{"id":2414,"date":"2024-01-30T21:45:03","date_gmt":"2024-01-30T19:45:03","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=2414"},"modified":"2024-01-30T20:17:45","modified_gmt":"2024-01-30T18:17:45","slug":"10-asiaa-karkauspaivasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/10-asiaa-karkauspaivasta\/","title":{"rendered":"10 faktaa karkausp\u00e4iv\u00e4st\u00e4: Se ei olekaan joka nelj\u00e4s vuosi!"},"content":{"rendered":"

Joka nelj\u00e4s vuosi kalenterissa on helmikuun 29. p\u00e4iv\u00e4, jolloin vietet\u00e4\u00e4n karkausp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Aion nyt shokeerata kaikkia ja kertoa, ett\u00e4 se ei pid\u00e4 paikkaansa.<\/p>\n

Kyll\u00e4 karkausp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja -vuodesta paljon muutakin mielenkiintoista kerrottavaa l\u00f6ytyy, esimerkiksi sen vaikutus nykyaikaisen kalenterin vaiherikkaaseen syntymiseen. Karkausvuoteen liittyy my\u00f6s paljon uskomuksia ja perinteit\u00e4; tied\u00e4tk\u00f6 sin\u00e4 ket\u00e4\u00e4n, jota olisi kosittu juuri karkausp\u00e4iv\u00e4n\u00e4?<\/p>\n

Nyt uppoudutaan siis Listafriikki.com:n<\/a> kymmeneen karkausp\u00e4iv\u00e4n faktaan. T\u00e4m\u00e4 on harvinainen hetki, joka tapahtuu keskim\u00e4\u00e4rin harvemmin kuin kerran nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa. Vuonna 2024 saamme taas kokea t\u00e4m\u00e4n kalenterin erikoisuuden, kun helmikuussa onkin 29 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Miksi karkausvuosi?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vuosihan tarkoittaa sit\u00e4 aikajaksoa, jona maapallo kiert\u00e4\u00e4 auringon ymp\u00e4ri (t\u00e4st\u00e4kin joku on eri mielt\u00e4<\/a>). Meid\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme olevan gregoriaanisen kalenterin mukaan tuo kierto kest\u00e4\u00e4 365 vuorokautta.<\/p>\n

Todellisuudessa se kest\u00e4\u00e4 hieman kauemman: 365 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, 5 tuntia, 48 minuuttia ja 45 sekuntia.<\/p>\n

Nopeasti ajateltunahan tuo ei kuulosta kovin isolta jutulta, mutta mieti vuosikymmeni\u00e4 ja -satoja eteenp\u00e4in. Sadassa vuodessa kalenteri heitt\u00e4isi 24 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Muutaman vuosisadan p\u00e4\u00e4st\u00e4 Suomessa nautittaisiin kauniista kes\u00e4p\u00e4ivist\u00e4 joulunaikaan.<\/p>\n

Siksi tasaisin v\u00e4liajoin ajanlaskuumme on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n

Kaikki tiet viev\u00e4t Roomaan<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Gordon Johnson | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Rooman valtakunnassa, ennen ajan laskumme alkua, vuosi oli 355 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 pitk\u00e4. Oli jo vuosisatojen ajan tiedetty, ett\u00e4 t\u00e4htitieteellinen vuosi kest\u00e4\u00e4 noin 365,25 vuorokautta, joten tuota yritettiin roomalaisen kalenterin mukaan korjata lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 silloin t\u00e4ll\u00f6in kuukausi helmi- ja maaliskuun v\u00e4liin.<\/p>\n

Muun muassa maanviljelij\u00f6iden kannalta tuo kalenterin jatkuva sekoittaminen oli hankalaa. Keisari Julius Caesar<\/strong> kutsui vuonna 46 eaa. parhaat matemaatikot ja fyysikot keksim\u00e4\u00e4n ongelmaan ratkaisun.<\/p>\n

Sit\u00e4 seuraava vuosi tulikin tunnetuksi h\u00e4mmennyksen vuotena. ”Ultimus Annus Confusionis” kesti 455 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, koska Caesar lis\u00e4si vuoteen muutaman lis\u00e4kuukauden, jotta sai vuodenajat haluamilleen paikoille. Lis\u00e4ksi kuukausien pituuksia muutettiin niin, ett\u00e4 saatiin jokaiseen vuoteen 365 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, ja koska helmikuu oli muita lyhyempi, p\u00e4\u00e4tettiin ongelmaa tuottava, kerran nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa kertyv\u00e4 ekstrap\u00e4iv\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 sinne. N\u00e4in oli syntynyt karkausp\u00e4iv\u00e4!<\/p>\n

