{"id":24104,"date":"2022-05-14T19:33:05","date_gmt":"2022-05-14T17:33:05","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=24104"},"modified":"2023-11-14T20:08:51","modified_gmt":"2023-11-14T18:08:51","slug":"maamerkit-faktoja-vapaudenpatsas","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/maamerkit-faktoja-vapaudenpatsas\/","title":{"rendered":"Eik\u00f6 Vapaudenpatsas sijaitsekaan New Yorkissa!? Erikoisia faktoja maailman kuuluisimmista maamerkeist\u00e4"},"content":{"rendered":"

Nyt listataan erikoisia faktoja maailman tunnetuimmista maamerkeist\u00e4. Tiedossa on muun muassa h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa New Yorkin kuuluisimmatsa symbolista: Eik\u00f6 Vapaudenpatsas sijaitsekaan Isossa Omenassa!?<\/p>\n

Listafriikki vierailee my\u00f6s Kiinan muurilla, Intian Taj Mahalissa, P\u00e4\u00e4si\u00e4issaaren moai-patsaiden saloja tutkimassa sek\u00e4 tutustumassa Sydneyn oopperatalon ilmastointiin.<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on j\u00e4lkimm\u00e4inen. Ensimm\u00e4iset viisi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa voit k\u00e4yd\u00e4 lukemassa t\u00e4st\u00e4: Gizan pyramidit kohoavat aivan miljoonakaupungin vieress\u00e4 \u2013 erikoisia faktoja maailman kuuluisimmista maamerkeist\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Vapaudenpatsaan sijainti aiheuttaa kiistaa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vuonna 1886 joukko amerikkalaisten vapautta ihailevia ranskalaisia lahjoitti Vapaudenpatsaan Yhdysvalloille juhlistaakseen maiden v\u00e4list\u00e4 yst\u00e4vyytt\u00e4, joka oli alkanut 110 vuotta aiemmin Yhdysvaltojen itsen\u00e4isyysjulistuksesta.<\/p>\n

Roomalaista vapauden jumalatarta Libertasta esitt\u00e4v\u00e4 patsas seisoo New Yorkin edustalla ja on eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaupungin tunnetuin maamerkki. Mutta sijaitseeko Vapaudenpatsas todellisuudessa New Yorkissa? Siin\u00e4 onkin sellainen kysymys, johon on yll\u00e4tt\u00e4en monta erilaista vastausta.<\/p>\n

Vapaudenpatsas sijaitsee itseasiassa aivan toisen kaupungin, Jersey Cityn, vesill\u00e4. Liberty Island -saari, jolla patsas seisoo, on siis New Jerseyn osavaltion puolella. Teoriassa.<\/p>\n

Sek\u00e4 New Yorkin ett\u00e4 New Jerseyn osavaltiot pit\u00e4v\u00e4t patsasta tietysti omanaan. Virallisesti Liberty Islandin veden alla oleva osa kuuluu New Jerseylle, ja kaikki kuivalla maalla, patsas mukaan lukien siis, kuuluu New Yorkille. New York saa ker\u00e4t\u00e4 veroja saaren matkamuistomyym\u00e4l\u00f6ist\u00e4 ja toimittaa sinne postin. Veden, s\u00e4hk\u00f6n ja viem\u00e4r\u00f6innin hoitaa sen sijaan New Jersey.<\/p>\n

Ja sijainnilla on oikeasti ollut v\u00e4li\u00e4 my\u00f6s muille kuin patsaan omistuksesta kiisteleville osapuolille. Yhdysvaltain kansalaisuutta hakevan henkil\u00f6n t\u00e4ytyy tehd\u00e4 koe, jossa kysell\u00e4\u00e4n erin\u00e4isi\u00e4 maahan liittyvi\u00e4 asioita. Tuossa testiss\u00e4 on 2000-luvun alussa ollut kohta, jossa kysyttiin Vapaudenpatsaan sijaintia. Maahanmuuttoviraston mukaan oikea vastaus oli New Yorkin satama tai Liberty Island. Mutta hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 vastauksia olivat my\u00f6s New Jersey ja New York.<\/p>\n

