{"id":23731,"date":"2022-04-12T22:55:53","date_gmt":"2022-04-12T20:55:53","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=23731"},"modified":"2025-08-27T15:52:35","modified_gmt":"2025-08-27T13:52:35","slug":"keksinnot-loydokset-sata-vuotta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/keksinnot-loydokset-sata-vuotta\/","title":{"rendered":"Top 10 kuumimmat keksinn\u00f6t ja l\u00f6yd\u00f6kset 100 vuotta sitten \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

Me el\u00e4mme vuotta 2022, mutta nyt suuntaamme ajassa tasan 100 vuotta taaksep\u00e4in. Listafriikki<\/a> tekee katsauksen siihen, mitk\u00e4 olivat kuumimmat keksinn\u00f6t ja l\u00f6yd\u00f6kset vuonna 1922.<\/p>\n

Maailma on muuttunut rutkasti sadan vuoden takaisesta, mutta t\u00e4m\u00e4n listan keksinn\u00f6t ja l\u00f6yd\u00f6kset ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 edelleen. Useimpia vuoden 1922 keksint\u00f6j\u00e4 on toki kehitetty eteenp\u00e4in, joten aivan samanlaisina niit\u00e4 ei nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4ytet\u00e4. Tieteen saralle otettiin sata vuotta sitten t\u00e4rkeit\u00e4 edistysaskeleita, mutta er\u00e4\u00e4n aineen kehitysty\u00f6ll\u00e4 oli katastrofaaliset seuraukset.<\/p>\n

Saimme viime viikolla positiivista palautetta kahteen osaan jaetusta listasta, joten lukijoiden toiveesta tulemme my\u00f6s jatkossa silloin t\u00e4ll\u00f6in tekem\u00e4\u00e4n niin. Mit\u00e4 mielt\u00e4 sin\u00e4 olet? Kerro kommenttikentiss\u00e4, ett\u00e4 lukisitko sin\u00e4 joka kerta mieluummin koko listan kerralla vai onko kaksi lyhyemp\u00e4\u00e4 ja siten kevyemp\u00e4\u00e4 setti\u00e4 parempi.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 lista julkaistaan kahdessa osassa ja j\u00e4lkimm\u00e4isen osan voit lukea t\u00e4st\u00e4: Top 10 kuumimmat keksinn\u00f6t ja l\u00f6yd\u00f6kset 100 vuotta sitten \u2013 osa 2<\/a><\/p>\n

Vesihiihto<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Scinauticando.com<\/a> | CC BY-SA 2.5<\/a><\/p><\/div>\n

Sata vuotta sitten eli vuonna 1922 keksittiin uusi hauska urheilulaji \u2013 nimitt\u00e4in vesihiihto! Ralph Samuelsonin kehitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 vesihiihdosta tuli nopeasti t\u00e4rke\u00e4 osa kes\u00e4ist\u00e4 rantael\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kuten l\u00e4hes kaikkien keksint\u00f6jen tekeminen, niin my\u00f6s vesihiihdon kehitt\u00e4minen oli matka yritysten ja erehdysten kautta onnistumiseen. Vain 18-vuotias Samuelson k\u00e4ytti aluksi suksina kahta lautaa, jotka h\u00e4n oli ostanut paikallisesta puutavaraliikkeest\u00e4 parilla dollarina. Vetok\u00f6yden virkaa toimitti pyykkinaru. Ensimm\u00e4iset kokeilut tehtiin Yhdysvaltojen Minnesotassa Pepinj\u00e4rvell\u00e4, jossa Samuelsonin veli sai kunnian olla veneen ohjaksissa.<\/p>\n

Useamman p\u00e4iv\u00e4n ajan meno takkuili, kun Samuelson ei l\u00f6yt\u00e4nyt oikeaa asentoa eik\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt kertaakaan yl\u00f6s vedest\u00e4. Sitten tuli hein\u00e4kuun 22. p\u00e4iv\u00e4. H\u00e4n keksi nojata reippaasti taaksep\u00e4in ja nostaa suksien p\u00e4\u00e4t veden pinnan yl\u00e4puolelle \u2013 seuraavassa hetkess\u00e4 Samuelson kiiti veneen per\u00e4ss\u00e4 pitkin j\u00e4rven selk\u00e4\u00e4. Vesihiihto oli keksitty!<\/p>\n

Samuelson ei suinkaan j\u00e4tt\u00e4nyt ty\u00f6t\u00e4\u00e4n siihen, vaan el\u00e4tti itsens\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vesihiihton\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 ja opettamalla lajin saloja muille.<\/p>\n

