{"id":24545,"date":"2025-05-06T20:00:02","date_gmt":"2025-05-06T18:00:02","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=24545"},"modified":"2025-08-28T17:37:02","modified_gmt":"2025-08-28T15:37:02","slug":"10-faktaa-miten-musiikki-vaikuttaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/viihde\/10-faktaa-miten-musiikki-vaikuttaa\/","title":{"rendered":"10 erikoista tapaa, joilla musiikki vaikuttaa ihmiseen \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

Musiikki her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tunteita; se ihastuttaa ja vihastuttaa. Toisille se on taustameteli\u00e4 ja toisille taas \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4 osa jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Musiikki vaikuttaa meihin ihmisiin kuitenkin paljon syvemmin ja voimakkaammin, kuin olisimme osanneet arvatakaan. Musiikin avulla pystyy manipuloimaan mielialaa, liikuntasuoritusta tai vaikkapa sit\u00e4, kuinka paljon baarissa kaatuu kuppia.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> ker\u00e4si kymmenen mielenkiintoista faktaa musiikista, ja erityisesti siit\u00e4, miten se vaikuttaa ihmisen tunteisiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Me olemme niin kovin helposti viet\u00e4viss\u00e4!<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. J\u00e4lkimm\u00e4iset viisi faktaa musiikin erikoisesta voimasta voit lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

Kova\u00e4\u00e4ninen musiikki saa juomaan enemm\u00e4n ja nopeammin: 10 erikoista tapaa, joilla musiikki vaikuttaa ihmiseen \u2013 osa 2<\/strong><\/a><\/p>\n

Musiikki her\u00e4tt\u00e4\u00e4 suuria tunteita tai sitten ei mink\u00e4\u00e4nlaisia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Musiikin tiedet\u00e4\u00e4n aiheuttavan ihmisess\u00e4 samanlaisia tuntemuksia kuin hyv\u00e4 ruoka, seksi tai vaikka laskuvarjohyppy (j\u00e4lkimm\u00e4isin niille, jotka nauttivat j\u00e4nnityksest\u00e4).<\/p>\n

Musiikin tiedet\u00e4\u00e4n vaikuttavan voimakkaasti aivojen limbiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, joka osallistuu muun muassa tunteiden s\u00e4\u00e4telyyn. Tuohon j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kuuluu tumakkeita ja keskuksia, jotka vapauttavat mielihyv\u00e4hormoni dopamiinia.<\/p>\n

Dopamiinin aikaansaamasta tunnery\u00f6pyst\u00e4 johtuu my\u00f6s musiikin aiheuttamat kylm\u00e4nv\u00e4reet sek\u00e4 ihon nouseminen kananlihalle. On todettu, ett\u00e4 yleisesti ne ihmiset, jotka kuuntelevat paljon ja monenlaista musiikkia, ovat herkempi\u00e4 saamaan voimakkaan tunne-el\u00e4myksen.<\/p>\n

Joihinkin ihmisiin musiikki ei kuitenkaan vaikuta mitenk\u00e4\u00e4n. Barcelonan yliopistossa tehdyss\u00e4, musiikin vaikutuksia tarkastelevassa tutkimuksessa<\/a> tuli esille, ett\u00e4 viisi prosenttia kokeeseen osallistuneista ei reagoinut tunnetasolla mink\u00e4\u00e4nlaiseen musiikkiin. Menev\u00e4 musiikki ei saanut heit\u00e4 jammailemaan mukana eik\u00e4 koskettava musiikki aiheuttanut v\u00e4reit\u00e4 tai surumielisyytt\u00e4.<\/p>\n

Tutkijat selvittiv\u00e4t h\u00e4mment\u00e4vien tulosten j\u00e4lkeen toimiko n\u00e4iden koehenkil\u00f6iden aivojen tunnej\u00e4rjestelm\u00e4 kuten muillakin, ja kyll\u00e4 toimi. He eiv\u00e4t olleet tunteettomia psykopaatteja, jotka eiv\u00e4t h\u00e4tk\u00e4hd\u00e4 mist\u00e4\u00e4n. Heille mielihyv\u00e4\u00e4 tuottivat monet muut asiat; musiikki ei vain ollut yksi niist\u00e4.<\/p>\n

Parantaa fyysist\u00e4 suoritusta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Filip Mroz | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Iso osa ihmisist\u00e4 tykk\u00e4\u00e4 kuunnella urheillessaan musiikkia ja monelle se on l\u00e4hes v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys oikeanlaiseen treenitunnelmaan p\u00e4\u00e4semiseksi.<\/p>\n