Taj Mahalin minareetit ovat tarkoituksella kallellaan<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Listan ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa k\u00e4siteltiin Pisan kaltevaa tornia, joka ei ole tarkoituksella kallellaan. Nyt menn\u00e4\u00e4n kuitenkin Intian Agraan, jossa sijaitsee yksi maailman tunnetuimmista rakennuksista: vuoden 1653 tiet\u00e4mill\u00e4 valmistunut ikuisen rakkauden symboli Taj Mahal<\/a>.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4rakennuksen kullakin kulmalla on moskeijoille tyypilliset minareetit, jotka eiv\u00e4t ole pystysuorassa. Ne ovat kaikki hieman ulosp\u00e4in kallellaan ja aivan tarkoituksella. Minareetit rakennettiin vinoon<\/a>, jotta mahdollisten luonnonkatastrofien kuten maanj\u00e4ristysten runnellessa aluetta nuo nelj\u00e4 tornia eiv\u00e4t kaatuisi mausoleumin p\u00e4\u00e4lle vaan siit\u00e4 pois p\u00e4in.<\/p>\n

Vuonna 2004 kallistumisesta oltiin hieman huolissaan, sill\u00e4 minareettien oli todettu vuoden 1941 mittausten j\u00e4lkeen kallistuneen muutamia senttej\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Rakenteissa ei kuitenkaan havaittu mit\u00e4\u00e4n ongelmaa, joten 40-metri\u00e4 korkeille torneille ei tehty mit\u00e4\u00e4n. Sittemmin huolta on aiheuttanut vieress\u00e4 virtaavan Yamuna-joen kuivuminen ja sen penkkojen vajoaminen. Joen pohjoispuolella kohoava Taj Mahal vajoaa siin\u00e4 samalla, mutta jos minareetit romahtavat ensin, niin ainakaan ne eiv\u00e4t kaadu kohti mausoleumia.<\/p>\n

Sydneyn oopperatalon innovatiivinen ilmastointi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Patty Jansen | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Australian suurimman kaupungin Sydneyn satamaan vuonna 1973 valmistunut oopperatalo on yksi maailman tunnetuimmista rakennuksista omaper\u00e4isen arkkitehtuurinsa ansiosta. Tuo samainen, erikoinen arkkitehtuuri on syyn\u00e4 siihen, ett\u00e4 rakennuksen l\u00e4mmitys- ja viilennysj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ei voitu toteuttaa tavanomaisilla menetelmill\u00e4. Oli siis keksitt\u00e4v\u00e4 t\u00e4ysin uusi mekanismi.<\/p>\n

Suunniteluty\u00f6 annettiin tanskalaisen insin\u00f6\u00f6ritoimisto Steensen Varmingin vastuulle. Laatikon ulkopuolelta l\u00f6ytyi idea: K\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sataman vett\u00e4 hyv\u00e4ksi<\/a>. Niinp\u00e4 Sydneyn oopperataloon rakennettiin vesil\u00e4mp\u00f6pumppu, joka oli tuohon ensimm\u00e4isi\u00e4 suuren mittakaavan l\u00e4mp\u00f6pumppuja. Se on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 edelleen. J\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kuuluu 35 kilometri\u00e4 putkia, joissa merivesi kiert\u00e4\u00e4 tarjoten massiiviseen rakennukseen sek\u00e4 l\u00e4mmityst\u00e4 ett\u00e4 viilennyst\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4si\u00e4issaaren jokaisella patsaalla on koko vartalo<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Horacio Fernandez<\/a> | CC BY 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

Etel\u00e4isell\u00e4 Tyynell\u00e4merell\u00e4 sijaitseva, Chilelle kuuluva P\u00e4\u00e4si\u00e4issaari tunnetaan valtavista moai-patsaistaan. Saarella on satoja suuria patsaita, joiden veist\u00e4misen rapanui-alkuper\u00e4iskansa aloitti noin 900 vuotta sitten.<\/p>\n