Tehosekoitin<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Nature Zen | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Py\u00f6r\u00e4yt\u00e4tk\u00f6 harva se p\u00e4iv\u00e4 tehosekoittimella makoisan smoothien v\u00e4lipalaksi? T\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 huomattavasti helpottavasta s\u00e4hk\u00f6isest\u00e4 keitti\u00f6v\u00e4lineest\u00e4 on kiitt\u00e4minen Stephen J. Poplawskia<\/strong>.<\/p>\n

Keksint\u00f6 syntyi tarpeesta, sill\u00e4 mallasmaito oli noussut Yhdysvalloissa 1920-luvun vaihteen j\u00e4lkeen suosioon tavallisen maitojauheen rinnalle. Mallasmaito on mallastetusta ohrasta, vehn\u00e4jauhoista ja tavallisesta maitojauheesta valmistettu seos, joka teki kotona valmistettavista maitotuotteista \u2013 pirtel\u00f6st\u00e4 ja j\u00e4\u00e4tel\u00f6st\u00e4 \u2013 normaalia maukkaampia. Mallasmaidossa oli kuitenkin ongelma: se paakkuuntui kylmetess\u00e4\u00e4n. Tuloksena oli luotaanty\u00f6nt\u00e4v\u00e4 tahna.<\/p>\n

Vuonna 1922 Poplawski keksi ratkaisun liitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 monta pient\u00e4 py\u00f6riv\u00e4\u00e4 ter\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6iseen moottoriin. Sitten h\u00e4n liitti koko kapistuksen mittatilausty\u00f6n\u00e4 valmistettuun lasiseen astiaan ja tehosekoitin oli syntynyt<\/a>. Keksinn\u00f6n ansiosta kylm\u00e4\u00e4 maitoa, mallasmaitoa ja esimerkiksi hedelmi\u00e4 tai marjoja voitiin sekoittaa t\u00e4ydelliseksi pirtel\u00f6ksi.<\/p>\n

Tehosekoitin l\u00f6ysi tiens\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti pieniin diner-tyyppisiin ravintoloihin ja pian my\u00f6s moniin koteihin.<\/p>\n

Pingviini Puikko<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: Movie Vigilante | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Pingviini Puikko ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sano lukijalle mit\u00e4\u00e4n, mutta sen aiempi nimi \u2013 Eskimo-puikko \u2013 paljastaa kyseess\u00e4 olevan ikoninen j\u00e4\u00e4tel\u00f6.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 suklaalla p\u00e4\u00e4llystetty j\u00e4\u00e4tel\u00f6puikko kehitettiin Yhdysvalloissa tasan sata vuotta sitten ja se tunnettiin maailmalla pitk\u00e4\u00e4n Eskimo-nimell\u00e4. Suomeen Eskimo-puikot saapuivat vuonna 1968. Muuttuvassa maailmassa aiemmin hyv\u00e4ksyttyin\u00e4 pidettyj\u00e4 termej\u00e4 on aika ajoin otettava tarkasteluun ja juuri t\u00e4m\u00e4n vuoksi Eskimo-j\u00e4\u00e4tel\u00f6puikkojen nimi muutettiin monessa maassa vuonna 2020. Suomessa t\u00e4t\u00e4 j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00e4 valmistava Froneri Finland vaihtoi my\u00f6s nimen kuluttajilta saadun ehdotuksen mukaisesti Pingviini Puikoksi<\/a>.<\/p>\n

Mutta menn\u00e4\u00e4n nyt tuon j\u00e4\u00e4tel\u00f6n keksimiseen. Christian Kent Nelso<\/strong>n omisti makeispuodin, jonka tiskin takana h\u00e4n aina silloin t\u00e4ll\u00f6in h\u00e4\u00e4ri my\u00f6s itse. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 asiakkaaksi tullut pikkupoika puntaroi kahden herkun v\u00e4lill\u00e4. Ensin h\u00e4n tarttui j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00f6n, mutta muutti sitten mielens\u00e4 ja osti suklaapatukan. Nelson kysyi pojalta, ett\u00e4 miksi t\u00e4m\u00e4 ei ostanut kumpaakin, mihin vastaus kuului: ”Olisin toki halunnut molemmat, mutta minulla on rahaa vain toiseen<\/em>”. Niinp\u00e4 kondiittori p\u00e4\u00e4tti kehitt\u00e4\u00e4 suklaapatukan tavoin sy\u00f6t\u00e4v\u00e4n j\u00e4\u00e4tel\u00f6n<\/a>.<\/p>\n

