{"id":24249,"date":"2022-05-30T22:30:36","date_gmt":"2022-05-30T20:30:36","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=24249"},"modified":"2022-06-10T21:13:24","modified_gmt":"2022-06-10T19:13:24","slug":"10-ihmista-lahella-rikastua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/elamantapa\/10-ihmista-lahella-rikastua\/","title":{"rendered":"10 ihmist\u00e4, jotka olivat l\u00e4hell\u00e4 rikastua, mutta sitten kohtalo tai h\u00f6lm\u00f6ily astuivat kehiin"},"content":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4n listan henkil\u00f6t olivat niin l\u00e4hell\u00e4 rikastua, ett\u00e4 he pystyiv\u00e4t jo l\u00e4hes tuntemaan rahat k\u00e4siss\u00e4\u00e4n. Sitten kohtalo, huolimattomuus tai h\u00f6lm\u00f6t valinnat astuivat kehiin.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> on aiemmin tehnyt listan yll\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ksist\u00e4, jotka johtivat rikkauksiin. Sen listan voit k\u00e4yd\u00e4 lukemassa t\u00e4st\u00e4: 10 onnekasta l\u00f6yd\u00f6st\u00e4, jotka tekiv\u00e4t tavallisesta ihmisest\u00e4 miljon\u00e4\u00e4rin<\/a>.<\/p>\n

Nyt esitelt\u00e4v\u00e4t sankarit eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet miljon\u00e4\u00e4rikerhoon; syit\u00e4 on yht\u00e4 monta kuin listalla on kohtia.<\/p>\n

Yhteist\u00e4 kaikille on se, ett\u00e4 heill\u00e4 olisi ollut oiva mahdollisuus rikastua, ja huolella, mutta niin ei vain ollut tarkoitettu. Muutama facepalm on ehk\u00e4 paikallaan.<\/p>\n

Coca-Colan osakkeet<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vuonna 2008 kalifornialainen Tony Marohn<\/strong> osti pihakirppikselt\u00e4 vanhoja asiakirjoja muutamalla dollarilla. Itse\u00e4\u00e4n aarteenmets\u00e4st\u00e4j\u00e4ksi kutsunut Marohn huomasi papereita tutkiessaan, ett\u00e4 yksi niist\u00e4 oli Palmer Union Oil Co. -yhti\u00f6n osakekirja. Tuo yhti\u00f6 oli Coca-Cola Companyn edelt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n

Osakekirjan oli allekirjoittanut yhti\u00f6n puolesta John Wagner<\/strong>, mutta vastaanottajaa ei oltu merkitty. Marohn kirjoitti siihen oman nimens\u00e4. Miehen asianajajan mukaan tuo arvopaperi on kuin avoin shekki; omistaja on se, jonka nimi lukee viivalla.<\/p>\n

Marohn otti asian tiimoilta yhteytt\u00e4 Coca-Colaan, jossa oltiinkin l\u00e4hinn\u00e4 innostuneita ja huvittuneita l\u00f6yd\u00f6ksest\u00e4. \u00c4\u00e4ni kellossa muuttui, kun kokiksella laskeskeltiin paljonko Marohnin 1625 kappaletta \u00f6ljy-yhti\u00f6n osakkeita olisi Coca-Colan nykyisess\u00e4 markkina-arvossa. Aarteenmets\u00e4st\u00e4j\u00e4ll\u00e4 oli\u00a0 nimitt\u00e4in k\u00e4siss\u00e4\u00e4n 1,8 miljoonaa Coca-Colan osaketta<\/a>, jotka olivat arvoltaan 130 miljoonaa dollarin.<\/p>\n

Marohn l\u00e4hti l\u00e4hes mahdottomaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n eli oikeustaisteluun tuon kaliiberin yhti\u00f6n kanssa. Valitettavasti h\u00e4n menehtyi ehditty\u00e4\u00e4n puolustaa vuoden verran omistusoikeuttaan osakkeisiin. Perikunta jatkoi Marohnin oikeusjuttua, mutta vuonna 2012 oikeus katsoi osakkeiden olevan arvottomia, ja Coca-Cola vei voiton.<\/p>\n

