuli markka<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Nyt ollaan jo reilut kaksi vuosikymment\u00e4 eletty euro-aikaa, mutta menn\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n kysymyksen my\u00f6t\u00e4 hetkeksi sit\u00e4 edelt\u00e4neeseen aikaan eli Suomen markkaan<\/a>.<\/p>\n

Suomessa ruvettiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n valuuttana markkaa paljon ennen kuin maastamme tuli itsen\u00e4inen. Historian saatossa Suomessa on k\u00e4ytetty useita erilaisia valuuttoja turkiksista roomalaisiin kuparirahoihin ja Ruotsi-Suomen aikaisiin hopearahoihin: \u00e4yreihin, markkoihin ja taalereihin. Markka taas on vanha jalometallien, kuten kullan ja hopean, painomitta, mist\u00e4 se aikoinaan k\u00e4tev\u00e4sti omaksuttiin monen Euroopan valtakunnan rahayksik\u00f6ksi.<\/p>\n

Kun Suomi oli 1700-luvulla Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n kiistakapula, kiersi ja kelpasi meid\u00e4n mailla molempien valtakuntien rahat. Mutta kun Suomesta tuli vuonna 1809 osa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, julistettiin rupla samalla kertaa viralliseksi valuutaksi.<\/p>\n

Suomen suuriruhtinaskunnassa, 1800-luvun puolessa v\u00e4liss\u00e4, senaatin valtiovaraintoimituskunnan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Fabian Langenski\u00f6ld<\/strong> pommitti Pietaria ahkerasti kirjeill\u00e4, vaikka Suomen rahaolojen uudistaminen oli ollut vireill\u00e4 jo aiemminkin. Langenski\u00f6ld sai juurrutettua ven\u00e4l\u00e4isten valtaapit\u00e4vien p\u00e4\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 Suomi on liian pieni kansakunta k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahtavaa ruplaa.<\/p>\n

Uudistusta perusteltiin my\u00f6s sill\u00e4, ett\u00e4 Suomi tarvitsee ulkomaisia lainoja rakentaakseen rautateit\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4kseen maanviljely\u00e4. Lainat saatiin hopeavaluutoissa, joten Suomenkin olisi p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 hopeakantaan. Vaikka ruplakin oli periaatteessa hopeavaluutta, oli setelien vaihdettavuus hopeaan jouduttu 1850-luvulla k\u00e4ydyn Krimin sodan vuoksi lopettamaan. Siksi setelien arvo oli heikentynyt ja hopeakolikot olivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 h\u00e4vinneet kierrosta.<\/p>\n

Vuosien v\u00e4\u00e4nt\u00e4misen j\u00e4lkeen Suomi sai vuonna 1860 keisari Aleksanteri II<\/strong>:lta luvan alkaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaa valuuttaa<\/a>, markkaa, jonka arvo oli nelj\u00e4sosa ruplasta. Rahauudistuksen vei lopulta finaaliin J. V. Snellman<\/strong> suomenmielisine kumppaneineen. Tietenk\u00e4\u00e4n mik\u00e4\u00e4n uudistus ei k\u00e4y yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4, joten valuutan irrottaminen ruplasta, kolikkojen painaminen ja rahan sitominen hopeakantaan otti oman aikansa. Vuonna 1865 markasta tuli t\u00e4ysin itsen\u00e4inen valuutta eik\u00e4 ven\u00e4l\u00e4inen seteliraha en\u00e4\u00e4 kelvannut laillisena maksuv\u00e4lineen\u00e4. Hopearuplat kuitenkin s\u00e4ilyiv\u00e4t markan rinnalla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4; hopearupla oli nelj\u00e4n markan arvoinen.<\/p>\n

Miss\u00e4\u00e4n muualla markka ei ollut tuolloin virallinen valuutta, sill\u00e4 Saksassakin markka otettiin nimen\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuosikymmen my\u00f6hemmin. Kuten jo edell\u00e4 mainittiin, oli markka kuitenkin aiemmin ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, ja se oli esimerkiksi Ruotsi-Suomen rahayksikk\u00f6 vuoteen 1776 saakka.<\/p>\n

