{"id":24024,"date":"2022-05-07T19:36:26","date_gmt":"2022-05-07T17:36:26","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=24024"},"modified":"2022-05-31T19:14:11","modified_gmt":"2022-05-31T17:14:11","slug":"12-keksintoa-kohtasivat-vastustusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/12-keksintoa-kohtasivat-vastustusta\/","title":{"rendered":"Junan vauhti repii naiselta kohdun irti: 12 normaalia asiaa, joita keksimisens\u00e4 aikaan vastustettiin erikoisista syist\u00e4 \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

Mit\u00e4 olisi el\u00e4m\u00e4 ilman polkupy\u00f6r\u00e4\u00e4, tietokonetta tai kynsilakkaa? Muun muassa nuo kaikki tyrm\u00e4ttiin aikanaan t\u00e4ysin turhina ja jopa vaarallisina keksint\u00f6in\u00e4, mutta varsin omituisin perustein.<\/p>\n

J\u00e4lkeenp\u00e4in on hauska naureskella erikoisille syille, joiden vuoksi tietyt keksinn\u00f6t saivat aikaan pahennusta ja jopa vihamielist\u00e4 vastustusta. Nyky\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 asiat ovat t\u00e4ysin arkip\u00e4iv\u00e4isi\u00e4, emmek\u00e4 osaa kuvitella maailmaa ilman niit\u00e4. Muutos pelottaa, se on totta edelleen, mutta ehk\u00e4p\u00e4 t\u00e4m\u00e4 lista tarjoaa hieman huojennusta. Muutos ei (aina) ole pahasta!<\/p>\n

Listafriikki<\/a> esittelee nyt kahdessa osassa julkaistavalla listalla kaksitoista nykyp\u00e4iv\u00e4n mukavuutta, joita vastustettiin aikoinaan hyvin kummallisten syiden vuoksi. Listan j\u00e4lkimm\u00e4inen osa tulee ulos huomenna.<\/p>\n

Junan vauhti repii naisten kohdut irti<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4ysin j\u00e4rjet\u00f6n pelko junia kohtaan on eritt\u00e4in hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten uudet asiat ovat l\u00e4pi ihmiskunnan historian n\u00e4hty pelottavina. Teollinen vallankumous 1800-luvun vaihteen molemmin puolin mullisti Ison-Britannian yhteiskunnan, mutta kaikkia tekniikan ja tieteen edistysaskeleita ei katsottu hyv\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

H\u00f6yryk\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 vetureita oli k\u00e4ytetty kaivoksilla jo vuosia, mutta syyskuussa 1825 h\u00f6yryveturi veti ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa per\u00e4ss\u00e4\u00e4n vaunuja, joissa oli kyydiss\u00e4 ihmisi\u00e4. He olivat varmaankin kaikki miehi\u00e4, sill\u00e4 jopa 80 kilometrin tuntivauhdilla puksuttavien hirvitysten uskottiin vahingoittavan naisen haurasta kehoa.<\/p>\n

Kovan kiihtyvyyden, vauhdin ja voiman pel\u00e4ttiin repiv\u00e4n naisilta kohdut irti<\/a>. Varsin spesifinen uhka, jonka ei ilmeisesti ajateltu kohdistuvan mihink\u00e4\u00e4n muuhun elimeen.<\/p>\n

Toiset sen sijaan pelk\u00e4siv\u00e4t, ett\u00e4 mit\u00e4 tahansa sukupuolta oleva ihminen vain sulaisi niille sijoilleen junan mielipuolisessa vauhdissa.<\/p>\n

Py\u00f6r\u00e4ily on vahingollista<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Britanniassa 1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen kehitetty polkupy\u00f6r\u00e4 aiheutti monissa tuskaa ja ahdistusta. Viktoriaanisen aikakauden l\u00e4\u00e4k\u00e4rit vastustivat ja pelk\u00e4siv\u00e4t py\u00f6r\u00e4ily\u00e4 niin ankarasti, ett\u00e4 alkoivat levitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin per\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 lajin vaarallisuudesta. Py\u00f6r\u00e4ilyn sanottiin pilaavan erityisesti naisten k\u00e4velyn ja tekev\u00e4n siit\u00e4 jotain, mik\u00e4 liikkeelt\u00e4\u00e4n muistuttaa sukeltamista. Mit\u00e4 ikin\u00e4 se sitten tarkoittikaan? Mutta pelottelutaktiikkana se oli varsin toimiva.<\/p>\n