Taiteilija teki arvokkaista sarjakuvista paperimassapatsaan<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: Rob Speranza | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Brittil\u00e4inen taiteilija Andrew Vickers<\/strong> oli kolmen vuosikymmenen ajan yritt\u00e4nyt ly\u00f6d\u00e4 l\u00e4pi kuvanveist\u00e4j\u00e4n\u00e4, mutta menestys oli kiert\u00e4nyt. Er\u00e4\u00e4seen n\u00e4yttelyyn vuonna 2013 Vickers p\u00e4\u00e4tti valmistaa paperimassasta patsaan. Materiaalin h\u00e4n haali roskalavalta, josta l\u00f6ytyikin nippu ty\u00f6h\u00f6n sopivia sarjakuvalehti\u00e4.<\/p>\n

Paperboy-niminen teos houkutteli n\u00e4yttelyyn sarjakuvaekspertti Steve Eyren<\/strong>, joka j\u00e4i patsasta tarkastellessaan sanattomaksi. \u201dLeukani putosi lattiaan, kun n\u00e4in patsaan toisessa jalassa The Avengers -lehden ensimm\u00e4isen numeron<\/em>.”, kertoo Eyre. Avengers<\/em> eli Kostajat<\/em> on Marvel Comics -sarjakuvakustantamon luoma supersankarijoukko, joka teki ensiesiintymisens\u00e4 syyskuussa 1963. Ja tuon kyseisen lehden Vickers oli tuhonnut patsaaseensa.<\/p>\n

Eyren mukaan tuo kyseinen lehti oli 10 000 punnan arvoinen. H\u00e4n tiesi mist\u00e4 puhui, sill\u00e4 h\u00e4n itse omisti samaisen ensipainoksen. Paperimassapatsaassa oli muitakin arvokkaita lehti\u00e4, joten Vickers oli tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n liimannut siihen kymmenien tuhansien puntien arvosta sarjakuvia. \u201dPatsas olisi ollut halvempi tehd\u00e4 italialaisesta marmorista<\/em>\u201d, p\u00e4ivitteli Eyre. Taiteilija itse ei mokaansa erityisemmin harmitellut \u2013 l\u00e4hinn\u00e4 oma h\u00f6lm\u00f6ily vain nauratti.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tarinassa on kuitenkin onnellinen loppu, sill\u00e4 paljon julkisuutta saaneen k\u00e4mmin j\u00e4lkeen Vickersin ura l\u00e4hti nousukiitoon ja h\u00e4nest\u00e4 tuli kuin tulikin menestyksek\u00e4s kuvanveist\u00e4j\u00e4, jonka teokset ovat haluttua tavaraa.<\/p>\n

Kryptovaluuttaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 kovalevy<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Michael Wuensch | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

James Howells<\/strong>, brittil\u00e4inen IT-alalla ty\u00f6skennellyt mies heitti vuonna 2013 ulkoisen kovalevyns\u00e4 vahingossa roskiin<\/a>. Monia voisi \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi tuhansien kuvien ja muistojen katoaminen.<\/p>\n

Howells oli kuitenkin tallettanut kovalevylle vuodesta 2009 saakka louhimaansa kryptovaluuttaa. Tietokoneensa h\u00e4n oli jo aiemmin myynyt paloina EBayss\u00e4. Kaikki 7500 Bitcoinia olivat siis tallessa tuolla kovalevyll\u00e4. Howells oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ne, jos kyseinen kryptovaluutta joskus nostaisi arvoaan.<\/p>\n

