{"id":23823,"date":"2022-04-13T22:20:10","date_gmt":"2022-04-13T20:20:10","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=23823"},"modified":"2024-05-10T21:51:00","modified_gmt":"2024-05-10T19:51:00","slug":"keksinnot-ja-loydokset-1922","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/keksinnot-ja-loydokset-1922\/","title":{"rendered":"Top 10 kuumimmat keksinn\u00f6t ja l\u00f6yd\u00f6kset 100 vuotta sitten \u2013 osa 2"},"content":{"rendered":"

Nyt elet\u00e4\u00e4n vuotta 2022, mutta me suuntaamme ajassa tasan 100 vuotta taaksep\u00e4in. Listafriikki<\/a> tekee katsauksen siihen, mitk\u00e4 olivat kuumimmat keksinn\u00f6t ja l\u00f6yd\u00f6kset vuonna 1922.<\/p>\n

Maailma on muuttunut rutkasti sadan vuoden takaisesta, mutta t\u00e4m\u00e4n listan keksinn\u00f6t ja l\u00f6yd\u00f6kset ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 edelleen. Useimpia vuoden 1922 keksint\u00f6j\u00e4 on toki kehitetty eteenp\u00e4in, joten aivan samanlaisina niit\u00e4 ei nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4ytet\u00e4.<\/p>\n

Saimme viime viikolla positiivista palautetta kahteen osaan jaetusta listasta, joten lukijoiden toiveesta tulemme my\u00f6s jatkossa silloin t\u00e4ll\u00f6in tekem\u00e4\u00e4n niin. Mit\u00e4 mielt\u00e4 sin\u00e4 olet? Kerro kommenttikentiss\u00e4, ett\u00e4 lukisitko sin\u00e4 joka kerta mieluummin koko listan kerralla vai onko kaksi lyhyemp\u00e4\u00e4 ja siten kevyemp\u00e4\u00e4 setti\u00e4 parempi.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on j\u00e4lkimm\u00e4inen. Ensimm\u00e4isen osan voit lukea t\u00e4st\u00e4: Top 10 kuumimmat keksinn\u00f6t ja l\u00f6yd\u00f6kset sata vuotta sitten \u2013 osa 1<\/a><\/p>\n

Tutankhamonin hauta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Egyptin Uuden valtakunnan ajan faaraoista varmasti tunnetuin on vain noin 19-vuotiaana menehtynyt Tutankhamon. H\u00e4nen hautaansa etsittiin aikalailla koko 1900-luvun alku, sill\u00e4 vihjeit\u00e4 holvin olemassaolosta oli l\u00f6ydetty muista Kuninkaiden laaksossa olevista haudoista.<\/p>\n

Marraskuun 4. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1922 englantilainen arkeologi ja egyptologi Howard Carter<\/strong> otti Tutankhamonin hautaholvin etsimisen asiakseen ja vain kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti oli paikallistettu. Carter oli juuri tehnyt yhden vuosisadan merkitt\u00e4vimmist\u00e4 arkeologisista l\u00f6yd\u00f6ksist\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Tarinan mukaan pahamaineinen muumion kirous oli lankeava sairastumisen, kuoleman tai ep\u00e4onnen muodossa kaikkien niiden p\u00e4\u00e4lle, jotka uskaltautuivat sis\u00e4\u00e4n hautaholviin. Vaikka kirouksiin ei uskoisi, niin my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 on, ett\u00e4 melkoinen ep\u00e4onni kohtasi l\u00e4hes jokaista Carterin ryhm\u00e4ss\u00e4 mukana ollutta.<\/p>\n

Rahoittajana toiminut lordi Carnarvon<\/strong> oli ensimm\u00e4isen kirouksen uhri, kun h\u00e4n menehtyi hyttysenpistosta alkaneeseen pahaan tulehdukseen. My\u00f6hemmin yksitoista muutakin l\u00f6yt\u00f6retkelle osallistunutta kuoli ep\u00e4normaaleissa olosuhteissa; he p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n itsemurhia, tulivat ammutuiksi tai myrkytetyiksi vain kuukausia haudassa k\u00e4ymisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