L\u00e4\u00e4k\u00e4rit olivat my\u00f6s sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 py\u00f6r\u00e4ily j\u00e4yt\u00e4isi ihmisen ihon rikki luihin saakka, mik\u00e4 johtaisi niin sanottuihin ”polkupy\u00f6r\u00e4k\u00e4siin ja -jalkoihin<\/em>”. Liek\u00f6 termi tenniskyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4 jalostettu n\u00e4ist\u00e4 naurettavuuksista? Py\u00f6r\u00e4ilyn pel\u00e4ttiin aiheuttavan my\u00f6s pysyv\u00e4t ”polkupy\u00f6r\u00e4ilykasvot<\/em>”, jotka olivat tulosta kovasta tuulesta ja polkemisen aiheuttamasta rasituksesta.<\/p>\n

Etenkin naisia kehotettiin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n py\u00f6r\u00e4ily\u00e4, jonka uskottiin muokkaavan heid\u00e4n siroista vartaloistaan aivan liian maskuliinisia. Jos he nyt ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n selvi\u00e4isiv\u00e4t hengiss\u00e4 kidutukseen verrattavissa olleesta aktiviteetista.<\/p>\n

Kun py\u00f6r\u00e4ily rantautui rymin\u00e4ll\u00e4 Atlantin toiselle puolelle 1800-luvun viimeisell\u00e4 vuosikymmenell\u00e4, olivat j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4t uhkakuvat saatu ravisteltua pois, mutta vastustusta oli silti ilmassa. Yhdysvaltalaismediat julistivat kuorossa, ett\u00e4 polkupy\u00f6r\u00e4 on vain hetken muotivillitys eik\u00e4 v\u00e4lineelle n\u00e4hty tulevaisuutta.<\/p>\n

Viisi tietokonetta on tarpeeksi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vuonna 1943 Thomas Watson<\/strong> totesi, ett\u00e4 ”maailmassa on tilausta ehk\u00e4 viidelle tietokoneelle<\/em><\/a>”. Siin\u00e4 oli Watsonin arvion mukaan tietokonemarkkinoiden laajuus. Varsin eriskummallinen lausunto, kun ottaa huomioon, ett\u00e4 Thomas Watson oli IBM:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.<\/p>\n

Kun Watson oli vetovastuussa, kasvoi IBM:st\u00e4 johtava reik\u00e4korttien ja reik\u00e4korttikoneiden valmistaja, joka hallitsi markkinoita. Reik\u00e4kortti on yksi vanhimmista v\u00e4lineist\u00e4, joka mahdollisti tiedon tallentamisen koneellisesti.<\/p>\n

Vaikka Watson ei n\u00e4hnyt tietokoneiden valtaavan maailmaa, niin silti h\u00e4n suostui rahoittamaan niiden kehitysty\u00f6t\u00e4. Ja olihan Watson sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 tietokoneita EHK\u00c4 tarvitaan kokonaista viisi kappaletta.<\/p>\n

Montaako tietokonetta sin\u00e4 k\u00e4yt\u00e4t p\u00e4ivitt\u00e4in? L\u00e4pp\u00e4ri\u00e4, pelikonsolia, \u00e4lypuhelinta, autoa, mikroaaltouunia, televisiota \u2013 lista tietokoneista on loputon. Tai ainakin niit\u00e4 on enemm\u00e4n kuin viisi.<\/p>\n

Pehmonallet johtavat ihmislajin tuhoon<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vuonna 1902 Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt<\/strong> oli mukana mets\u00e4stysretkell\u00e4, jossa h\u00e4n kielt\u00e4ytyi ampumasta kiinniotettua ja -sidottua mustakarhua, koska h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n tapa oli ep\u00e4urheilijamainen. Roosevelt kuitenkin kehotti muita p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n karhun k\u00e4rsimyksen.<\/p>\n

Tapauksesta julkaistiin sarjakuvapiirros The Washington Postissa<\/em>, mik\u00e4 inspiroi keksij\u00e4 Morris Michtomin<\/strong> luomaan Teddy’s Bear -nimisen lelun. Samoihin aikoihin pehmonalle oli keksitty my\u00f6s Saksassa. Pehmonallesta tuli nopeasti eritt\u00e4in suosittu.<\/p>\n

Harmittoman oloinen lelu ei kuitenkaan miellytt\u00e4nyt kaikkia, sill\u00e4 er\u00e4s michiganilainen pappi julisti nallen koituvan ihmislajin tuhoksi. Syy synkk\u00e4\u00e4n uhkakuvaan oli Is\u00e4 Esperin mukaan se, ett\u00e4 pienet tyt\u00f6t eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 leikkisi nukeilla. Ja jos tyt\u00f6t eiv\u00e4t leiki vauvoilta n\u00e4ytt\u00e4vill\u00e4 nukeilla, niin he menett\u00e4v\u00e4t sis\u00e4syntyisen halunsa tulla \u00e4ideiksi. T\u00e4m\u00e4 katolinen pappi kutsui pehmonalleja ”ihmislajin itsemurhan” v\u00e4lineeksi ja suurimmaksi vaaraksi, joka kansakuntaa uhkasi<\/a>.<\/p>\n

