{"id":23394,"date":"2022-03-06T20:55:25","date_gmt":"2022-03-06T18:55:25","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=23394"},"modified":"2022-03-20T14:45:52","modified_gmt":"2022-03-20T12:45:52","slug":"top-10-maailman-vanhimmat-elaimet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/top-10-maailman-vanhimmat-elaimet\/","title":{"rendered":"Top 10 maailman pitk\u00e4ik\u00e4isimm\u00e4t el\u00e4imet"},"content":{"rendered":"

Maailman vanhimmat el\u00e4imet -listan k\u00e4rkipaikalla ei ole Etel\u00e4isen j\u00e4\u00e4meren pohjassa el\u00e4v\u00e4 sieniel\u00e4in, vaikka se onkin kaikkein vanhimmaksi el\u00e4v\u00e4 el\u00e4in. Mit\u00e4 ihmett\u00e4?<\/p>\n

Kotihiiri el\u00e4\u00e4 noin vuoden, koira reilun vuosikymmenen, ihminen jopa vuosisadan. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 maailman vanhin ihminen<\/a>\u00a0on Kane Tanaka<\/strong>, joka on syntynyt vuonna 1903. Mutta l\u00e4hes 120 vuotta on sekin vain lyhyt p\u00e4tk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n listan el\u00e4inten rinnalla.<\/p>\n

Pitk\u00e4n i\u00e4n salaisuus l\u00f6ytyy n\u00e4ist\u00e4 el\u00e4imist\u00e4, mutta vaikka niit\u00e4 kuinka ollaan tutkittu, ei se ole tuonut ihmist\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s ikuista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Olisiko se sitten tarpeenkaan?<\/p>\n

Listafriikki<\/a> sukeltaa (kirjaimellisesti) kymmenen maailman pitk\u00e4ik\u00e4isimm\u00e4n el\u00e4imen maailmaan, sill\u00e4 suurin osa niist\u00e4 el\u00e4\u00e4 pinnan alla. L\u00f6yd\u00e4t varmasti my\u00f6s toisen selv\u00e4n yht\u00e4l\u00e4isyyden: ymp\u00e4rist\u00f6 on usein hyvin viile\u00e4, jolloin aineenvaihduntakin on alhainen.<\/p>\n

(T\u00e4m\u00e4 lista on julkaistu ensimm\u00e4isen kerran 25.5.2020)<\/em><\/p>\n

10. Kilpikonnat<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Lista alkaa tutulla ja turvallisella kilpikonnalla. Nyt viel\u00e4 pysyt\u00e4\u00e4n maan pinnalla ja ihan l\u00e4mp\u00f6isiss\u00e4 olosuhteissa. Lajia en erikseen m\u00e4\u00e4ritellyt, sill\u00e4 niin gal\u00e1pagoksenj\u00e4ttil\u00e4iskilpikonnat kuin seychellienj\u00e4ttil\u00e4iskilpikonnatkin el\u00e4v\u00e4t hirmuisen pitk\u00e4\u00e4n. Normaalisti kilpikonna el\u00e4\u00e4 noin 150-vuotiaaksi, mutta enn\u00e4tyksi\u00e4 tehneet ik\u00e4mestarit ovat el\u00e4neet mahdollisesti vuosisadan pidemp\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Varmaksi tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Jonathan-kilpikonna, t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 maailman vanhin tunnettu<\/em> maael\u00e4in, on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 190-vuotias<\/a>. Se elelee tyytyv\u00e4isen\u00e4 St. Helenan saarella ja ylpeilee sill\u00e4, ett\u00e4 on kuoriutunut ennen kuin hehkulamppu keksittiin. Kilpikonnien tarkan i\u00e4n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen on kuitenkin hankalaa. Jonathanin kohdalla arvio perustuu 1880-luvulta per\u00e4isin olevaan valokuvaan, jossa se loikoilee Saint Helenan kuvern\u00f6\u00f6rin nurmikolla. Se saapui Saint Helenalla Seychelleilt\u00e4 vuonna 1882 ja oli jo silloin t\u00e4ysikasvuinen eli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 50-vuotias. On siis hyvin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 Jonathan<\/a> on todellisuudessa juhlinut 190-vuotissyntt\u00e4reit\u00e4\u00e4n jo vuosia tai jopa vuosikymmeni\u00e4 sitten.<\/p>\n

