{"id":24237,"date":"2025-05-11T19:30:14","date_gmt":"2025-05-11T17:30:14","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=24237"},"modified":"2025-05-11T19:35:32","modified_gmt":"2025-05-11T17:35:32","slug":"10-sankaritarinaa-elaimet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/10-sankaritarinaa-elaimet\/","title":{"rendered":"10 uskomatonta sankaritarinaa, joissa el\u00e4in pelasti ihmishengen \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

Ihmiset saavat monesti tunnustuksia ja palkintoja pelastaessaan jonkun hengen. T\u00e4m\u00e4n listan kaikki sankariel\u00e4imet ansaitsisivat virallisen juhlap\u00e4iv\u00e4n uroteoistaan.<\/p>\n

El\u00e4imet ovat yksi Listafriikin ja my\u00f6s lukijoiden lempiaiheita, ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa ihmetell\u00e4\u00e4n el\u00e4imi\u00e4, jotka ovat pelastaneet ihmisi\u00e4 tukalista tilanteista, oli kyseess\u00e4 sitten toisen el\u00e4imen hy\u00f6kk\u00e4ys, sairaskohtaus tai vaikka sota.<\/p>\n

Mukana ovat tottakai ihmisen suosikkilemmikit koira ja kissa, mutta my\u00f6s muutama villiel\u00e4in, joiden k\u00e4yt\u00f6s her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kummastusta.<\/p>\n

Ei muuta kuin uskomattomien sankaritarinoiden pariin!<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. J\u00e4lkimm\u00e4iset el\u00e4imelliset sankaritarinat ovat luvassa my\u00f6hemmin.<\/p>\n

\n

LuLu \u2013 urhea possu<\/h2>\n<\/div>\n
\"\"

Kuva: Jon Butterworth | Unsplash<\/p><\/div>\n

Vietnamilainen minipossu\u00a0LuLu<\/strong> nautti el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n hillomunkkeja sy\u00f6den. Omistaja Jo Ann Altsman<\/strong> oli miehens\u00e4 Jackin<\/strong> kanssa ottanut alunperin tytt\u00e4relleen kuuluneen lemmikin tilap\u00e4isesti hoitoon, mutta l\u00e4hes 70-kiloinen LuLu olikin j\u00e4\u00e4nyt sille tielle. Onneksi niin, koska vuonna 1998 se pelasti Altsmanin hengen.<\/p>\n

Nainen oli k\u00e4rsinyt jo aiemmin syd\u00e4nvaivoista ja oli ep\u00e4onnekseen yksin kotona, kun syd\u00e4nkohtaus iski. Kukaan ei kuullut avunhuutoja, koska l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 ei ollut ristinsielua. Neuvokas LuLu kuitenkin aisti asioiden olevan huonosti. Se ahtautui koiranluukusta ulos ja ravasi l\u00e4heiselle tielle, johon se pisti pitk\u00e4lleen. Useampi auto<\/a> ajoi loukkantuneen LuLun ohi (se oli saanut vammoja tunkeutuessaan takapihan aitojen l\u00e4pi), mutta onneksi er\u00e4s mies pys\u00e4htyi ihmettelem\u00e4\u00e4n tiell\u00e4 makaavaa possua. LuLu nousi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti yl\u00f6s ja johdatti miehen Altsmanin luo.<\/p>\n

Ambulanssilla sairaalaan kuljetetulle Jo Ann Altsmanille tehtiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti syd\u00e4nleikkaus ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rit olivat sanoneet pelastumisessa olleen kyse minuuteista. Sankari-LuLusta tuli kuuluisa: se sai paljon mediahuomiota ja palkintoja. LuLu esiintyi Oprah Winfreyn<\/strong> ja David Lettermanin<\/strong> keskusteluohjelmissa ja yst\u00e4vystyi George Clooneyn<\/strong> kanssa.<\/p>\n

Paras palkinto possulle oli kuitenkin omistajien jatkuva helliminen ja loppumattomat hillomunkit.<\/p>\n

Leijonat pelastivat tyt\u00f6n pakkoavioliitolta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Jeff Lemond | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