D- ja E-vitamiini<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Aiemmin oli jo l\u00f6ydetty A-, B- ja C-vitamiini, mutta vuonna 1922 jonon jatkoksi saatiin my\u00f6s D- ja E-vitamiini<\/a>. Tietenkin n\u00e4m\u00e4 ravinnossa luontaisesti esiintyv\u00e4t yhdisteet olivat aina olleet olemassa, mutta niiden v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys elimist\u00f6n toiminnalle on verrattain uutta tietoa. Vasta 1800-luvun lopulla alettiin ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jonkin aineen puutos voi johtaa sairauksiin, joten tietenkin t\u00e4t\u00e4 ruvettiin urakalla tutkimaan.<\/p>\n

Kun vuosisata vaihtui, oli esimerkiksi riisitaudin kohdalla jo selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se johtui jonkin aineen puutoksesta. Brittil\u00e4inen biokemisti Edward Mellanby<\/strong> alkoi vuonna 1919 etsi\u00e4 parannusta kotimaataan vaivanneeseen riisitautiin ja totesi kalanmaksa\u00f6ljyn est\u00e4v\u00e4n taudin ilmenemist\u00e4. A-vitamiini, jota tiedettiin olevan kalanmaksa\u00f6ljyss\u00e4, oli l\u00f6ydetty varsin hiljattain, joten Mellanby pohti voisiko kyseisen aineen puute olla syyn\u00e4 riisitautiin. Toisaalta h\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sulkenut pois jotain toista, viel\u00e4 tuntematonta vitamiinia.<\/p>\n

Amerikkalainen biokemisti Elmer Verner McCollum<\/strong> jatkoi Mellanbyn ty\u00f6t\u00e4 ja teki l\u00e4pimurron vuonna 1922. H\u00e4n totesi rotilla tekemiss\u00e4\u00e4n kokeissa, ett\u00e4 jos kalanmaksa\u00f6ljyst\u00e4 tuhotaan A-vitamiini, est\u00e4\u00e4 se silti riisitaudin. McCollum totesi kyseess\u00e4 olevan jokin uusi vitamiini, joka sai my\u00f6hemmin etuliitteekseen D.<\/p>\n

E-vitamiinin l\u00f6ysiv\u00e4t vuonna 1922 Kalifornian yliopiston tutkijat Herbert McLean Evans<\/strong> ja Katharine Scott Bishop<\/strong>, jotka selvittiv\u00e4t eri ruokien vaikutusta rottien lis\u00e4\u00e4ntymiskykyyn. He havaitsivat, ett\u00e4 vihreiss\u00e4 lehtivihanneksissa oli tietty\u00e4 ravintoainetta, jonka puutos aiheutti lis\u00e4\u00e4ntymiskyvytt\u00f6myytt\u00e4. E-vitamiini sai nimens\u00e4 pari vuotta my\u00f6hemmin; ”kekseli\u00e4\u00e4sti” seuraavan vapaan aakkosen mukaan.<\/sup><\/p>\n

Matemaattinen s\u00e4\u00e4n ennustaminen<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kaikki valittavat s\u00e4\u00e4st\u00e4; oli s\u00e4\u00e4 mik\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. Ja l\u00e4hes yht\u00e4 paljon ihmiset tykk\u00e4\u00e4v\u00e4t valittaa siit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4ennustus ei pit\u00e4nytk\u00e4\u00e4n paikkaansa. Mutta nyky\u00e4\u00e4n sent\u00e4\u00e4n on ennustuksia \u2013 usein pitk\u00e4nkin ajan p\u00e4\u00e4h\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 meid\u00e4n k\u00e4y kiitt\u00e4minen brittil\u00e4ist\u00e4 fyysikkoa ja matemaatikkoa Lewis Fry Richardsonia<\/strong>.<\/p>\n

Ennen Richardsonin vuonna 1922 julkaistua Weather Prediction by Numerical Process<\/em> -kirjaa s\u00e4\u00e4ennustukset tehtiin pitk\u00e4lti vanhoihin s\u00e4\u00e4tilastoihin perustuen, joten ne olivat enimm\u00e4kseen sivistyneit\u00e4 arvauksia. Richardsonin numeeriseen mallintamiseen perustuvassa s\u00e4\u00e4n ennustamisessa yhdistell\u00e4\u00e4n dataa muun muassa ilmavirtauksista, kosteudesta ja paineesta.<\/p>\n

Vaikka Richardson kehitti uuden menetelm\u00e4n ja yritti havainnollistaa sen toimivuutta, ei ennustaminen koskaan onnistunut. Ennustukset olivat itse asiassa t\u00e4ysi\u00e4 pannukakkuja, koska h\u00e4n laski omia yht\u00e4l\u00f6it\u00e4\u00e4n k\u00e4sin<\/a>. Yhden p\u00e4iv\u00e4n s\u00e4\u00e4n ennustamiseen vaadittiin kolmen kuukauden ty\u00f6, joten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisyys oli touhusta kaukana.<\/p>\n