Pikakelataan vuoteen 2017, jolloin Bitcoinin arvo py\u00f6ri 17 000 dollarin hujakoilla, ja Howellsia alkoi jonkin verran kismitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yli 127 miljoonan dollarin hautautuminen paikalliselle kaatopaikalle. Silloin h\u00e4n haki Newportin kaupungilta lupaa menn\u00e4 kaivelemaan j\u00e4tteiden sekaan, mutta sit\u00e4 ei tullut. Vuonna 2021 Howells tarjosi Newportille korona-avustuksena 25 prosenttia Bitcoineistaan, mutta kaupungin p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t pysyiv\u00e4t tiukasti kannassaan.<\/p>\n

Newportin kaatopaikalle tulee vuosittain yli 50 000 tonnia j\u00e4tett\u00e4, joten vuosien j\u00e4lkeen kerrosten aukaiseminen aiheuttaisi monenlaisia terveys- ja ymp\u00e4rist\u00f6riskej\u00e4. Arvioiden mukaan kovalevy on noin 15 metrin syvyydess\u00e4.<\/p>\n

Nykyisin erilaiset pilvipalvelut turvaavat kryptovaluutat t\u00e4m\u00e4n tyyppisiss\u00e4 laiteongelmissa, mutta Howellsia se ei en\u00e4\u00e4 lohduta. H\u00e4nen Bitcoininsa ovat ikuisesti menetettyj\u00e4.<\/p>\n

Peruttu porukkalotto<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Oletko mukana jossain porukkalotossa? Esimerkiksi ty\u00f6kavereiden kanssa? Jos olet joskus ajatellut, ett\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6 vain j\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 pois, niin ehk\u00e4 englantilaisen Hazel Lovedayn<\/strong> tarina saa sinut toisiin aatteisiin.<\/p>\n

Loveday, 26-vuotias yksinhuoltaja\u00e4iti, oli vuonna 2012 pahoissa talousvaikeuksissa. Bussiyhti\u00f6, jossa h\u00e4n oli t\u00f6iss\u00e4, oli joutunut v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kuskien tunteja.<\/p>\n

H\u00e4n oli jo vuosien ajan pelannut 12 ty\u00f6kaverinsa kanssa EuroMillion-lottoa kahdella punnalla kukin. Voittoja ei viikoittaisesta arvonnasta juuri ollut tullut, joten Loveday p\u00e4\u00e4tti j\u00e4\u00e4d\u00e4 pois kimppalotosta ja pist\u00e4\u00e4 nekin punnat johonkin j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4n. Ja niin joku muu sai h\u00e4nen paikkansa ringist\u00e4.<\/p>\n

Kului kuusi kuukautta, niin bussikuskit nappasivat itselleen 38 miljoonan punnan j\u00e4ttipotin<\/a>. Uutisen lukiessaan Hazel Loveday<\/strong> sattui kaiken lis\u00e4ksi olemaan sairaalassa py\u00f6rrytty\u00e4\u00e4n edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 t\u00f6iss\u00e4; ehk\u00e4 se oli joku eti\u00e4inen tulevasta arvonnasta!?<\/p>\n

Haastatteluissa Loveday toki harmitteli p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4d\u00e4 pois, mutta kertoi my\u00f6s olevansa iloinen kaikkien ty\u00f6kavereidensa puolesta. Tai entisten, sill\u00e4 miehist\u00e4 jokainen sanoutui irti lottovoiton j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Julkinen rahakiista<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Harry Strauss | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vuonna 2009 ohiolainen rakentaja Bon Kitts<\/strong> oli remontoimassa entisen koulukaverinsa Amanda Reecen<\/strong> taloa. H\u00e4n oli purkamassa kylpyhuoneen vanhaa laatoitusta, kun sein\u00e4n takaa paljastui kaksi metallista arkkua, jotka olivat t\u00e4ynn\u00e4 kirjekuoria. Kuoret puolestaan olivat t\u00e4ynn\u00e4 seteleit\u00e4.<\/p>\n