Seuraavat viikot Nelson ty\u00f6skenteli kuumeisesti l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen oikean koostumuksen, jotta saisi sulan suklaan pysym\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4tel\u00f6n pinnalla. Kun oikea resepti l\u00f6ytyi, valmisti h\u00e4n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti 500 puikkoa ja tarjoili ”The I-Scream Bar” -j\u00e4tskej\u00e4 paikallisen paloaseman piknikill\u00e4. Suklaap\u00e4\u00e4llysteiset j\u00e4\u00e4tel\u00f6t olivat v\u00e4lit\u00f6n hitti ja Nelson yhdisti voimansa suklaavalmistaja Russell C. Stoverin<\/strong> kanssa. Stoverin vaatimuksesta nimi muutettiin ja Eskimo Pie oli syntynyt. Patentti j\u00e4\u00e4tel\u00f6puikoille my\u00f6nnettiin tammikuussa 1922, jolloin maailmanlaajuinen myynti p\u00e4\u00e4si alkamaan.<\/p>\n

Zyklon B<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Michael Hanke<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

Kes\u00e4kuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1922 saksalainen yhti\u00f6 nimelt\u00e4\u00e4n Degesch haki patenttia er\u00e4\u00e4lle kemikaalille. Tuo aine oli saanut nimen Zyklon B ja patentti sille my\u00f6nnettiin nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin. Varsinaisesti Zyklon B:ss\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n erityisen mullistavaa: Vaikuttavana aineena oli vetysyanidi ja samantapaista kaasua oli k\u00e4ytetty jo ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa tuholaismyrkkyn\u00e4.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana vetysyanidia k\u00e4ytettiin kemiallisena aseena niin Saksan, Ranskan kuin Yhdysvaltojenkin toimesta, mink\u00e4 vuoksi se sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kiellettiin. Saksassa aine kulki tuotemerkill\u00e4 Zyklon ja my\u00f6hemmin Zyklon A, sill\u00e4 kehitteill\u00e4 oli jo kiellon kiert\u00e4v\u00e4 versio.<\/p>\n

Tuo versio oli kidem\u00e4inen Zyklon B. Erona aiempaan oli sen olomuoto: ilmatiiviisiin metallipurkkeihin pakattu aine oli kiinte\u00e4\u00e4, joten se oli tarpeeksi erilainen patentin hakemiselle. Ilmankosteudelle altistuessaan kiteet kuitenkin muuttuivat tappavaksi kaasuksi<\/a>.<\/p>\n

Sinet\u00f6ityihin purkkeihin pakattuja kiteit\u00e4 k\u00e4ytettiin vesiliuoksena muun muassa vaatteiden puhdistukseen tai vaikkapa kokonaisten laivojen siivoamiseen, ja kaasumaisena sill\u00e4 voitiin tuhota hy\u00f6nteiset pelloilta tai desinfioida junan vaunuja. Zyklon B:n k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuudet olivat siis laajat.<\/p>\n

Zyklon B<\/a> muistetaan kuitenkin yhdest\u00e4 historian hirveimm\u00e4st\u00e4 joukkotuhosta, sill\u00e4 toisen maailmansodan aikana tuolla aineella tapettiin miljoonia ihmisi\u00e4. Vuodesta 1941 l\u00e4htien natsi-Saksan keskitys- ja tuhoamisleirien kaasukammioihin tiputettiin ilmanvaihtokanavien kautta kiteit\u00e4, jotka muuttuivat kaasuksi ja aiheuttivat tuskallisen sek\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kuoleman.<\/p>\n

Avoauto<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: Big Car | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

On totta, ett\u00e4 historian ensimm\u00e4iset autot olivat kaikki avoautoja. Autot olivat pitk\u00e4\u00e4n avoimia k\u00e4rryj\u00e4, joten sin\u00e4ns\u00e4 avoauto ei ollut vuonna 1922 mik\u00e4\u00e4n ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n vempain.<\/p>\n

Mutta yhdysvaltalaisen Ben P. Ellerbeckin<\/strong> keksint\u00f6 olikin liikutettava katto. K\u00e4sik\u00e4ytt\u00f6isell\u00e4 mekanismilla katto saatiin veivattua kasaan. Ellerbeckin katto ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut tehty kankaasta tai pehme\u00e4st\u00e4 vinyylist\u00e4, vaan j\u00e4ykemmist\u00e4 materiaaleista, kuten ter\u00e4ksest\u00e4.<\/p>\n

Erona muihin avoautoihin oli my\u00f6s se, ett\u00e4 Hudsonille kehitetty mekanismi oli ensimm\u00e4inen, jossa auton per\u00e4ll\u00e4 olevaa ”anopin penkki\u00e4” pystyi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, vaikka katto oli kasassa. T\u00e4m\u00e4 versio ei kuitenkaan koskaan p\u00e4\u00e4ssyt tuotantoon asti, mutta Ellerbecki\u00e4 on kuitenkin kiitt\u00e4minen siit\u00e4, ett\u00e4 samantyyppisell\u00e4 mekanismilla toimivia, liikutettavia kattoja ilmestyi monien eri automerkkien valikoimaan seuraavalla vuosikymmenell\u00e4.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n