Richardsonin suuri haave oli, ett\u00e4 jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olisi olemassa niin sanottuja ”ennustustehtaita”, joissa kymmenettuhannet matemaatikot py\u00f6ritt\u00e4isiv\u00e4t lukuja herke\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pysy\u00e4kseen reaaliaikaisesti mukana s\u00e4\u00e4n muutoksissa. Idea oli aikamoista toiveajattelua ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdoton.<\/p>\n

Vasta toisen maailmansodan j\u00e4lkeen numeerisia s\u00e4\u00e4ennustuksia saatiin tuotettua Richardsonin menetelm\u00e4ll\u00e4 onnistuneesti, kun yht\u00e4l\u00f6iden ratkaisuun valjastettiin tietokoneet. Tavallaan Richardsonin ”ennustustehdas” siis toteutui.<\/p>\n

Katkaisusaha<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Monista puut\u00f6iss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4 v\u00e4lineist\u00e4 ei voida sanoa, milloin ne ovat syntyneet. Ty\u00f6kalut ovat kehittyneet ja muuntuneet vuosisatojen ja -tuhansien saatossa aina tarpeen mukaan. Mutta katkaisusahan tarina on toinen: sen keksi vuonna 1922 yhdysvaltalainen Raymond DeWalt<\/strong>.<\/p>\n

Katkaisusaha teki puun leikkaamisesta tarkempaa verrattuna perinteiseen p\u00f6yt\u00e4sahaan. P\u00f6yt\u00e4sahaa k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 liikutetaan puuta, mutta katkaisusahassa ter\u00e4 painetaan haluttuun kohtaan ja sill\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n leikkaamaan lautaa my\u00f6s juuri haluttuun kulmaan. Katkaisusaha on toiminut jo sadan vuoden ajan samalla periaatteella.<\/p>\n

Pari vuotta katkaisusahan keksimisen j\u00e4lkeen DeWalt perusti nime\u00e4\u00e4n kantavan yrityksen. Aivan aluksi tuotannossa oli ainoastaan tuo perustajan keksim\u00e4 saha, jota myytiin Wonker Wonker -tuotenimell\u00e4, mutta vuosien mittaan valikoima laajeni kattamaan erilaisia s\u00e4hk\u00f6- ja k\u00e4sity\u00f6kaluja.<\/p>\n

Yl\u00f6sp\u00e4in avattava autotallin ovi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: John Paulsen | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Kun autot alkoivat t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa, tarvittiin niille tietenkin k\u00e4tev\u00e4 s\u00e4ilytyspaikka: autotalli. Yhdysvaltojen Detroitissa, joka aikoinaan oli maan autoteollisuuden keskus, keksittiin sata vuotta sitten autotalleihin uudenlainen ovi, joka helpotti el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Aiemmin autotalleissa oli sivusaranoilla varustetut, ulosp\u00e4in aukeavat tuplaovet, jotka eiv\u00e4t olleet lainkaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliset. Saranat kuluivat ja pihassa, autotallin edess\u00e4 piti olla tarpeeksi tilaa avautuville oville. Ovet meniv\u00e4t nopeasti huonoon kuntoon, kun niit\u00e4 availtiin koko ajan ja talvisin aukaiseminen oli l\u00e4hes mahdotonta \u2013 siit\u00e4 yksinkertaisesta syyst\u00e4, ett\u00e4 oven edess\u00e4 oli lunta.<\/p>\n

Muuan C. G. Johnson<\/strong> keksi ongelmaan ratkaisun: Mit\u00e4p\u00e4, jos autotallin ovi ei aukeaisikaan ulosp\u00e4in, vaan se nostettaisiin yl\u00f6s<\/a>? Aluksi Johnsonin perustama Overhead Door Corporation kykeni valmistamaan yhden oven p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, mutta kovan kysynn\u00e4n vuoksi tuotantoa laajennettiin pikavauhtia. Johnson ei kuitenkaan j\u00e4\u00e4nyt laakereilleen lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 viel\u00e4 saman vuosikymmenen lopulla h\u00e4n oli mukana kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 historian ensimm\u00e4ist\u00e4, s\u00e4hk\u00f6k\u00e4ytt\u00f6ist\u00e4 autotallin ovea. Sekin tietenkin avautui yl\u00f6sp\u00e4in.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n