Kirjeet oli osoitettu The P. Dunne News Agencylle, ja niiss\u00e4 oli rahaa yhteens\u00e4 182 000 dollaria. Kitts h\u00e4lytti talonomistaja Reecen heti paikalle, ja kaverukset olivat innoissaan l\u00f6yd\u00f6ksest\u00e4: he ker\u00e4siv\u00e4t setelit kasaan p\u00f6yd\u00e4lle ja ottivat itsest\u00e4\u00e4n kuvia rahojen kanssa. Mutta sitten alkoivat ongelmat.<\/p>\n

Amanda Reece tarjosi Bob Kittsille 10 prosenttia rahoista. Kitts halusi 40 prosenttia.<\/p>\n

He eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet sopuun, joten kiista meni oikeuteen saakka. Siin\u00e4 vaiheessa rahal\u00f6yd\u00f6s ja oikeustaistelu olivat jo kiirineet liikemies Patrick Dunnen<\/strong> perikunnan korviin. Dunne oli talon entinen omistaja ja rahojen piilottaja.<\/p>\n

Lopulta oikeus m\u00e4\u00e4r\u00e4si rahat jaettavaksi Reecen, Kittsin ja 21 yhden perillisen kesken. Kaverukset ovat varmaan jonkun kerran miettineet, ett\u00e4 olisiko vain pit\u00e4nyt laittaa potti puoliksi kaikessa hiljaisuudessa…<\/p>\n

Roskiin heitetty raaputusarpa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Jacqueline Macou | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Blackstonessa, Massachusettsissa, asuneella Edward St. Johnilla<\/strong> oli tapana kaivella paikallisen kioskin roskiksia etsien niihin heitettyj\u00e4 voittoarpoja. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 kev\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 2006 h\u00e4nen k\u00e4siins\u00e4 osui Hold ’em Poker -raaputusarpa, jolla h\u00e4n voitti miljoona dollaria<\/a>. Tietenkin tuhkimotarina sai julkisuutta, joten pian esiin astui Kevin Donovan<\/strong>, joka ilmoitti ostaneensa voittop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaikki kioskin kyseiset arvat, mutta ei ollut huomannut voittaneensa.<\/p>\n

St. John oli tietenkin sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 voitto kuuluu h\u00e4nelle, koska arpa oli l\u00f6ytynyt roskiksesta. Osavaltion arpajaishallinto asettui asiassa St. Johnin puolelle ilmoittaen arvan olevan sellainen arvopaperi, jossa omistusoikeuden osoittamiseksi riitt\u00e4\u00e4 hallussapito.<\/p>\n

Valitettavasti Donovan menetti miljoonapottinsa lis\u00e4ksi my\u00f6s henkens\u00e4, sill\u00e4 pian p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen h\u00e4n menehtyi syd\u00e4nkohtaukseen vain 49-vuotiaana.<\/p>\n

Donovanin perikunta ei suostunut j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiaa sikseen, vaan vaati voittorahoja itselleen oikeusteitse. 83-vuotias St. John pelk\u00e4si oikeusjutun venyv\u00e4n valitusten ja vetoomusten takia niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 h\u00e4n ehtisi kuolla ennen kuin p\u00e4\u00e4sisi nauttimaan rahoista. H\u00e4n tarjosi perikunnalle sovitteluna 140 000 dollaria, jonka n\u00e4m\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4en hyv\u00e4ksyiv\u00e4t.<\/p>\n

1800-luvun suurin keksint\u00f6<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Vuonna 1876 Alexander Graham Bell<\/strong> sai patentin keksim\u00e4lleen puhelimelle eli ”kojeelle, joka selv\u00e4sti ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti toistaa ihmisen \u00e4\u00e4nen”. Bell, yhdess\u00e4 yhteisty\u00f6kumppaniensa kanssa, yritti tarjota patentteja suurimmalle ja mahtavimmalle, Western Unionille. Yhti\u00f6, joka tunnetaan nyky\u00e4\u00e4n parhaiten valuutansiirroista, py\u00f6ritti monopoliasemassa Yhdysvaltojen s\u00e4hkeliikennett\u00e4 1800- ja 1900-luvuilla.<\/p>\n