Caesar oletti ratkaisseensa ongelman itsens\u00e4 mukaan nime\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n juliaanisella kalenterilla. Yll\u00e4tys, yll\u00e4tys: Ei ratkaissut.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 viilausta ja Gregoriaaninen kalenteri<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Eric Rothermel | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

P\u00e4iv\u00e4n lis\u00e4\u00e4minen joka nelj\u00e4s vuosi tarkoittaa siis, ett\u00e4 vuoden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kesto on noin 365,25 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, eik\u00f6 totta? Tuo noin 0,25 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tarkoittaa suunnilleen kuutta tuntia. Mutta jos muistat listan ensimm\u00e4isest\u00e4 kohdasta, niin yli menev\u00e4 osa ei ole tarkalleen kuusi tuntia, vaan j\u00e4\u00e4 siit\u00e4 11 minuuttia ja 15 sekuntia vajaaksi.<\/p>\n

J\u00e4lleen kerran tuntuu mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4, mutta aikojen saatossa nuo minuutit kasautuvat.<\/p>\n

Kun Caesarin ajoista oltiin tultu 1500-luvulle, heitti kalenteri jo useita p\u00e4ivi\u00e4.<\/p>\n

Nikean vuoden 325 kirkolliskokouksessa p\u00e4\u00e4si\u00e4inen oli sidottu kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasauksen ajankohtaan, ja koska juliaaninen kalenteri<\/a> ei ollut synkassa luonnollisen ajan kulumisen kanssa, oli kirkon suuri juhla siirtynyt jatkuvasti my\u00f6hemm\u00e4ksi kohti kes\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Noille minuuteille oli teht\u00e4v\u00e4 jotain, koska selv\u00e4stikin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevassa kalenterissa kertyi ajan mittaan liikaa p\u00e4ivi\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 tuohtuneena m\u00e4\u00e4r\u00e4si paavi Gregorius XIII<\/strong> vuonna 1582 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi kalenterin, jossa jo muodostunut virhe korjattiin hypp\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kyseisen vuoden lokakuuna nelj\u00e4nnest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 suoraan 15. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Sill\u00e4 saatiin p\u00e4\u00e4si\u00e4inen paikalleen.<\/p>\n

Ruotsissa, ja sen vallan alla olleessa Suomessa, kalenteri otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vasta vuonna 1753, jolloin piti harpata eteenp\u00e4in jo yksi p\u00e4iv\u00e4 enemm\u00e4n, kuin pari sataa vuotta aiemmin.<\/p>\n

Gregoriaanisessa kalenterissa t\u00e4ytyi my\u00f6s ratkaista ongelma jatkuvasti karkausp\u00e4ivien my\u00f6t\u00e4 kertyvist\u00e4 lis\u00e4minuuteista, joten kalenterissa napataan silloin t\u00e4ll\u00f6in karkausp\u00e4ivi\u00e4 pois. Siksi karkausp\u00e4iv\u00e4\u00e4 ei vietet\u00e4 kiveen hakatusti joka nelj\u00e4s vuosi.<\/p>\n

Karkausp\u00e4iv\u00e4 ei ole joka nelj\u00e4s vuosi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Gerd Altmann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

MIT\u00c4?<\/p>\n

Yksinkertaista: Karkausvuosi on jokainen vuosi, joka voidaan jakaa nelj\u00e4ll\u00e4. Lukuun ottamatta ne vuodet, jotka voi jakaa sadalla, mutta ei nelj\u00e4ll\u00e4 sadalla.<\/p>\n

Ei niin yksinkertaista.<\/p>\n

Gregoriaaninen kalenteri tehtiin juuri t\u00e4m\u00e4n takia. Nyt seuraa hieman toistoa, mutta yritet\u00e4\u00e4n pysy\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4.<\/p>\n

Caesarin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4 yhden p\u00e4iv\u00e4n lis\u00e4\u00e4minen kalenteriin joka nelj\u00e4s vuosi oli pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa liian paljon (kuten edell\u00e4 todettiin), joten j\u00e4lleen piti l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jokin tapa tasata ajankulu. 400:n vuoden aikana p\u00e4ivi\u00e4 todettiin kertyv\u00e4n liikaa kolme kappaletta, jotka oli jostain karsittava pois.<\/p>\n

Paavi Gregorius p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 tietyt tasavuosisadat eiv\u00e4t ole karkausvuosia.<\/p>\n

