{"id":24447,"date":"2024-08-31T19:40:11","date_gmt":"2024-08-31T17:40:11","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=24447"},"modified":"2024-09-09T21:52:41","modified_gmt":"2024-09-09T19:52:41","slug":"maailman-pisimmat-tieteelliset-kokeet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/maailman-pisimmat-tieteelliset-kokeet\/","title":{"rendered":"Maailman puuduttavimmassa livestriimiss\u00e4 seurataan ”valuvaa” pikipisaraa \u2013 T\u00e4llaisia ovat kauimmin kest\u00e4neet tieteelliset kokeet"},"content":{"rendered":"

Tieteelliset kokeet suunnitellaan usein kest\u00e4m\u00e4\u00e4n viikkoja tai kuukausia, parhaimmillaan muutaman vuoden. Toisin on n\u00e4iden tutkimusten kohdalla.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> ker\u00e4si kasaan tutkimuksia, jotka ovat kest\u00e4neet jo t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 useita vuosikymmeni\u00e4 ja jopa yli vuosisadan, eik\u00e4 loppua ole n\u00e4kyviss\u00e4.<\/p>\n

Maailma ymp\u00e4rill\u00e4 voi muuttua ja tutkijasukupolvet vaihtua moneen kertaan, mutta n\u00e4m\u00e4 tieteelliset kokeet tulevat jatkumaan… Noh, kuka tiet\u00e4\u00e4 miten kauan.<\/p>\n

Oxfordin soiva kello<\/h2>\n
\"\"

Kuva: DavidCWG<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

Clarendonin laboratorio Oxfordin yliopistossa, Englannissa, on tunnettu l\u00e4hinn\u00e4 yhdest\u00e4 asiasta. Siell\u00e4 sijaitsee kello, joka on ly\u00f6nyt jatkuvasti yli 180 vuoden ajan.<\/p>\n

Messinkinen kello toimii kahdella ikivanhalla patterilla, jotka on jossain vaiheessa p\u00e4\u00e4llystetty sulatetulla rikill\u00e4, jotta ymp\u00e4rist\u00f6n kosteus ei p\u00e4\u00e4se niit\u00e4 tuhoamaan. Paristojen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ei kell\u00e4\u00e4n ole t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta<\/a>, eik\u00e4 kukaan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tied\u00e4, milloin ne kuluvat loppuun.<\/p>\n

Vuodesta 1840 saakka kello on ly\u00f6nyt yli 10 miljardia kertaa, ja nykyisin sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n lasisen kuvun takana \u2013 osittain my\u00f6s sen takia, ettei loputon kellonkilkatus ajaisi ket\u00e4\u00e4n hulluuden partaalle. Laboratorion tutkijat el\u00e4v\u00e4t jatkuvassa odotuksessa, sill\u00e4 vaikka kellon toisaalta haluttaisiin ly\u00f6v\u00e4n ikuisesti, ei osa malta odottaa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisi k\u00e4siksi patterien saloihin.<\/p>\n

E. colin<\/em> evoluutio<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Evoluution seuraaminen reaaliajassa on l\u00e4hes mahdotonta, sill\u00e4 muutokset tapahtuvat vuosituhansien ja -miljoonien aikana. Ihmisel\u00e4m\u00e4 ei riit\u00e4 eli\u00f6lajin kokonaisvaltaisen muutoksen seuraamiseen luonnossa, mutta onneksi laboratorio-olosuhteissa voidaan saada aikaan (l\u00e4hes) ihmeit\u00e4.<\/p>\n

Massiivisen haasteen pitk\u00e4n ajan evoluution tutkimukseen<\/a> otti vastaan Michiganin yliopiston evoluutiobiologi Richard Lenski<\/strong>, joka vuonna 1988 aloitti ty\u00f6n Escherichia coli <\/em>-bakteerilla\u00a0alkaen kasvattaa ja jakaa sit\u00e4 systemaattisesti. Ty\u00f6 jatkuu edelleen.<\/p>\n

Lenskin ty\u00f6ryhm\u00e4 ottaa kaikista bakteerikasvustoista p\u00e4ivitt\u00e4in yhden prosentin uudelle alustalle, jotta he voivat seurata perim\u00e4ss\u00e4 tapahtuvia muutoksia reaaliajassa. Ty\u00f6ns\u00e4 Lenski aloitti 12 l\u00e4hes identtisell\u00e4 bakteeriviljelm\u00e4ll\u00e4, mutta kannat ovat muuntuneet vuosien aikana valtavasti. Yksi eristetty kanta on sopeutunut kasvamaan jopa sitruunahapossa, mit\u00e4 mik\u00e4\u00e4n muu tunnettu E. coli<\/em> -viljelm\u00e4 ei ole pystynyt tekem\u00e4\u00e4n; t\u00e4m\u00e4 mutaatio tapahtui noin 31 000 sukupolven j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Vaikka Lenski aluksi kuvitteli kasvattavansa bakteereja muutaman vuoden ja ehk\u00e4 parin tuhannen sukupolven ajan, on tutkimusta nyt takana yli kolme vuosikymment\u00e4 ja yli 75 000 bakteerisukupolvea, jotka tarjoavat aitiopaikan evoluution tarkkailemiseen l\u00e4hiet\u00e4isyydelt\u00e4 eik\u00e4 tutkimukselle onneksi n\u00e4y loppua.<\/p>\n

Vuoden 2022 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Lenski luovutti tutkimuksen vetovastuun professori Jeffrey E. Barrickille<\/strong> Teksasin yliopistosta. Kuka tiet\u00e4\u00e4 mink\u00e4laisia mutaatioita Barrickin, ja aikanaan h\u00e4nen ty\u00f6t\u00e4\u00e4n jatkavien tutkijoiden, kasvatuspulloissa viel\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n. Bakteerit nimitt\u00e4in jatkavat jakaantumista sopivissa olosuhteissa paljon kauemmin kuin yhden tutkijan ty\u00f6uran ajan.<\/p>\n

Pisimp\u00e4\u00e4n kest\u00e4nyt musiikkikappale<\/h2>\n