Esper kehotti vanhempia heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki pehmonallet menem\u00e4\u00e4n ja kannustamaan tytt\u00f6j\u00e4 nukkeleikkeihin: ”Kasvavan tyt\u00f6n \u00e4idinvaisto katoaa, jos h\u00e4nen annetaan leikki\u00e4 luonnottomalla lelulla. Rakastava hoivaaminen pit\u00e4isi sen sijaan kohdistaa avutonta vauvaa muistuttavaan nukkeen.<\/em>”.<\/p>\n

Esper kirjoitti The Telegraph Herald<\/em> -lehdess\u00e4, ettei ole koskaan n\u00e4hnyt mit\u00e4\u00e4n kuvottavampaa kuin pieni tytt\u00f6 halailemassa ja jopa pussailemassa tekoel\u00e4int\u00e4.<\/p>\n

Autot eiv\u00e4t koskaan tule korvaamaan hevosia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Jos nyky\u00e4\u00e4n n\u00e4kee hevosen vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 k\u00e4rryj\u00e4, niin se on ihastuksen ja mainitsemisen arvoinen asia. Jokaisesta ohiajavasta autosta tuskin kukaan innostuu. Mutta tietenkin asia oli 1900-luvun alussa p\u00e4invastoin. Joskaan silloin autoja ei ihasteltu, kuten hevosvaljakkoja nyky\u00e4\u00e4n. Auto n\u00e4htiin t\u00e4ysin turhana ja aivan liian kalliina keksint\u00f6n\u00e4, jotta siit\u00e4 ikin\u00e4 voisi tulla varteenotettavaa haastajaa hevosille.<\/p>\n

Vuonna 1902 The New York Times<\/em> kuvaili autoa ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliseksi kapistukseksi ja sille povattiin yht\u00e4 huonoa tulevaisuutta kuin pirulliselle polkupy\u00f6r\u00e4lle. Ihmetyst\u00e4 aiheutti l\u00e4hinn\u00e4 se, ett\u00e4 miksi kukaan v\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4 yritt\u00e4isi tuoda markkinoille samalla tavalla tuhoon tuomittua keksint\u00f6\u00e4. Artikkelin mukaan auton hinta ei laskisi koskaan niin alas, ett\u00e4 siit\u00e4 tulisi edes polkupy\u00f6r\u00e4n suosion veroinen liikennev\u00e4line \u2013 ja py\u00f6r\u00e4\u00e4 ei tuolloin todellakaan pidetty juuri min\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

No, toisin kuin The New York Times<\/em> ja monet muut ennustivat, autoteollisuus ei romahtanut katastrofaalisesti. Ja taidamme edelleenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s polkupy\u00f6ri\u00e4.<\/p>\n

Kynsilakka on nopeasti unohtuva muotivillitys<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vuonna 1917 yhdysvaltalainen Cutex toi markkinoille ensimm\u00e4isen nestem\u00e4isen kynsilakan, joka oli mill\u00e4\u00e4n tavalla verrattavissa siihen tuotteeseen, jota nyky\u00e4\u00e4n myyd\u00e4\u00e4n yli 10 miljardilla eurolla vuosittain.<\/p>\n

Kynsilakka ei kuitenkaan ollut v\u00e4lit\u00f6n hitti, sill\u00e4 kymmenen vuotta lanseerauksen j\u00e4lkeen se julistettiin lontoolaiseksi hullutukseksi<\/a>. Ja kenen toimesta? No tietenkin The New York Timesin<\/em>, jonka toimituksessa on aikoinaan ilmeisesti vastustettu kaikkea mahdollista uutta ja ihmeellist\u00e4. My\u00f6s muotilehti Voguessa<\/em> oltiin ep\u00e4ilev\u00e4isi\u00e4, mutta l\u00e4hinn\u00e4 tuotteen turvallisuuden vuoksi.<\/p>\n

Viel\u00e4 vuonna 1932 yhdysvaltalaismedioissa pohdittiin, ett\u00e4 kauanko t\u00e4m\u00e4 v\u00e4rillisten kynsien villitys voi muka viel\u00e4 kest\u00e4\u00e4.<\/p>\n

”Kauan<\/em>”, kirjoittaa Listafriikki kirkkaansinisen kynsilakan koristamine sormineen.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n