Nimen keksiminen Suomen omalle valuutalle ei ollut mik\u00e4\u00e4n l\u00e4pihuutojuttu ja ehdolla oli monia hyvi\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n hyvi\u00e4 vaihtoehtoja. Milt\u00e4 kuulostaisi, jos olisimme makselleet saikoilla, muruilla, heljoilla, suomoilla, oravilla, valioilla tai vaikkapa kauneilla? Aiheesta k\u00e4ytiin sanomalehdiss\u00e4 kiivasta keskustelua. Kansalliseepos Kalevalan<\/em> koonnut Elias L\u00f6nnrot<\/strong> liputti l\u00e4mpim\u00e4sti vanhastaan tutun markan puolesta<\/a>, joka sitten lopulta veikin voiton.<\/p>\n

Vaikka rahauudistus oli pitk\u00e4lti suomenmielisten eli fennomaanien ajama, ei oman rahayksik\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ollut niink\u00e4\u00e4n v\u00e4line taloudelliseen erist\u00e4ytymiseen Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4, vaan paremminkin integraatio l\u00e4himpiin kauppakumppaneihin, joiden valuutat olivat hopeakannassa. Uudistuksen tavoitteena oli vakauttaa Suomen rahan arvo suhteessa kauppakumppaneiden, t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 muiden Pohjoismaiden ja Saksan, hopeavaluuttoihin.<\/p>\n

Vuonna 1878 Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n valuutat erkanivat toisistaan lopullisesti ja hopearuplien k\u00e4ytt\u00f6 laillisena maksuv\u00e4lineen\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyi, sill\u00e4 markka sidottiin kultakantaan<\/a>. Hopean hinta oli k\u00e4\u00e4ntynyt laskuun, joten valtio toisensa j\u00e4lkeen siirtyi kultakantaan. Tuolloin Suomen markka oli samanarvoinen monen muun Euroopan valuutan, esimerkiksi Saksan markan ja Ranskan frangin kanssa.<\/p>\n

T\u00e4llainen oli Suomen markan alkutaival!<\/p>\n

Miksi Fazerin Sininen on sininen?<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Fazerin nettisivujen mukaan sininen pakkaus ja yhti\u00f6n perustajan Karl Fazerin<\/strong> kultainen nimikirjoitus ovat olleet Fazerin Sinisen tunnukset heti sen lanseerauksesta vuonna 1922 l\u00e4htien. Sininen valikoitui pakkaukseen siksi, ett\u00e4 Karl Fazerille v\u00e4ri symboloi itsen\u00e4ist\u00e4 Suomea ja sen upeaa luontoa. Fazerin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 sininen on muuten Suomen ensimm\u00e4inen hyv\u00e4ksytty v\u00e4ritavaramerkki<\/a>, ja se lis\u00e4ttiin Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkirekisteriin huhtikuun 30. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 2001. Pantone 280 C -v\u00e4ri on rekister\u00f6ity ainoastaan Fazerin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Kun etsin t\u00e4h\u00e4n kysymykseen vastausta, l\u00f6ysin varsin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tietoiskun, joka ei liity siniseen v\u00e4riin mitenk\u00e4\u00e4n, Fazerin Siniseen kyll\u00e4kin. Suklaan<\/a> resepti on nimitt\u00e4in per\u00e4isin Sveitsist\u00e4! Karl Fazerin pojalla Svenill\u00e4<\/strong> oli aikanaan englantilainen liiketuttava nimelt\u00e4\u00e4n Shaller<\/strong>. Shallerin v\u00e4vyll\u00e4 oli vakava silm\u00e4sairaus, ja hyv\u00e4t suhteet omaava Sven Fazer sai kaverinsa perheenj\u00e4senen silm\u00e4sairauksiin erikoistuneelle l\u00e4\u00e4k\u00e4rille, joka hoiti potilaan kuntoon. T\u00e4st\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiitollinen Shaller lahjoitti Sven Fazerille hallussaan olleen sveitsil\u00e4isen suklaareseptin.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Fazerin Sininen valmistetaan ohjeella, joka pohjautuu tuohon alkuper\u00e4iseen reseptiin.<\/p>\n

Miksi Suomessa ei ole en\u00e4\u00e4 talvea?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Moni on varmasti miettinyt, ett\u00e4 miksi Suomessa ei en\u00e4\u00e4 ole kunnon talvea. No, vastaushan on sin\u00e4ns\u00e4 yksinkertainen: ilmastonmuutos. Mutta miten se oikeasti vaikuttaa meid\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4lumisiin ja verrattain lauhkeisiin talviimme?<\/p>\n

Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen<\/a> mukaan terminen talvi (aika, jolloin vuorokauden keskil\u00e4mp\u00f6tila on pakkasella) tulee lyhenem\u00e4\u00e4n Pohjois-Suomessa viidell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ja Etel\u00e4-Suomessa jopa yhdeks\u00e4ll\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 vuosikymment\u00e4 kohden.<\/p>\n

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan ilmavirtauksiin siten, ett\u00e4 tuulet tulevat vastaisuudessa yh\u00e4 eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin lounaasta eiv\u00e4tk\u00e4 Siperiasta. Toisaalta pohjoisten napa-alueiden sulaminen vaikuttaa siten, ett\u00e4 sinne j\u00e4\u00e4 loppukes\u00e4ll\u00e4 valtava l\u00e4mp\u00f6varasto, joka my\u00f6h\u00e4ist\u00e4\u00e4 talven tulemista: valkoisista jouluista voi tulevaisuudessa vain haaveilla. R<\/span>unsassateisten p\u00e4ivien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy todenn\u00e4k\u00f6isesti kaikkina vuodenaikoina, eniten kuitenkin talvella. Etenkin etel\u00e4ss\u00e4 sateet tulisivat yh\u00e4 useammin veten\u00e4 talvellakin, eli syksyst\u00e4 tutut vesisateet jatkuisivat talvikuukausinakin.<\/span> T<\/span>aloja onkin tulevaisuudessa syyt\u00e4 alkaa rakentaa tulvat mieless\u00e4 eik\u00e4 sen mukaan, miten ne kest\u00e4v\u00e4t lumen painoa.<\/p>\n