Vuonna 1896 oli karkausvuosi ja siit\u00e4 seuraavan kerran helmikuussa oli 29 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vuonna 1904. Siin\u00e4 siis j\u00e4i yksi karkausp\u00e4iv\u00e4 kokonaan v\u00e4list\u00e4. 1900 on jaollinen nelj\u00e4ll\u00e4, mutta se on my\u00f6s tasasataluku, jota ei voi jakaa 400:lla. Tuollaisia vuosia olivat my\u00f6s 1700 ja 1800.<\/p>\n

Todenn\u00e4k\u00f6isesti suurin osa t\u00e4m\u00e4nhetkisist\u00e4 Listafriikin lukijoista tulee el\u00e4m\u00e4\u00e4n koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 siten, ett\u00e4 karkausvuosi on aina nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein. Vuosi 2000 oli erityinen tasavuosisata siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 silloin vietettiin karkausp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Mutta tulevina tasavuosisatoina, eli 2100, 2200 ja 2300, ei.<\/p>\n

Ei se ollut viel\u00e4 sill\u00e4k\u00e4\u00e4n selv\u00e4….<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Gerd Altmann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vaikka paavi Gregorius XIII kuinka yritti saada ihmisen tekem\u00e4\u00e4 kalenteria sopimaan luonnollisiin tapahtumiin, ei kolmen p\u00e4iv\u00e4n ottaminen pois tee kierrosta t\u00e4ydellist\u00e4.<\/p>\n

Luonnollisen vuoden pituus on 365,2422 (ja risat) p\u00e4iv\u00e4\u00e4, joten gregoriaanisen kalenterin virheellinen, vaikkakin l\u00e4helle p\u00e4\u00e4sev\u00e4, 365,2425 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aiheuttaa sen, ett\u00e4 kolmen p\u00e4iv\u00e4n ottaminen pois 400:ssa vuodessa on liikaa. Turhauttavaa!<\/p>\n

Siit\u00e4 meid\u00e4n ei tarvitse kuitenkaan huolehtia, koska tuo pieni ero kerrytt\u00e4\u00e4 reilussa 3000:ssa vuodessa yhden p\u00e4iv\u00e4n virheen. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen karkausp\u00e4iv\u00e4n lis\u00e4\u00e4minen joskus vuoden 5000 tienoilla j\u00e4\u00e4k\u00f6\u00f6n aivan jonkun muun murheeksi!<\/p>\n

Karkausp\u00e4iv\u00e4 ei ole aina ollut helmikuun lopussa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Harisankar Sahoo | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vanhassa (sekop\u00e4isess\u00e4) roomalaisessa kalenterissa lis\u00e4ttiin joka toinen vuosi yksi lis\u00e4kuukausi tasaamaan liian lyhytt\u00e4 vuotta, ja tuo lis\u00e4ys laitettiin alkamaan helmikuun 23. p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen. Tuon perinteisen p\u00e4iv\u00e4n takia uudistuksia tehnyt Caesar p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 h\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 jotain vanhasta kalenterista ja nime\u00e4\u00e4 helmikuun 24. p\u00e4iv\u00e4n karkausp\u00e4iv\u00e4ksi.<\/p>\n

Periaatteessahan tuolla ei ollut mit\u00e4\u00e4n v\u00e4li\u00e4, koska p\u00e4ivi\u00e4 helmikuussa oli joka tapauksessa 28 tai 29, riippuen vuodesta. Esimerkiksi Suomessa virallinen karkausp\u00e4iv\u00e4 oli viel\u00e4 vuonna 1996 helmikuun 24. p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n

Se n\u00e4kyi ainoastaan niin, ett\u00e4 niiden nimip\u00e4iv\u00e4t, jotka olivat normaalisti 24. – 28. helmikuuta siirtyiv\u00e4t karkausvuosina p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 eteenp\u00e4in. Karkausp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (24.p\u00e4iv\u00e4) ei juhlittu kenenk\u00e4\u00e4n nimip\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Naiset kosivat<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Aikoinaan oli t\u00e4ysin ennenkuulumatonta, ett\u00e4 nainen ehdottaisi miehelle naimisiinmenoa. Paitsi karkausp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Tapa tuli Englannista Suomeen 1800-luvulla ja siit\u00e4 l\u00e4htien naisilla on ollut kerran nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa (paitsi tietysti vuonna 1900) lupa rikkoa rajoja ja kosia haluamaansa miest\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 saamme tarinan mukaan kiitt\u00e4\u00e4 400-luvulla tasa-arvoa ajanutta Pyh\u00e4\u00e4 Brigidi\u00e4, joka valitti kollegalleen Pyh\u00e4lle Patrikille<\/a>, ett\u00e4 naiset joutuvat odottamaan liian kauan kosintaa. My\u00f6nnytys ei ollut valtava, mutta lopulta Patrik pyhimyksen lailla lupasi naisille yhden p\u00e4iv\u00e4n.<\/p>\n