Bell tarjosi puhelimeen liittyvi\u00e4 useita patentteja<\/a> Western Unionin silloiselle johtajalle William Ortonille<\/strong> 100 000 dollarilla, joka oli tuohon aikaan pieni omaisuus. Yhti\u00f6ll\u00e4 olisi helposti ollut maksaa tuo summa, mutta Orton ei osannut kuvitellakaan maailmaa, jossa ihmiset vaihtaisivat n\u00e4pp\u00e4r\u00e4n ja nopean morsetuksen rakeiselta kuulostaviin ja kalliisiin puhelimiin.<\/p>\n

Ei mennyt kuin pari vuotta, kun Western Unionilla, Orton etunen\u00e4ss\u00e4, huomattiin, ett\u00e4 nyt oli tullut tehty\u00e4 suuri virhe. Puhelimesta olikin tullut kansan suosikki. Orton palkkasi muun muassa Thomas Edisonin<\/strong>, joka oli tunnettu muiden keksint\u00f6jen viilaamisesta ja uusien patenttien hakemisesta, luomaan yhti\u00f6lle omanlaisensa puhelimen.<\/p>\n

Alexander Bell ei luonnollisesti sulattanut vehkeily\u00e4, ja voittikin Western Unionin patenttioikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 vuonna 1879. Yhti\u00f6n oli vet\u00e4ydytt\u00e4v\u00e4 puhelinmarkkinoilta.<\/p>\n

Bell, lukuisine tyt\u00e4ryhti\u00f6ineen, on edelleen Pohjois-Amerikan johtavia telealan yrityksi\u00e4.<\/p>\n

Harry Potterin ensipainos<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

\n

Itse\u00e4\u00e4n t\u00e4ydelliseksi idiootiksi kutsuva toimittaja Nigel Reynolds<\/strong> oli ensimm\u00e4inen ihminen, joka haastatteli muuan J. K. Rowlingia<\/strong> t\u00e4m\u00e4n saatua valmiiksi esikoisteoksensa Harry Potter ja viisasten kivi<\/em>.<\/p>\n

Lontoolainen kirjakustantamo Bloomsbury oli saanut Reynoldsin ylipuhuttua haastatteluun kertomalla tarinan yksinhuoltaja\u00e4idist\u00e4, joka oli niin k\u00f6yh\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4vi sen takia kahviloissa kirjoittamassa, koska niiss\u00e4 oli l\u00e4mmin. Tarina ei ollut kaukana totuudesta.<\/p>\n

Reynolds sai ennen haastattelua kopion kirjan ensipainoksesta, joita oli tehty vain 500 kappaletta. H\u00e4n oli pikaisesti selannut kirjan l\u00e4pi, k\u00e4ynyt tekem\u00e4ss\u00e4 haastattelun tuntemattoman Rowlingin kanssa ja sitten heitt\u00e4nyt kirjan menem\u00e4\u00e4n<\/a> suomatta sille enemp\u00e4\u00e4 ajatusta.<\/p>\n

Vain vuotta my\u00f6hemmin toimittaja Reynolds talutti Edinburghin kirjafestivaaleilla 9-vuotiasta poikaansa hakemaan nimikirjoitusta valtavaan suosioon nousseelta Rowlingilta. Pojalla oli uusi, kaupasta ostettu kirja.<\/p>\n

Nykyisin tuo roskiin heitetty ensipainos menee huutokaupassa reilulla 40 000 eurolla, ja jos kirjaan on sattunut saamaan kirjailijan nimikirjoituksen, saa pyyntihintaa korottaa kymppitonnilla.<\/p>\n<\/div>\n

\n

Applen osakkeet<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Medhat Dawoud | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Ronald Wayne<\/strong>. Moni pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 miehen\u00e4, joka on tehnyt maailmanhistorian huonoimman bisnesp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen.<\/p>\n