\ud83e\udd37\u200d\u2640\ufe0f Tuleeko mieleen jotain muuta, mit\u00e4 haluaisit tiet\u00e4\u00e4 Suomesta? Tai ihan mist\u00e4 vain!? Heit\u00e4 kysymyst\u00e4 tulemaan!<\/em> \ud83d\ude04<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lukijoiden kysymyksiss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 kertaa Suomi-painotteisesti. T\u00e4ss\u00e4 muutama jo aiemmin julkaistu kysymys ja vastaus \u2013 selvit\u00e4mme muun muassa miksi Suomen ja Viron kansallislaulut ovat samat. Toimituksen terveiset: Koska Listafriikki on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yhden naisen show ja t\u00e4m\u00e4 nainen on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hieman heikossa hapessa, niin julkaisemme voinnin kohenemiseen saakka vanhoja timanttisia listoja. Toivottavasti korona on nopeasti […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":23373,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[33],"tags":[],"class_list":["post-23369","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleistieto"],"yoast_head":"\nLukijoiden kysymyksi\u00e4: Miksi Suomen ja Viron kansallislaulut ovat samat ja miksi Suomen vaakunassa on leijona? - Listafriikki.com<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Lukijoiden kysymyksi\u00e4: Miksi Suomen ja Viron kansallislaulut ovat samat ja miksi Suomen vaakunassa on leijona? - Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Lukijoiden kysymyksiss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 kertaa Suomi-painotteisesti. T\u00e4ss\u00e4 muutama jo aiemmin julkaistu kysymys ja vastaus \u2013 selvit\u00e4mme muun muassa miksi Suomen ja Viron kansallislaulut ovat samat. Toimituksen terveiset: Koska Listafriikki on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yhden naisen show ja t\u00e4m\u00e4 nainen on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hieman heikossa hapessa, niin julkaisemme voinnin kohenemiseen saakka vanhoja timanttisia listoja. Toivottavasti korona on nopeasti […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2022-03-02T20:13:45+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-03-25T01:22:34+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/suomi_vaakuna_lion.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"9 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\"},\"headline\":\"Lukijoiden kysymyksi\u00e4: Miksi Suomen ja Viron kansallislaulut ovat samat ja miksi Suomen vaakunassa on leijona?\",\"datePublished\":\"2022-03-02T20:13:45+00:00\",\"dateModified\":\"2023-03-25T01:22:34+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\\\/\"},\"wordCount\":1785,\"commentCount\":0,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2022\\\/02\\\/suomi_vaakuna_lion.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"articleSection\":[\"Yleistieto\"],\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\\\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\\\/\",\"name\":\"Lukijoiden kysymyksi\u00e4: Miksi Suomen ja Viron kansallislaulut ovat samat ja miksi Suomen vaakunassa on leijona? - Listafriikki.com\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2022\\\/02\\\/suomi_vaakuna_lion.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"datePublished\":\"2022-03-02T20:13:45+00:00\",\"dateModified\":\"2023-03-25T01:22:34+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2022\\\/02\\\/suomi_vaakuna_lion.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2022\\\/02\\\/suomi_vaakuna_lion.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"width\":1000,\"height\":600,\"caption\":\"Lukijoiden kysymyksiss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n arkistojen helmiin, mutta ajankohtaiseen kysymykseen: Miksi Suomen ja Viron kansallislaulut ovat samanlaiset?\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Lukijoiden kysymyksi\u00e4: Miksi Suomen ja Viron kansallislaulut ovat samat ja miksi Suomen vaakunassa on leijona?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"description\":\"Top 10 Listat\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"width\":144,\"height\":144,\"caption\":\"Listafriikki.com\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/listafriikki\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/listafriikkicom\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.tiktok.com\\\/@listafriikki\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\",\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Jenni Ollonqvist\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/en\\\/author\\\/jenni-ollonqvist\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Lukijoiden kysymyksi\u00e4: Miksi Suomen ja Viron kansallislaulut ovat samat ja miksi Suomen vaakunassa on leijona? - Listafriikki.com","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"Lukijoiden kysymyksi\u00e4: Miksi Suomen ja Viron kansallislaulut ovat samat ja miksi Suomen vaakunassa on leijona? - Listafriikki.com","og_description":"Lukijoiden kysymyksiss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 kertaa Suomi-painotteisesti. T\u00e4ss\u00e4 muutama jo aiemmin julkaistu kysymys ja vastaus \u2013 selvit\u00e4mme muun muassa miksi Suomen ja Viron kansallislaulut ovat samat. Toimituksen terveiset: Koska Listafriikki on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yhden naisen show ja t\u00e4m\u00e4 nainen on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hieman heikossa hapessa, niin julkaisemme voinnin kohenemiseen saakka vanhoja timanttisia listoja. Toivottavasti korona on nopeasti […]","og_url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\/","og_site_name":"Listafriikki.com","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","article_published_time":"2022-03-02T20:13:45+00:00","article_modified_time":"2023-03-25T01:22:34+00:00","og_image":[{"width":1000,"height":600,"url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/suomi_vaakuna_lion.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jenni Ollonqvist","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Jenni Ollonqvist","Estimated reading time":"9 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\/"},"author":{"name":"Jenni Ollonqvist","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd"},"headline":"Lukijoiden kysymyksi\u00e4: Miksi Suomen ja Viron kansallislaulut ovat samat ja miksi Suomen vaakunassa on leijona?","datePublished":"2022-03-02T20:13:45+00:00","dateModified":"2023-03-25T01:22:34+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\/"},"wordCount":1785,"commentCount":0,"publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/suomi_vaakuna_lion.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","articleSection":["Yleistieto"],"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\/","url":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\/","name":"Lukijoiden kysymyksi\u00e4: Miksi Suomen ja Viron kansallislaulut ovat samat ja miksi Suomen vaakunassa on leijona? - Listafriikki.com","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/suomi_vaakuna_lion.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","datePublished":"2022-03-02T20:13:45+00:00","dateModified":"2023-03-25T01:22:34+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/suomi_vaakuna_lion.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/suomi_vaakuna_lion.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","width":1000,"height":600,"caption":"Lukijoiden kysymyksiss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n arkistojen helmiin, mutta ajankohtaiseen kysymykseen: Miksi Suomen ja Viron kansallislaulut ovat samanlaiset?"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/suomen-ja-viron-kansallislaulut\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/listafriikki.com\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Lukijoiden kysymyksi\u00e4: Miksi Suomen ja Viron kansallislaulut ovat samat ja miksi Suomen vaakunassa on leijona?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","name":"Listafriikki.com","description":"Top 10 Listat","publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/listafriikki.com\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization","name":"Listafriikki.com","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","width":144,"height":144,"caption":"Listafriikki.com"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","https:\/\/www.instagram.com\/listafriikkicom\/","https:\/\/www.tiktok.com\/@listafriikki"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd","name":"Jenni Ollonqvist","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","caption":"Jenni Ollonqvist"},"url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/author\/jenni-ollonqvist\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/suomi_vaakuna_lion.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23369","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=23369"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23369\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":26933,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23369\/revisions\/26933"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/23373"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=23369"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=23369"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=23369"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}