Muitakin hirmuisen vanhoja j\u00e4ttil\u00e4iskilpikonnia tiedet\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Intian Kalkutassa el\u00e4nyt Adwaita-kilpikonna<\/a> kuoli tulehduksen seurauksena vuonna 2006. Sen tiedettiin tulleen paikalliseen el\u00e4intarhaan t\u00e4ysikasvuisena 130 vuotta aiemmin. Tutkijoiden mukaan Adwaita oli kuollessaan yli 250 vuotias, mutta t\u00e4ysin vedenpit\u00e4vi\u00e4 todisteita senk\u00e4\u00e4n i\u00e4st\u00e4 ei ollut.<\/p>\n

Kuka meist\u00e4 on todistamassa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4seek\u00f6 Jonathan samoille lukemille?<\/p>\n

9. Punainen merisiili<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Punainen merisiili, Mesocentrotus franciscanus<\/i>, on el\u00e4nyt maapallolla jo kauan ennen meit\u00e4, reilut 400 miljoona vuotta aiemmin. Ja edelleen se porskuttaa eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Merisiili el\u00e4\u00e4 pohjoisella Tyynell\u00e4merell\u00e4 ja se voi kasvaa merisiileist\u00e4 suurimmaksi, halkaisijaltaan yli 20-senttiseksi. Merisiili pysyttelee suurimman osan ajasta paikallaan, suojanaan pitk\u00e4t ter\u00e4v\u00e4t piikit, mutta se voi ly\u00f6tt\u00e4yty\u00e4 yhteen muiden lajitoveriensa kanssa ja ”ry\u00f6mi\u00e4” \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hitaasti paikasta toiseen.<\/p>\n

Viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuosituhannen vaihteessa merisiilien uskottiin el\u00e4v\u00e4n korkeintaan 15-vuotiaaksi, mutta sitten tutkijat keksiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 radiohiiliajoitusta<\/a> niiden i\u00e4n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen.<\/p>\n

Kanadan l\u00e4nsirannikolta l\u00f6ytyneet suurimmat merisiilit arvioitiin noin 200 vuotta vanhoiksi, eik\u00e4 tutkimusryhm\u00e4n ollut ollenkaan hankalaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yli satavuotiaita yksil\u00f6it\u00e4. Pitk\u00e4 ik\u00e4 ei ole merisiileille kuitenkaan mik\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselvyys, sill\u00e4 monet joutuvat petojen suuhun, kalastajien haaveihin tai sitten ne kuolevat tauteihin.<\/p>\n

Mutta ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n ne eiv\u00e4t vaikuta. Tutkijoiden mukaan satavuotiaat merisiilit ovat yht\u00e4 skarppeja kuin kymmenvuotiaat, ja itse asiassa ne tuottavat nuorempiin yksil\u00f6ihin verrattuna enemm\u00e4n sukusoluja.<\/p>\n

8. Punasimppu<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Punasimppuihin kuuluvaa Sebastes aleutianusta<\/em> pidet\u00e4\u00e4n monesti maailman vanhimmaksi el\u00e4v\u00e4n\u00e4 vesiel\u00e4imen\u00e4, mutta listan k\u00e4rkeen sill\u00e4 ei ole asiaa.<\/p>\n

Pohjoisella Tyynell\u00e4merell\u00e4 tavattava punasimppu elelee 200-700 metrin syvyydess\u00e4, mutta se voi sukeltaa jopa kolmeen kilometriin, ja viihtyy parhaiten merivedess\u00e4, jonka l\u00e4mp\u00f6tila on 0-5\u2103.<\/p>\n

Punasimput kasvavat t\u00e4yteen 80 sentin kokoonsa hyvin hitaasti ja ne saavuttavat sukukypsyyden my\u00f6h\u00e4\u00e4n. Toisaalta niill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4 kiirett\u00e4, sill\u00e4 ne voivat el\u00e4\u00e4 200-vuotiaiksi. I\u00e4lt\u00e4\u00e4n vanhin varmistettu punasimppu on ollut 205-vuotias.<\/p>\n

7. Gr\u00f6nlanninvalas<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Olga Shpak<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

