{"id":23845,"date":"2024-03-25T22:27:41","date_gmt":"2024-03-25T20:27:41","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=23845"},"modified":"2024-03-25T22:27:35","modified_gmt":"2024-03-25T20:27:35","slug":"sukkasunnuntai-hiljainen-viikko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/sukkasunnuntai-hiljainen-viikko\/","title":{"rendered":"Tikkutiistai, kellokeskiviikko ja sukkasunnuntai \u2013 Tied\u00e4tk\u00f6, mit\u00e4 hiljaisen viikon p\u00e4ivien nimet tarkoittavat?"},"content":{"rendered":"

Suurin osa p\u00e4\u00e4si\u00e4isviikon p\u00e4ivist\u00e4 on tuttuja nimilt\u00e4\u00e4n. Pitk\u00e4perjantai ja kiirastorstai tunnetaan, mutta ent\u00e4s sukkasunnuntai tai malkamaanantai? Mist\u00e4 hiljaisen viikon p\u00e4ivien nimet oikein ovat per\u00e4isin? Mukana saattaa olla pari yll\u00e4tyst\u00e4!<\/p>\n

Esimerkiksi kiirastorstailla ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 kiirastulen kanssa, ainakaan suoranaisesti, vaikka se siit\u00e4 monelle varmasti ensimm\u00e4isen\u00e4 tulee mieleen. Palmusunnuntain nimi lienee selv\u00e4, mutta miksi me heiluttelemme silloin juuri pajunoksia?<\/p>\n

Hiljaisen viikon p\u00e4ivien nimet ovat saaneet vaikutuksia kristinuskosta, kansanperinteest\u00e4, pakanallisista uskomuksista ja arkisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Tai sitten ihan vain siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4iville on saatu soljuvilla alkusoinnuilla varustetut nimet. Tied\u00e4tk\u00f6 sin\u00e4, mink\u00e4nimisi\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 viikolla vietet\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Listafriikki<\/a> selvitt\u00e4\u00e4 nyt, mit\u00e4 hiljaisen viikon p\u00e4ivien nimet tarkoittavat ja mist\u00e4 ne ovat per\u00e4isin.<\/p>\n

Palmusunnuntai<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Hiljaisen viikon aloittaa palmusunnuntai<\/a>, joka juontaa juurensa tunnettuun Raamatun kertomukseen. Siin\u00e4 Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin ja tielle laskettiin palmunlehti\u00e4 ja vaatteita. Se on yksi vanhimpia kirkollisia perinteit\u00e4, sill\u00e4 jo ensimm\u00e4isill\u00e4 kristityill\u00e4 oli tapana kuljettaa palmunlehti\u00e4 kulkueissaan, kun he kokoontuivat p\u00e4\u00e4si\u00e4isen viettoon \u00d6ljym\u00e4elle.<\/p>\n

Tapa on omaksuttu osaksi p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 sunnuntaita ymp\u00e4ri maailman, mutta joka paikassa ei tietenk\u00e4\u00e4n ole tarjolla palmuja. Siksi kasvit on valittu kussakin maailman kolkassa sen mukaan, mit\u00e4 on saatavilla. Meill\u00e4 Suomessa puissa ei p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tienoilla ole muuta kuin paljaita oksia \u2013 paitsi pajuissa. Eik\u00e4 pajuissakaan ole lehti\u00e4, mutta sent\u00e4\u00e4n jotain el\u00e4v\u00e4\u00e4: pehmeit\u00e4 kukintoja eli pajunkissoja. Joissain suomen murteissa pajunoksia on jopa nimitetty palmuiksi.<\/p>\n

Malkamaanantai<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Oudolta kuulostava malka on tuohi- tai olkikaton p\u00e4\u00e4lle painoksi laitettu tukipuu ja nykykielell\u00e4 malka tunnetaan paremmin hirten\u00e4. Malkamaanantaina on perinteisesti kaadettu ja ker\u00e4tty polttopuita.<\/p>\n

Malka-sanalla on raamatullinen alkuper\u00e4 ja sill\u00e4 viitataan ihmisen omaan vikaan, jota ei kuitenkaan itse huomaa, vaan syytt\u00e4\u00e4 erheest\u00e4 toista. ”Kuinka n\u00e4et rikan, joka on veljesi silm\u00e4ss\u00e4, mutta et huomaa malkaa, joka on omassa silm\u00e4ss\u00e4si?<\/em>”. Malka on toiminut t\u00e4ss\u00e4 suhteessa my\u00f6s vertauskuvana k\u00e4rsiv\u00e4lle Jeesukselle, joka joutui syytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 tuomituksi: Jeesusta malkattiin eli puhuteltiin pisteli\u00e4\u00e4sti<\/a>.<\/p>\n

Tikkutiistai<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Nyt p\u00e4\u00e4si\u00e4isviikon p\u00e4iviss\u00e4 siirryt\u00e4\u00e4n malkamaanantain polttopuista ja tukihirsist\u00e4 tikkutiistaihin. Ne ovat varmasti syyst\u00e4kin per\u00e4kk\u00e4in.<\/p>\n

