{"id":24386,"date":"2022-06-11T16:40:14","date_gmt":"2022-06-11T14:40:14","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=24386"},"modified":"2022-08-20T20:37:31","modified_gmt":"2022-08-20T18:37:31","slug":"10-valepukujen-mestarit-elaimet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-valepukujen-mestarit-elaimet\/","title":{"rendered":"El\u00e4inmaailman soluttautujat: 10 valepukujen mestaria"},"content":{"rendered":"

Kuka on valepukujen mestari? No kaikki el\u00e4imet tietenkin! Ja nyt puhutaan siit\u00e4, miten el\u00e4imet matkivat toisia lajeja suojautuakseen, saalistaakseen ja lis\u00e4\u00e4nty\u00e4kseen.<\/p>\n

Niille on voinut kehitty\u00e4 suojav\u00e4rej\u00e4 ja -kuvioita h\u00e4m\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n petoja tai ne voivat esitt\u00e4\u00e4 toista sukupuolta p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen parittelemaan. Kuulostaa oudolta taktiikalta, mutta se on joissain olosuhteissa oikein toimiva.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 kymmenen esimerkki\u00e4 biologisesta mimikryst\u00e4 ly\u00f6v\u00e4t t\u00e4ysin \u00e4llik\u00e4lle. N\u00e4iss\u00e4 el\u00e4inmaailman kaksoisagenteissa ei ole kuitenkaan kyse siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4imet tarkoituksellisesti muuttaisivat itse\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n joltain muulta (yht\u00e4 lukuun ottamatta), vaan ulkon\u00e4k\u00f6 ja k\u00e4yt\u00f6s ovat pitk\u00e4aikaisen evoluution tulosta.<\/p>\n

Se, miten evoluutio toimii, on ehk\u00e4p\u00e4 toisen listan aihe, mutta t\u00e4ll\u00e4 listalla ihaillaan sen aikaansaamia mestariteoksia.<\/p>\n

Silm\u00e4t sel\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Robert Webster, xpda.com<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Joillekin el\u00e4imille on kehittynyt nerokas suojav\u00e4ritys. Silmi\u00e4 muistuttava kuviointi viestitt\u00e4\u00e4 pedoille, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on jokin viel\u00e4 vaarallisempi vastus. Valesilm\u00e4t ovat voineet muodostua my\u00f6s sellaiseen vartalon kohtaan, joka ei ole niin haavoittuvainen. Esimerkiksi kuvan sinisiivell\u00e4 silmi\u00e4 ja tuntosarvia j\u00e4ljittelev\u00e4t ulokkeet ovat siipien k\u00e4rjess\u00e4.<\/p>\n

Valesilmi\u00e4 tavataan useilla perhosilla ja kaloilla. Monien perhosten silm\u00e4t\u00e4pl\u00e4t voivat my\u00f6s kiilt\u00e4\u00e4 auringossa, jolloin ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t enemminkin isomman selk\u00e4rankaisen silmilt\u00e4 kuin suupalaksi sopivalta hy\u00f6nteiselt\u00e4.<\/p>\n

My\u00f6s muun muassa varpusp\u00f6ll\u00f6ill\u00e4<\/a> on isot, silmi\u00e4 muistuttavat laikut niskassaan. Ne saavat pienen linnun vaikuttamaan kokoistaan suuremmalta ja uhkaavammalta, ja toisaalta suojelevat sen oikeita silmi\u00e4.<\/p>\n

Kovakuoriaiset muurahaispes\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Tiedet\u00e4\u00e4n monia hy\u00f6nteislajeja, jotka el\u00e4v\u00e4t muurahaispesiss\u00e4 ja ottavat kaiken hy\u00f6dyn irti ahkerasti ty\u00f6skentelevist\u00e4 muurahaisista. Muurahaisten kyky hankkia ravintoa yhdyskunnalleen ja suojella asumustaan vihollisilta houkuttelee muita lajeja, vaikka samalla n\u00e4m\u00e4 itse joutuvat vaaraan.<\/p>\n

Yhdest\u00e4 kovakuoriaisheimosta, lyhytsiipisist\u00e4, tunnetaan 12 lajia, jotka el\u00e4v\u00e4t soluttautuneena eri armeijamuurahaisyhteis\u00f6ihin. Useimmissa armeijamuurahaispesiss\u00e4 on 1 lyhytsiipinen 5000 muurahaisen joukossa ja ne ovat evoluution kuluessa kehittyneet muistuttamaan is\u00e4nt\u00e4\u00e4ns\u00e4<\/a>. Kuvassa vasemmalla muurahainen ja oikealla lyhytsiipinen.<\/p>\n

Lyhytsiipiset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t niin paljon muurahaisilta, ett\u00e4 harrastelijan on turha yritt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 nopealla vilkaisulla erottaa. Armeijamuurahaiset eiv\u00e4t onnistu siin\u00e4 itsek\u00e4\u00e4n; ne ovat sokeita, mutta koskettelevat toisiaan jatkuvasti varmistaakseen, ettei pes\u00e4ss\u00e4 ole tunkeilijoita. Lyhytsiipiset saavat muodollaan kuitenkin huijattua niit\u00e4. Yhdenkaltaisuus on viety viel\u00e4 pidemm\u00e4llekin: tutkijat ep\u00e4ilev\u00e4t, ett\u00e4 lyhytsiipiset ”putsaavat” muurahaisten vartaloita ja samalla ker\u00e4\u00e4v\u00e4t niist\u00e4 kemikaaleja itselleen suojapuvuksi.<\/p>\n