Maailman vanhimmaksi el\u00e4v\u00e4 nis\u00e4k\u00e4s taitaa olla gr\u00f6nlanninvalas. Vuonna 1999 kanadalaisen tutkimusryhm\u00e4n mukaan heid\u00e4n tarkkailemansa valaan i\u00e4ksi arvioitiin silm\u00e4n aminohappokoostumuksen perusteella v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 211 vuotta. Reippaasti yli 150 vuoden ik\u00e4isi\u00e4 valaita on tavattu useampia. Joitakin vuosia my\u00f6hemmin Alaskan rannikolla otettiin kiinni gr\u00f6nlanninvalas, jonka olkaluussa oli kiinni harppuunan paloja. Ase oli sellainen, jota valaanmets\u00e4st\u00e4j\u00e4t olivat k\u00e4ytt\u00e4neet 1800-luvun lopulla, joten l\u00f6yd\u00f6s vahvisti uskomusta valaslajin pitk\u00e4ik\u00e4isyydest\u00e4.<\/p>\n

Vuoden 2019 lopulla Nature<\/em>-lehdess\u00e4 julkaistussa ”geenikelloa” k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa<\/a> todettiin, ett\u00e4 gr\u00f6nlanninvalaan perim\u00e4n perusteella niiden voidaan olettaa el\u00e4v\u00e4n jopa 268-vuotiaiksi saakka. Koska aiemmin tutkitut, hieman p\u00e4\u00e4lle 200-vuotiaat gr\u00f6nlanninvalaat ovat olleet hyv\u00e4kuntoisia, eiv\u00e4tk\u00e4 ole n\u00e4ytt\u00e4neet mit\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4ntymisen merkkej\u00e4, on helppo uskoa niiden uiskentelevan viel\u00e4 ainakin yhden ihmisi\u00e4n verran.<\/p>\n

6. Partamato<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Partamadot pysyttelev\u00e4t koko aikuisik\u00e4ns\u00e4 samassa paikassa eli ymp\u00e4rilleen rakentamassaan kalkkikuoressa. El\u00e4in n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erehdytt\u00e4v\u00e4sti kauniilta kasvilta, kun se nousee kalkkiputkestaan esille. Partamadot ottavat merenpohjan sedimentist\u00e4 divetysulfidia ja vedest\u00e4 happea, joita ne tarjoilevat symbioottisille bakteereille. Vastavuoroisesti bakteerit valmistavat matojen kaiken ravinnon. Partamadot el\u00e4v\u00e4t niin syv\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 auringonvalon avulla ruokaa ei valmistu eli kasveja ei ole ravintoketjun aloittajaksi.<\/p>\n

Lamellibrachia luymesi –<\/i>partamadot el\u00e4v\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 Meksikonlahden pohjoisosissa, yli puolen kilometrin syvyydess\u00e4, jossa ne voivat kasvaa jopa kolmen metrin pituisiksi. Ne el\u00e4v\u00e4t jopa tuhannen yksil\u00f6n ryhmiss\u00e4 ja kasvavat hyvin hitaasti. Vieruskaverin t\u00e4ytyy olla mieleinen, sill\u00e4 partamadot voivat el\u00e4\u00e4 jopa 250-vuotiaiksi.<\/p>\n

5. Gr\u00f6nlanninhai<\/span><\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Pohjoisella j\u00e4\u00e4merell\u00e4 ja Atlantin pohjoisosissa el\u00e4v\u00e4 gr\u00f6nlanninhai eli holkeri on maailman vanhimmaksi el\u00e4v\u00e4 selk\u00e4rankainen. Holkerit uivat hyvin hitaasti, vain noin 30 sentti\u00e4 sekunnissa, mik\u00e4 osaltaan antaa mahdollisuuden pitk\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Vuonna 2016 Science<\/em>-lehdess\u00e4 julkaistu tutkimus<\/a> nosti holkerin uutisiin ymp\u00e4ri maailman. Otsikot julistivat 512-vuotiaan hain l\u00f6ytymisest\u00e4. Uutisointi oli kuitenkin virheellist\u00e4. <\/span><\/p>\n

Siit\u00e4 huolimatta holkeri on listallamme oikealla paikalla ja se pysyy k\u00e4rkipaikalla my\u00f6s selk\u00e4rankaisten ik\u00e4kisassa. Tutkimuksessa ei nimitt\u00e4in miss\u00e4\u00e4n kohtaan sanottu, ett\u00e4 hait olivat yli 500-vuotiaita. El\u00e4imen silm\u00e4n linssist\u00e4 otetusta n\u00e4ytteest\u00e4 tehtiin radiohiiliajoitus, jonka perusteella vanhimman naarashain i\u00e4ksi arvioitiin 392 vuotta +\/-120. Eli yksil\u00f6 saattoi olla 512-vuotias tai 272-vuotias. Silti alimmillaankin hulppeat numerot!<\/span><\/p>\n