YK:n mukaan ei ole kovin harvinaista, ett\u00e4 Etiopian syrj\u00e4isill\u00e4 seuduilla nuoria tytt\u00f6j\u00e4 kidnapataan kodeistaan ja pakotetaan naimisiin aikuisten miesten kanssa. Monesti uhria hakataan ja raiskataan, koska t\u00e4m\u00e4 ei suhtaudu my\u00f6nteisesti j\u00e4rjestelyyn. Vuonna 2005 oli k\u00e4ynyt j\u00e4lleen niin, ett\u00e4 ryhm\u00e4 miehi\u00e4 oli napannut koulusta kotiinsa matkalla olleen 12-vuotiaan tyt\u00f6n vied\u00e4kseen h\u00e4net pakkoavioliiton satamaan omassa yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Viranomaiset l\u00f6ysiv\u00e4t tyt\u00f6n pahoinpideltyn\u00e4 viikon kuluttua, mutta sieppaajat olivat paenneet. Syykin oli selv\u00e4: l\u00f6ydett\u00e4ess\u00e4 tyt\u00f6n seurana oli kolme leijonaa<\/a>. Leijonat olivat hy\u00f6k\u00e4nneet ja ajaneet miehet karkuun, mutta j\u00e4\u00e4neet tyt\u00f6n omien sanojen mukaan ”vartioimaan h\u00e4nt\u00e4”. Kun etsint\u00e4partio l\u00f6ysi eriskummallisen joukkion, poistuivat leijonat suosiolla takavasemmalle.<\/p>\n

Leijonat olivat alunperin eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6isesti aikoneet tehd\u00e4 tyt\u00f6st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4llisen<\/a>, mutta jostain syyst\u00e4 niin ei ollut k\u00e4ynyt. Tytt\u00f6 joutui sairaalahoitoon kidnappaajiensa aiheuttamien vammojen vuoksi, mutta leijonat eiv\u00e4t olleet koskeneetkaan h\u00e4neen. Afrikassa villiel\u00e4imi\u00e4 tutkinut Stuart Williams<\/strong> arvioi, ett\u00e4 tytt\u00f6 s\u00e4\u00e4styi, koska h\u00e4nen vaikerointinsa kuulosti leijonanpennun \u00e4\u00e4ntelylt\u00e4, mik\u00e4 mahdollisesti sai el\u00e4imet h\u00e4milleen.<\/p>\n

Tarina olisi voinut p\u00e4\u00e4tty\u00e4 monella tapaa paljon pahemmin.<\/p>\n

\n

Sotasankari Cher Ami<\/h2>\n<\/div>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Puluja ei ehk\u00e4 pidet\u00e4 lintumaailman fiksuimpina tapauksina. Muuttuuko mielipiteesi, jos puhutaan kirjekyyhkyist\u00e4? Kyse on kuitenkin samasta siivekk\u00e4\u00e4st\u00e4 eli kesykyyhkyst\u00e4.<\/p>\n

Sek\u00e4 ensimm\u00e4isen ett\u00e4 toisen maailmansodan aikaan v\u00e4rv\u00e4ttyin\u00e4 oli satojatuhansia kirjekyyhkyj\u00e4, monen eri maan joukoissa.<\/p>\n

Lokakuun 3. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1918 ryhm\u00e4 amerikkalaisia sotilaita oli saarrettuna Saksan linjojen takana. Joukon johtajana toiminut majuri Charles Whittlesey<\/strong> yritti saada viestin omilleen, mutta kolme matkaan l\u00e4hetetty\u00e4 kyyhky\u00e4 oli jo ammuttu saksalaisten toimesta alas. Tilanne k\u00e4vi viel\u00e4 tukalammaksi, kun Yhdysvaltojen joukot rupesivat ampumaan saarroksissa ollutta ryhm\u00e4\u00e4, jonka he luulivat olevan vihollisia.<\/p>\n

Lopulta Whittlesey l\u00e4hetti matkaan Cher Amin<\/strong>, joka oli sodan aikana onnistunut kuljettamaan jo 12 viesti\u00e4 perille. Cher Amin jalassa olleeseen pieneen kanisteriin laitettiin viesti:<\/p>\n

”Olemme tiell\u00e4, joka kulkee 276.4:n kanssa samansuuntaisesti. Oma tykist\u00f6mme tulittaa meit\u00e4. Jumalan t\u00e4hden, lopettakaa.<\/em>”<\/p>\n

Saksalaiset huomasivat linnun ja alkoivat tulittaa sit\u00e4. Yksi laukaus l\u00e4visti Cher Amin rinnan, sen silm\u00e4 vahingoittui pahasti\u00a0 ja toinen jalka roikkui vain yhden j\u00e4nteen varassa. Osumasta ja vammoistaan huolimatta urhea Cher Ami suoritti teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja sai toimitettua viestin perille: Whittlesey ja 194 sotilasta pelastuivat.<\/p>\n