Lyhytsiipiset osallistuvat my\u00f6s armeijamuurahaisten valtaviin, jopa puolen miljoonan yksil\u00f6n, ravinnonker\u00e4ysrynn\u00e4k\u00f6ihin. Suurin syy loisel\u00e4m\u00e4\u00e4n on kuitenkin muurahaisen toukat, sill\u00e4 ne ovat lyhytsiipisten p\u00e4\u00e4asiallinen ravinnonl\u00e4hde.<\/p>\n

Uusi el\u00e4m\u00e4 takapuolena<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Christoph von Beeren and Alexey K. Tishechkin | CC BY-SA<\/a><\/p><\/div>\n

Jatketaan samojen armeijamuurahaisten parissa. Er\u00e4s vuonna 2017 kuvattu<\/a> uusi kovakuoriaislaji, Nymphister kronaueri<\/em>, ei tyydy ainoastaan majapaikkaan ja ruokaan, vaan pummaa muurahaisilta viel\u00e4 kyydinkin. Sen ne tekev\u00e4t esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 muurahaisen takaruumista.<\/p>\n

Armeijamuurahaiset el\u00e4v\u00e4t vaihtelevaa el\u00e4m\u00e4ntyyli\u00e4: v\u00e4lill\u00e4 ne pysyv\u00e4t pidemm\u00e4n aikaa samassa pes\u00e4ss\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 ne vaihtavat paikkaa p\u00e4ivitt\u00e4in. Pysy\u00e4kseen is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 kyydiss\u00e4, kiinnittyy N. kronaueri<\/em> muurahaisen keski- ja takaruumiin v\u00e4liin ilman, ett\u00e4 kantaja huomaa mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kuoriaiset kiinnittyv\u00e4t mieluiten keskikokoisiin muurahaisiin, jolloin ne muistuttavat eniten takaruumista ja onnistuvat huijaamaan olevansa osa muurahaista. Kuvissa a. ja b. voi n\u00e4hd\u00e4 kuoriaisen muurahaisen kyydiss\u00e4\u00a0 ja l\u00e4hikuvissa c. ja d. kuoriainen on tarttunut leuoillaan muurahaisen varteen.<\/p>\n

Korallik\u00e4\u00e4rmeen erikoinen ratkaisu<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Yksi maailman vaarallisimmista k\u00e4\u00e4rmeist\u00e4 on harlekiinikorallik\u00e4\u00e4rme (kuvassa). Sen v\u00e4ritys on samankaltainen kuin muillakin korallik\u00e4\u00e4rmeill\u00e4: musta-kelta-punaraitainen. Ne ovat kaikki kuolettavan myrkyllisi\u00e4.<\/p>\n

On kuitenkin monia k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t uhkaavasti samalta kuin korallik\u00e4\u00e4rmeet, mutta ovat t\u00e4ysin harmittomia. Muun muassa tarhak\u00e4\u00e4rmeisiin kuuluva meksikonmaitok\u00e4\u00e4rme on raidoiltaan ja v\u00e4ritykselt\u00e4\u00e4n l\u00e4hes identtinen.<\/p>\n

N\u00e4iden kahden \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4n v\u00e4liin mahtuu lukuisa joukko raidallisia k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole tappavia, mutta voivat puremallaan sairastuttaa.<\/p>\n

Voisi kuvitella, ett\u00e4 myrkyt\u00f6n laji matkisi myrkyllisi\u00e4, mutta t\u00e4ss\u00e4 kohtaa evoluutio on toiminut toisin p\u00e4in, ainakin joidenkin asiantuntijoiden mukaan. Korallik\u00e4\u00e4rmeet ja vaarattomat maitok\u00e4\u00e4rmeet ovat kehittyneet muistuttamaan v\u00e4limallin k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4.<\/p>\n

Teorian mukaan petolinnut, jotka s\u00f6iv\u00e4t korallik\u00e4\u00e4rmeit\u00e4, kuolivat eiv\u00e4tk\u00e4 p\u00e4\u00e4sseet levitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sanaa niiden vaarallisuudesta, joten k\u00e4\u00e4rmeiden saalistus jatkui.<\/p>\n

Myrkytt\u00f6mi\u00e4 k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 sy\u00f6neet pedot jatkoivat luonnollisesti saalistusta ilman ongelmia. Ne, jotka sattuivat ruokailemaan vain hieman myrkyllisill\u00e4 lajeilla, sairastuivat, mutta pysyiv\u00e4t hengiss\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4kseen j\u00e4lkel\u00e4isilleen tiedon sopimattomasta saalisel\u00e4imest\u00e4.<\/p>\n

Siksi sek\u00e4 tappavat ett\u00e4 myrkytt\u00f6m\u00e4t k\u00e4\u00e4rmeet alkoivat kehittym\u00e4\u00e4n kohtalaisen myrkyllisi\u00e4 k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 muistuttaviksi.<\/p>\n

Matkijatursas, valeasujen kuningas<\/h2>\n