Toisaalta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 holkerit kasvavat noin sentin vuodessa ja suurin yksil\u00f6 oli 5,5 metri\u00e4 pitk\u00e4. Kalan pitk\u00e4n i\u00e4n salaisuus piilee varmasti paljolti sen geeneiss\u00e4, joita on alettu suurella mielenkiinnolla \u201dperkaamaan\u201d. <\/span><\/p>\n

4. Islanninsimpukka<\/h2>\n
\"\"

Kuva: S. Rae<\/a> | CC BY 2.0<\/a><\/p><\/div>\n

Islanninsimpukka el\u00e4\u00e4 Pohjois-Atlantin viileiss\u00e4 vesiss\u00e4 ja viett\u00e4\u00e4 aikansa mieluiten hiekkaan ja mutaan kaivautuneensa. Ruokansa se siivil\u00f6i kidustensa l\u00e4pi virtaavasta vedest\u00e4.<\/p>\n

Vuonna 2006 valtameritutkijat ker\u00e4siv\u00e4t Islannin rannikolta simpukoita, joiden he arvelivat olevan huomattavan vanhoja. Er\u00e4s yksil\u00f6 sai nimenkin, Ming. Arvaatko mist\u00e4 nimi oli per\u00e4isin?<\/p>\n

Radiohiiliajoituksella sen i\u00e4ksi varmistui 507<\/a>. Ming oli syntynyt vuonna 1499, jolloin Kiinassa elettiin Ming-dynastian aikaa. Huh huh. Aluksi sen arveltiin olevan sata vuotta nuorempi, sill\u00e4 sen ik\u00e4iseksi islanninsimpukoiden on tiedetty el\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n

Tutkijat ovat harmitelleet, ett\u00e4 Ming avattiin ennen kuin sen ik\u00e4 tiedettiin. Simpukalle avaaminen ei ikin\u00e4 tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4, joten Ming sai postuumisti nimens\u00e4 Guinnessin enn\u00e4tystenkirjaan maailman vanhimpana el\u00e4imen\u00e4.<\/p>\n

3. Sieniel\u00e4in<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Sieniel\u00e4imet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kasveilta, sienilt\u00e4 tai jopa kivilt\u00e4 ennemmin kuin el\u00e4imilt\u00e4, mutta niin ne vain kuuluvat meid\u00e4n kanssamme tieteellisess\u00e4 luokittelussa samaan.<\/p>\n

Sieniel\u00e4imet pysyttelev\u00e4t paljon paikoillaan, mutta saattavat spurtata jopa 1 millimetrin p\u00e4iv\u00e4vauhdilla eteenp\u00e4in. Kun liike on tuollaista matelua, voi kasvun arvata olevan \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 hidasta. Juuri sen takia ne el\u00e4v\u00e4tkin niin pitk\u00e4\u00e4n. Suurin osa tuhansista sieniel\u00e4inlajeista el\u00e4\u00e4 muutamista kuukausista jopa pariin vuosikymmeneen, mutta niill\u00e4 numeroilla ei Mingi\u00e4 ja kumppaneita p\u00e4ihitet\u00e4.<\/p>\n

Cinachyra antarctica –<\/em>sieniel\u00e4imen, joka asustaa Etel\u00e4isell\u00e4 j\u00e4\u00e4merell\u00e4, tiedet\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4n yli tuhat vuotiaaksi. Er\u00e4\u00e4n tutkitun yksil\u00f6n<\/a> on arvioitu olevan 1550-vuotias.<\/p>\n

2. Hydra<\/h2>\n

\"Maailman<\/p>\n

Hydra voisi hyvin olla listan ykk\u00f6spaikalla, mutta j\u00e4i silti Listafriikin p\u00e4\u00e4t\u00f6svallalla toiseksi. <\/span><\/p>\n