Tikkutiistain nimi juontaa juurensa vanhan kansan uskomuksiin, joilla ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 raamatullisen p\u00e4\u00e4si\u00e4isen kanssa. Tai sen verran tietenkin on, ett\u00e4 ajankohta osuu p\u00e4\u00e4si\u00e4isviikolle. Hiljaisen viikon tiistaina oli tapana vuolla puusta sytykkeit\u00e4, koska juuri tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 valmistettujen sytyketikkujen uskottiin tuovan hyv\u00e4\u00e4 onnea.<\/p>\n

Tikkutiistaina vuoltuja sytykkeit\u00e4 ei k\u00e4ytetty ainoastaan tulenteossa, vaan hyv\u00e4ll\u00e4 onnella varustettuja tikkuja tungettiin seiniin hirsien v\u00e4leihin, jotta ne sielt\u00e4 k\u00e4sin karkottaisivat pahoja henki\u00e4.<\/p>\n

Kellokeskiviikko<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Hiljaisen viikon p\u00e4ivien nimet antavat my\u00f6s hieman osviittaa vuodenaikojen vaihtumisesta maataloissa. P\u00e4\u00e4si\u00e4isviikon keskiviikko eli kellokeskiviikko oli perinteisesti se p\u00e4iv\u00e4, jolloin lehm\u00e4t saivat vihdoin kellot taas kaulaansa. Se siis tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 ne p\u00e4\u00e4siv\u00e4t pitk\u00e4n, navetassa vietetyn talven j\u00e4lkeen j\u00e4lleen ulos ja laitumelle kirmaamaan.<\/p>\n

Mutta alunperin kellokeskiviikko on saanut nimens\u00e4 aivan jostain muusta kuin karjasta, nimitt\u00e4in kirkonkelloista<\/a>. Ruotsissa kyseinen p\u00e4iv\u00e4 on dymmelonsdag<\/em>, joka viittaa tapaan soittaa kirkonkelloja vaimennettuina. Kirkonkelloja soitettiin metallikielen sijaan puisella vaarnalla, dymbel,\u00a0<\/em>hiljaisen viikon teeman mukaisesti.<\/p>\n

Ruotsista nimitys on napattu suomen kieleen, kun alkusointukin soljuu niin mukavasti.<\/p>\n

Kiirastorstai<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Sitten p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n siihen mielt\u00e4 askarruttavaan kiirastorstaihin. Se on vanhimpia hiljaisen viikon nimityksi\u00e4. ”Kiira” on lainattu ruotsinkielisest\u00e4 sk\u00e4ra<\/em>-sanasta, joka tarkoittaa puhdistautumista.\u00a0Kiirastorstai tunnetaan viimeisest\u00e4 ehtoollisesta, jonka Jeesus s\u00f6i opetuslastensa kanssa ja ruokailun ohessa h\u00e4n pesi seuraajiensa jalat. Tuona pitk\u00e4perjantaita edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 puhdistautuminen on tehty sek\u00e4 ripitt\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 kirjaimellisesti pesem\u00e4ll\u00e4 pois paaston aloittaneen tuhkakeskiviikon<\/a> tuhkat.<\/p>\n

Kiirastuleen kiirastorstailla on vain nimellinen yhteys. Katolisen kirkon teologian mukaan ihmisen sielu puhdistuu synneist\u00e4 kiirastuleksi kutsutussa v\u00e4litilassa, josta p\u00e4\u00e4see sitten taivaaseen.<\/p>\n

Kiirastorstai sulautuu nimen\u00e4 hyvin my\u00f6s suomalaiseen kansanperinteeseen, jossa tunnettiin talojen pihapiireiss\u00e4 h\u00e4irik\u00f6iv\u00e4 piharikko eli kiira. Kiira oli paha henkiolento, joka karkotettiin hiljaisen viikon torstaina pois. Sekin oli tietynlainen puhdistautumismeno, jolla p\u00e4\u00e4si\u00e4isen kertomusta saatiin kansantajuisesti levitetty\u00e4 yhteiskuntaan.<\/p>\n

Pitk\u00e4perjantai<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vaikka hiljaisen viikon p\u00e4ivien nimet olisivat muuten hakusessa, niin pitk\u00e4perjantai on varmasti tuttu. Pitk\u00e4perjantai<\/a> on ”pitk\u00e4” ainoastaan Pohjoismaissa; muissa kieliss\u00e4 kyseinen perjantai voi olla esimerkiksi pyh\u00e4, suuri, surullinen tai ristiinnaulittu. Suomen kieleen pitk\u00e4perjantai on lainattu ruotsista, l\u00e5ngfredagen<\/em>, ja skandinaavisiin kieliin nimitys on aikoinaan omaksuttu muinaisenglannin sanasta langa friged\u00e6g<\/em>.<\/p>\n

Voisi ajatella, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 on saanut nimens\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 pitk\u00e4n\u00e4perjantaina kuului hiljenty\u00e4 kotiin eik\u00e4 kyl\u00e4ily ollut sallittua. Se oli varsinkin lapsille piinaavan pitk\u00e4 p\u00e4iv\u00e4, koska mit\u00e4\u00e4n ei oikein saanut tehd\u00e4. Mutta n\u00e4in kuitenkaan ole \u2013 kyseess\u00e4 on nimenomaan lainasana.<\/p>\n