Kivettyneest\u00e4 vulkaanisesta tuhkasta veistettyj\u00e4 patsaita on tutkittu yli sadan vuoden ajan, mutta vasta viime vuosikymmenell\u00e4 niist\u00e4 paljastui merkitt\u00e4v\u00e4 yksityiskohta. P\u00e4\u00e4si\u00e4issaarella on tuhatkunta moai-patsasta, joista osa on seissyt rannikolla aina vartaloineen p\u00e4ivineen. Ison osan patsaista ajateltiin kuitenkin pitk\u00e4\u00e4n olevan pelkki\u00e4 p\u00e4it\u00e4. Mutta jokaisella P\u00e4\u00e4si\u00e4issaaren moai-patsaalla on vartalo. Useiden metrien mittaiset, kiviset kehot ovat vain vuosisatojen saatossa hautautuneet maan alle.<\/p>\n

Toki patsaita tutkineet arkeologit ovat aina tienneet hautautuneista vartaloista<\/a>, mutta suurelle yleis\u00f6lle se on ollut suuri yll\u00e4tys. T\u00e4m\u00e4 johtuu todenn\u00e4k\u00f6isesti siit\u00e4, ett\u00e4 saaren kaikkein kuvatuimmat patsaat ovat juuri niit\u00e4, joista on n\u00e4kyvill\u00e4 vain p\u00e4\u00e4 ja hartiat.<\/p>\n

Kiinan muurin kest\u00e4vyyden salaisuus on riisijauho<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kiinan muuri on vuosisatojen aikana selvinnyt hievahtamatta monenlaisista luonnonmullistuksista, kuten lukuisista maanj\u00e4ristyksist\u00e4. Miten se on pysynyt kasassa?<\/p>\n

Kest\u00e4vyyden salaisuus on laasti, jossa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ainesosana on valkoisesta riisist\u00e4 jauhettu jauho<\/a>. Yhdess\u00e4 kalsiumhydroksidin eli sammutetun kalkin kanssa riisijauho muodostaa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kest\u00e4v\u00e4n sidosaineen.<\/p>\n

Kiinan muuria alettiin kyh\u00e4t\u00e4 kasaan 200-luvulla eaa. ja rakennust\u00f6ihin pakotettiin kaikki maan miehet. Nykyisen muotonsa muuri sai Ming-dynastian (1368\u20131644) aikana, mutta sen j\u00e4lkeen siit\u00e4 tulikin puolustuksellisesti merkitykset\u00f6n: Kiinan valtakunta ulottui jo muurin pohjoispuolelle.<\/p>\n

Ming-dynastian aikaisissa rakennust\u00f6iss\u00e4 k\u00e4ytetty riisijauho oli pois kansalta, joten muurin rakentaminen aiheutti n\u00e4r\u00e4\u00e4. Pahennusta ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 lievent\u00e4nyt se, ett\u00e4 kymmeni\u00e4 miljoonia kiinalaisia menehtyi ep\u00e4inhimillisiss\u00e4 ja vaarallisissa ty\u00f6olosuhteissa. Keisari toisensa j\u00e4lkeen v\u00e4h\u00e4t v\u00e4litti kansasta, kun toimivaksi todettua rakennusmateriaalia tarvittiin lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Riisilaasti pit\u00e4\u00e4 muurin kivet tiukasti yhdess\u00e4, mutta toisaalta se my\u00f6s mahdollistaa joustavuuden, jonka ansiosta j\u00e4ristykset eiv\u00e4t ole muuria hetkauttaneet. Riisilaasti ei kuitenkaan mahda mit\u00e4\u00e4n l\u00e4hiseudun asukkaille, jotka k\u00e4yv\u00e4t irrottamassa siit\u00e4 materiaalia omien talojensa rakentamiseen, tai turisteille, joiden tiedet\u00e4\u00e4n nyht\u00e4v\u00e4n paloja mukaansa matkamuistoiksi.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n