Yksinkertaiset lampipolyypit liikkuvat kuin puolivoltteja tekem\u00e4ll\u00e4, mutta se ei ole niiden ainut temppu. Vedess\u00e4 el\u00e4v\u00e4, vain sentin mittaiseksi kasvava polttiaisel\u00e4in on tunnettu ilmi\u00f6m\u00e4isest\u00e4 uusiutumiskyvyst\u00e4\u00e4n. Jos sen leikkaa kahtia tai pienempiinkin paloihin, kasvaa jokaisesta palasesta uusi, t\u00e4ydellinen yksil\u00f6. Hydrat eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vanhene, sill\u00e4 niiden solut uusiutuvat ikuisesti.<\/span><\/p>\n

Vuonna 1998 biologi Daniel Martinez<\/strong> kollegoidensa kanssa julkaisi tutkimuksen, jossa he olivat seuranneet lampipolyyppeja yli nelj\u00e4 vuotta. Tuona aikana el\u00e4imet eiv\u00e4t olleet n\u00e4ytt\u00e4neet mink\u00e4\u00e4nlaisia ik\u00e4\u00e4ntymisen merkkej\u00e4. <\/span><\/p>\n

Hydra koostuu l\u00e4hes t\u00e4ysin kaikkikykyisist\u00e4 kantasoluista, joita esimerkiksi ihmisell\u00e4 on vain hyvin varhaisessa alkionkehityksen vaiheessa. Jos olosuhteet ovat huonot, ravintoa on v\u00e4h\u00e4n tai talvi tulossa, voi se lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 suvullisesti kasvattamalla kylkeens\u00e4 sukupuolisoluja ja vapauttamalla ne j\u00e4rveen odottamaan sopivaa paria. <\/span><\/p>\n

Hyviss\u00e4 olosuhteissa lampipolyypit lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t suvuttomasti eli ne kasvattavat itsest\u00e4\u00e4n kopion. El\u00e4imen varteen alkaa muodostua nuppu, josta uusi yksil\u00f6 kuroutuu muutaman p\u00e4iv\u00e4n aikana irti.<\/span><\/p>\n

Vuonna 2012 l\u00f6ydettiin geeni foxO<\/em>, jonka todettiin s\u00e4\u00e4telev\u00e4n kantasolujen<\/a> jatkuvaa uusiutumista ja sit\u00e4 kautta lampipolyyppien kuolemattomuutta. FoxO-proteiinia pidet\u00e4\u00e4n mahdollisena Graalin maljana my\u00f6s ihmisen elini\u00e4n pident\u00e4misess\u00e4, mutta miten, niin se vaatii viel\u00e4 valovuosien tutkimusty\u00f6n.<\/span><\/p>\n

1. Meduusa<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Turritopsis dohrnii<\/em> -polttiaisel\u00e4in on listamme k\u00e4rkipaikalla. Ehk\u00e4 se ei kuuluisi ollenkaan t\u00e4lle listalle, sill\u00e4 T. dohrnii<\/em> ei taistele reilusti. Se on kuolematon.<\/p>\n

Ei sanan jokaisessa merkityksess\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 pikkuinen meduusa voi ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 sairastua kuolettavasti tai joutua sy\u00f6dyksi. Mutta jos se saa el\u00e4\u00e4 suhteellisen rauhassa, ei ik\u00e4 ala miss\u00e4\u00e4n vaiheessa painamaan.<\/p>\n

Kaikki meduusat aloittavat el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 merenpohjaan kiinnittynein\u00e4 polyyppein\u00e4, joista vapaana uivat meduusat kuroutuvat irti. T. dohrniit<\/em> ovat ”syntyess\u00e4\u00e4n” vain millimetrin kokoisia ja niill\u00e4 on 8 lonkeroa. T\u00e4ysikasvuisena koko on jo puoli sentti\u00e4 ja lonkeroita on jopa kunnioitettavat 90 kappaletta.<\/p>\n

Mik\u00e4 sitten erottaa n\u00e4m\u00e4 meduusat muista polttiaisel\u00e4imist\u00e4? Ja kaikesta muusta el\u00e4v\u00e4st\u00e4? Ne voivat stressaantuessaan (vahingoittuminen, sairastuminen tai ravinnonpuute) palata takaisin polyyppivaiheeseen ja aloittaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 alusta. Eik\u00e4 uudelleen syntymisiss\u00e4 ole rajoitusta, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hetkisen tutkimustiedon mukaan ne voivat tehd\u00e4 muutoksen aina kun se on tarpeellista. Maailman loppuun saakka.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n