Cher Ami kuoli Yhdysvaltoihin palattuaan vuonna 1919; todenn\u00e4k\u00f6isesti haavoittumisensa seurauksena ja sille my\u00f6nnettiin Croix de Guerre<\/a>, Ranskan armeijan ansiomitali. Nykyisin yksijalkainen Cher Ami seisoo t\u00e4ytettyn\u00e4 Smithsonian-instituutin luonnontieteellisen museon n\u00e4yttelyss\u00e4<\/a>, jonka nimi on ”Vapauden hinta: Amerikkalaiset sodassa”.<\/p>\n

Dory-pupu: El\u00e4v\u00e4 verensokerimittari<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Waranya Mooldee | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Avustajakoira voidaan kouluttaa havaitsemaan omistajansa matala verensokeri. Se osaa haistaa verensokerin vaihtelun ihmisen ihon kautta. Ehk\u00e4 siksi ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 muutkin el\u00e4imet pystyv\u00e4t siihen. Se taas on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ne voivat reagoida muutokseen, vaikka niit\u00e4 ei ole siihen opetettu.<\/p>\n

Alkuvuodesta 2004 englantilainen Simon Steggall<\/strong> loikoili sohvalla kotonaan Cambridgeshiress\u00e4 ja katseli televisiota. Vaimo Victoria<\/strong> puuhasteli omiaan l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 ja ajatteli silm\u00e4t kiinni olevan miehen vain nukahtaneen rankan ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen. H\u00e4n ei osannut aavistaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli vaipunut matalan verensokerin aiheuttamaan diabeettiseen sokkiin ja menett\u00e4nyt tajuntansa.<\/p>\n

Pariskunnalla oli lemmikkikani\u00a0Dory<\/strong>, jolla ei ollut lupaa nousta huonekaluille, ja yleens\u00e4 se olikin hyvin tottelevainen. Tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Victoria huomasi Doryn kuitenkin hyp\u00e4nneen sohvalle ja komensi sit\u00e4 alas. Dory ei totellut, vaan siirtyi hyppim\u00e4\u00e4n ja rummuttamaan Simonin rinnan p\u00e4\u00e4lle ja yll\u00e4tt\u00e4en nuoli t\u00e4m\u00e4n kasvoja. T\u00e4ysin ep\u00e4tyypillinen k\u00e4yt\u00f6s sai Victorian tajuamaan, ett\u00e4 jokin oli huonosti ja h\u00e4n sai h\u00e4lytetty\u00e4 apua.<\/p>\n

42-vuotiaalla Simonilla oli ollut diabetes lapsuudesta saakka, mutta tuolla kertaa kohtaus oli tullut t\u00e4ysin yll\u00e4tt\u00e4en. Ambulanssin kuljettajana ty\u00f6skennellyt Victoria ei voinut uskoa, ett\u00e4 merkit olivat menneet h\u00e4nelt\u00e4kin ohi.<\/p>\n

Onneksi he olivat hankkineet Doryn<\/a>. Kani oli asustanut Steggalleilla vasta kolme kuukautta.<\/p>\n

Buddy-koira n\u00e4pp\u00e4ili h\u00e4t\u00e4numeron<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Joe Stalnaker<\/strong> oli saanut nuorempana armeijassa ollessaan pysyv\u00e4n vamman p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4, mink\u00e4 takia h\u00e4n k\u00e4rsii yll\u00e4tt\u00e4en iskevist\u00e4 kohtauksista, jotka voivat johtaa tajuttomuuteen. Scottsdalessa, Yhdysvalloissa, asuva Stalnaker ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pysty itse h\u00e4lytt\u00e4m\u00e4\u00e4n apua, joten h\u00e4n oli hankkinut saksanpaimenkoira\u00a0Buddyn<\/strong> avukseen<\/a>. Buddy oli koulutettu hakemaan is\u00e4nn\u00e4lleen puhelimen ja oikein pahassa tilanteessa soittamaan h\u00e4t\u00e4numeroon.<\/p>\n

Vuonna 2008 puolitoistavuotiaan avustajakoiran taidot pistettiin tosiel\u00e4m\u00e4n testiin, kun se huomasi omistajansa kunnon heikkenev\u00e4n. Se osasi hampaillaan painaa oikeita n\u00e4pp\u00e4imi\u00e4, ja h\u00e4t\u00e4keskuksen vastattua se alkoi vikist\u00e4 ja haukkua. Stalnakerin puhelinnumeroon oli j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 kirjattu, ett\u00e4 soitto voi tulla joltain muulta kuin ihmiselt\u00e4. Ambulanssi oli paikalla muutamassa minuutissa ja tajuttomana l\u00f6ydetty Stalnaker selvisi parilla sairaalap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Avustaja- ja opaskoirat nostavat kyll\u00e4 ”ihmisen paras yst\u00e4v\u00e4” -termin aivan omalle tasolleen!<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n