H\u00e4n oli mukana perustamassa Apple Computer Companya yhdess\u00e4 Steve Jobsin<\/strong> ja Steve Wozniakin<\/strong> kanssa. Alle kaksi viikkoa yrityksen perustamisen j\u00e4lkeen Wayne myi 10 prosentin osuutensa 800 dollarilla<\/a> takaisin Jobsille ja Wozniakille. H\u00e4n sai viel\u00e4 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 1500 dollaria varmistuksena siit\u00e4, ettei tulevaisuudessa vaatisi osuuttaan Applesta.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n hetkisell\u00e4 yli kahden biljoonan (siis ei miljoonan tai miljardin) markkina-arvollaan Apple on yksi suurimmista, mutta Wayne ei kadu osuutensa myymist\u00e4 eik\u00e4 mieti sit\u00e4, paljonko takataskussa olisi p\u00e4t\u00e4kk\u00e4\u00e4 10 prosentilla. H\u00e4n on sanonut, ett\u00e4 ”jos olisi j\u00e4\u00e4nyt Applelle, olisi h\u00e4n pian ollut hautausmaan rikkain mies”.<\/p>\n

Ainut, mik\u00e4 asuntovaunussaan vaatimattomasti el\u00e4kep\u00e4ivi\u00e4\u00e4n viett\u00e4v\u00e4\u00e4 Waynea kaduttaa, on yhti\u00f6n alkuper\u00e4isen perustamissopimuksen myyminen vuonna 1990. Siin\u00e4 oli kaikkien kolmen perustajan allekirjoitukset, ja Wayne luopui arvopaperista 500 dollarilla. Vuonna 2011 tuo sopimus myytiin huutokaupassa 1,6 miljoonalla dollarilla.<\/p>\n

\n

Arvokasta viski\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Emerson Vieira | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Missourilainen Bryan Fite<\/strong> p\u00e4\u00e4tti vuonna 2012 ruveta asentamaan taloonsa uutta ilmastointi- ja l\u00e4mmitysj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Rahaa s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4kseen h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti tehd\u00e4 vuonna 1850 rakennetun talonsa ullakon purkuty\u00f6t omin k\u00e4t\u00f6sin.<\/p>\n

Lattialautoja irrottaessaan h\u00e4n luuli vastaansa tulleen vanhoja putkia, mutta paljastuikin, ett\u00e4 siell\u00e4 oli l\u00e4hes sata vuotta vanha viskijemma. Pulloja oli yhteens\u00e4 kolmetoista, ja ne kaikki olivat eri laatuja ja Fiten onneksi ummessa. Viskit oli valmistettu 1912-1913 ja pullotettu vuonna 1917.<\/p>\n

Oikeissa olosuhteissa viski s\u00e4ilyy ikuisesti, joten Fiten k\u00e4siss\u00e4 oli todellinen j\u00e4ttipotti. Viski oli alkanut juuri nostaa arvoaan sijoittajien silmiss\u00e4, ja siit\u00e4 oli tullut samanlainen investointikohde kuin vaikkapa taiteet ja viini. Vanhoja ja harvinaisia viskipulloja on myyty huutokaupoissa jopa 200 000 dollarin hintaan.<\/p>\n

Parhaassa tapauksessa Fitella oli k\u00e4siss\u00e4\u00e4n siis 2,6 miljoonan dollarin edest\u00e4 viski\u00e4. Mutta miehell\u00e4 ei ollut ajatustakaan myyd\u00e4 niit\u00e4, eik\u00e4 kyse ollut siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n olisi ollu erityisen varakas. H\u00e4nh\u00e4n halusi s\u00e4\u00e4st\u00f6syist\u00e4 tehd\u00e4 osan remontistaan omin k\u00e4t\u00f6sin.<\/p>\n

Fite halusi odottaa vuoteen 2017, jolloin viskit t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tasan sata vuotta, ja avata ne sitten yst\u00e4viens\u00e4 kanssa ja maistella menem\u00e4\u00e4n. Tarina ei kerro, milt\u00e4 viskit lopulta maistuivat.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n