Totuudenmukaisempi tausta perinteelle taitaa olla se, ettei helmikuun 29. p\u00e4iv\u00e4 ollut englantilaisen lain silmiss\u00e4 virallinen p\u00e4iv\u00e4, joten silloin naisille oli hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 niinkin hulluja asioita kuin kosia.<\/p>\n

Miehet vastaavat kosintaan<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Miehen ei tietysti ole pakko suostua kosintaan, mutta kielt\u00e4v\u00e4 vastaus oli kosivalle neidolle jotenkin hyvitett\u00e4v\u00e4. Suomessa t\u00e4m\u00e4 on perinteisesti tehty ostamalla naiselle hamekangasta.<\/p>\n

Tanskassa kosinnantorjuminen on tehnyt ison loven lompakkoon, sill\u00e4 sulhaseksi haluamattoman on t\u00e4ytynyt ostaa kosijalleen 12 paria hansikkaita. Taitaa muuten termi ”saada rukkaset” olla per\u00e4isin karkausp\u00e4iv\u00e4n perinteest\u00e4!<\/p>\n

Italiassa kosimaan on ilmeisesti l\u00e4hdetty sankoin joukoin, koska tarinan mukaan naiset ovat kautta aikojen k\u00e4ytt\u00e4ytyneet ailahtelevasti karkausvuotena. Voi miesparkoja!<\/p>\n

Naisten viekkaudelle ei tokikaan l\u00f6ydy rajaa, sill\u00e4 muun muassa Suomessa ei ole ollut ennen kuulumatonta, ett\u00e4 nainen olisi kosinut vain uuden kankaan toivossa.<\/p>\n

Kolme per\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 sukupolvea syntynyt karkausp\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa on p\u00e4ivi\u00e4 yhteens\u00e4 1461 (mukana yksi karkausvuosi), joten todenn\u00e4k\u00f6isyys synty\u00e4 tuona ajanjaksona juuri yhten\u00e4 tiettyn\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pieni, 0,07 %:n luokkaa.<\/p>\n

Aikamoinen sattuma on siis my\u00f6s se, jos samassa perheess\u00e4 juhlitaan montaa syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4 yht\u00e4 aikaa. T\u00e4ysin jonkun korkeamman voiman johdattelemaa on se, jos tuo sama syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4 sattuu olemaan helmikuun 29. p\u00e4iv\u00e4. Guinnessin enn\u00e4tystenkirjan mukaan ainut varmistettu tapaus, jossa kolme per\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 sukupolvea juhlii syntt\u00e4reit\u00e4\u00e4n karkausp\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/a>, on Keogh’n perhe.<\/p>\n

Peter Anthony Keogh<\/strong> syntyi Irlannissa vuonna 1940, h\u00e4nen poikansa Eric Keogh<\/strong> vuonna 1964 ja t\u00e4m\u00e4n tyt\u00e4r Bethany Wealth<\/strong> vuonna 1996 Isossa-Britanniassa, kaikki helmikuun 29. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isyys sille on yksi kolmesta miljardista.<\/p>\n

Karkausp\u00e4iv\u00e4n sananlaskut<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kuten jo tuli mainittua, Italiassa naisten uskotaan olevan karkausvuonna ep\u00e4vakaita ja sanonnan mukaan ”Anno bisesto, anno funesto” eli ”Karkausvuosi on tuomittu vuosi”. Kreikassa karkausvuoden on uskottu tuovan huonoa avio-onnea, joten edelleen pariskunnat v\u00e4lttelev\u00e4t naimisiinmenoa tuolloin.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 karkausvuoden uskotaan tuovan tullessaan erikoisia s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6it\u00e4, eik\u00e4 sen ole uskottu olevan hyv\u00e4 maanviljelysvuosi. Silloin kylvetyt pavut ja herneet tulevat kasvamaan v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan.<\/p>\n

Skotlannissa ollaan samoilla linjoilla, koska siell\u00e4 uskottiin sadon ja karjan menestyv\u00e4n huonosti karkausvuonna. Vanhan sanonnan mukaan ”Leap year was ne’er a good sheep year” eli ”Karkausvuosi ei ole koskaan ollut hyv\u00e4 lammasvuosi”.<\/p>\n

Toivotaan kuitenkin menestyksek\u00e4st\u00e4 vuotta kaikista kurjista uskomuksista huolimatta. Onneksi me naiset saamme t\u00e4n\u00e4 vuonna olla ihan luvan kanssa ailahtelevaisia, koska mink\u00e4s me t\u00e4lle karkausvuoden vaikutukselle mahdamme!<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n