Koska pitk\u00e4perjantai on pyhitetty Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja k\u00e4rsimyksen muistelulle, ei perinteisesti ole ollut sopivaa tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n askareita. Keitti\u00f6n puuhellaankaan ei sytytetty tulta, vaikka alkuviikosta oli tehty kaikenkokoista polttopuuta ja sytyketikkua. Osittain t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 m\u00e4mmill\u00e4 on niin vankka asema osana p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4, sill\u00e4 sit\u00e4 sy\u00f6tiin ja sy\u00f6d\u00e4\u00e4n kylm\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Kaikenlainen touhuilu, mukaan lukien laulaminen, oli tosiaan kielletty, mutta helposti saatavilla olevista k\u00e4sity\u00f6v\u00e4lineist\u00e4, kuten ylij\u00e4\u00e4neist\u00e4 kankaista ja v\u00e4rttin\u00e4tikuista saatettiin askarrella hyv\u00e4\u00e4 onnea tuovia haltijoita eli paroja.<\/p>\n

Lankalauantai<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Monet hiljaisen viikon p\u00e4ivien nimet sointuvat hienosti: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko. Lankalauantai sopii mainiosti jonon jatkoksi, mutta sill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 langan kanssa.<\/p>\n

Lankalauantain nimen on kyll\u00e4 arveltu viittaavaan samalla tavalla talon askareisiin kuin muutaman muunkin edell\u00e4 mainitun p\u00e4iv\u00e4n. Silloin on pesty ja v\u00e4rj\u00e4tty pitk\u00e4n talven aikana kehr\u00e4tyt langat. Mutta t\u00e4ss\u00e4kin kohtaa menn\u00e4\u00e4n kielellisiin seikkoihin.<\/p>\n

Alunperin pitk\u00e4perjantaita kutsuttiin ruotsin l\u00e5ngfredagen-<\/em>sanaa mukaillen lankaperjantaiksi. Se lainattiin suoraan ja sovellettiin omaan kieleen j\u00e4rkev\u00e4ksi sanaksi. Lankaperjantai ei kuitenkaan kuulostanut sulavalta, joten alkuosa p\u00e4\u00e4tettiinkin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4, jolloin saatiin aikaan pitk\u00e4perjantai ja t\u00e4ten ”lanka” siirrettiin seuraavaan p\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Pohjanmaalla lankalauantaihin on perinteisesti kuulunut noitien karkottaminen p\u00e4\u00e4si\u00e4iskokkoa polttamalla. Tavassa yhdistyv\u00e4t suloisessa sekamelskassa kansanperinne ja kristinusko. Koska lankalauantai oli se p\u00e4iv\u00e4, jonka Jeesus oli kuolleena haudassaan, on pahojen voimien uskottu olevan silloin kaikkein vahvimmillaan.<\/p>\n

Uskomuksista kertoo paljon t\u00e4m\u00e4 seuraava Suomen murteiden sanakirjasta<\/em> per\u00e4isin oleva utaj\u00e4rvel\u00e4inen lohkaisu<\/a>: ”lankalauvvantaina saa teh\u00e4m mit\u00e4 tahtoo vaikka miehij\u00e4 tappaa kun sillon eij ooj jumalaa maassa eik\u00e4 taivaassa<\/em>”.<\/p>\n

Sukkasunnuntai<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Vaikka p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 juhlittu koko viikon ajan, on ensimm\u00e4inen p\u00e4\u00e4si\u00e4isp\u00e4iv\u00e4 eli p\u00e4\u00e4si\u00e4issunnuntai se, mik\u00e4 virallisesti aloittaa p\u00e4\u00e4si\u00e4isen. Kirkkovuoden osalta t\u00e4st\u00e4 sunnuntaista alkava viikko on p\u00e4\u00e4si\u00e4isviikko. Hiljainen viikko on siis jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ohi, mutta kun hiljaisen viikon p\u00e4ivien nimet laitetaan listan muotoon, niin eih\u00e4n sukkasunnuntaita voi mitenk\u00e4\u00e4n j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois.<\/p>\n

Sukkasunnuntai nimell\u00e4 saatetaan viitata kahteen t\u00e4ysin erilaiseen tapaan viett\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Joko nimi tulee siit\u00e4, ett\u00e4 ollaan ja liikutaan hiirenhiljaa sukkasillaan, tai sitten Jeesuksen yl\u00f6snousemusta juhlistetaan niin railakkaasti, ett\u00e4 sukatkin lent\u00e4v\u00e4t jaloista.<\/p>\n

Vai voiko kyseess\u00e4 olla niinkin yksinkertainen jatkumo, ett\u00e4 edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 valmistelluista langoista alettiin tuolloin kutomaan sukkia!? Tai sitten sen todenn\u00e4k\u00f6isin vaihtoehto: sukkasunnuntai vain kuulostaa hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n