Kun keho rupeaa urheillessa v\u00e4sym\u00e4\u00e4n, l\u00e4hett\u00e4\u00e4 se aivoille viestin, ett\u00e4 nyt olisi syyt\u00e4 himmata. Musiikki kilpailee aivojen huomiosta ja harhauttaa niit\u00e4 kehon h\u00e4t\u00e4huudoilta. H\u00e4m\u00e4ys toimii kevyemmiss\u00e4 suorituksissa, mutta kunnon r\u00e4\u00e4kin aiheuttama uupumus ei j\u00e4\u00e4 aivoilta huomaamatta.<\/p>\n

Musiikin vaikutus suoritukseen on ollut pitk\u00e4\u00e4n tiedossa. Jo vuonna 1911 yhdysvaltalainen tutkija Leonard Ayres<\/strong> havaitsi kokeissaan, ett\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4t polkivat nopeammin kuunnellessaan musiikkia kuin t\u00e4ydess\u00e4 hiljaisuudessa.<\/p>\n

Erityisesti samanlaisena toistuvan harjoituksen, esimerkiksi juuri py\u00f6r\u00e4ilyn tai lenkkeilyn, yhdist\u00e4minen musiikkiin parantaa fyysist\u00e4 suoritusta: sek\u00e4 treenin kesto ett\u00e4 tehokkuus kasvaa.<\/p>\n

My\u00f6s musiikin temmolla on v\u00e4li\u00e4, sill\u00e4 vuonna 2012 tehdyss\u00e4 tutkimuksessa<\/a> todettiin, ett\u00e4 musiikin tahtiin polkevat py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4t tarvitsivat keskim\u00e4\u00e4rin 7 prosenttia v\u00e4hemm\u00e4n happea samaan suoritukseen kuin py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4t, joiden suorituksen aikana taustalla soi satunnaista musiikkia. Ei siis ole p\u00f6typuhetta, ett\u00e4 urheillessa kuunneltava musiikki kannattaa valita sen mukaan mit\u00e4 tekee! Juoksulenkille menev\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja k\u00e4velylenkille rauhallisempaa.<\/p>\n

Musiikin tunnelmalla on oikeasti v\u00e4li\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Stefan Keller | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Suomi on ollut jo vuosikymmenien ajan tekem\u00e4ss\u00e4 uraauurtavaa tutkimusty\u00f6t\u00e4 musiikin vaikutuksesta ihmisen tunteisiin. Samalla suomalaiset tutkijat ovat osoittaneet, ett\u00e4 musiikkiterapian avulla voidaan tehokkaasti s\u00e4\u00e4dell\u00e4 tunteita.<\/p>\n

Vuonna 2015 Jyv\u00e4skyl\u00e4n ylipistossa tehdyss\u00e4 tutkimuksessa haluttiin selvitt\u00e4\u00e4, voiko ihminen itse vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti mielialaansa ja mielenterveyteens\u00e4 valitsemallaan musiikilla<\/a>. Ja tulosten mukaan voi. Erityisesti negatiivisessa mieless\u00e4.<\/p>\n

Tutkimus tehtiin soittamalla koehenkil\u00f6ille tunnelmaltaan erilaisia kappaleita ja kuvantamalla heid\u00e4n aivojensa aktiivisuutta, mink\u00e4 j\u00e4lkeen henkil\u00f6ille tehtiin viel\u00e4 psykologisia testej\u00e4.<\/p>\n

Vaikka iloinen ja menev\u00e4 musiikki saa ihmisen v\u00e4liaikaisesti paremmalle tuulelle, ovat surullisen musiikin aiheuttamat tuntemukset pysyv\u00e4mpi\u00e4 ja voivat vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen.<\/p>\n

Joten vaikka moni haluaakin kuunnella surullisena tai masentuneena omaa tunnettaan vastaavaa musiikkia, ei niin kannata tehd\u00e4 ainakaan pitk\u00e4aikaisesti.<\/p>\n

Musiikki muuttaa sen, miten n\u00e4emme maailman<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Gino Crescoli | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Groningenin yliopistossa vuonna 2011 tehdyss\u00e4 tutkimuksessa<\/a> havaittiin, ett\u00e4 mielialaan vaikuttamisen lis\u00e4ksi musiikki voi muuttaa sit\u00e4, miten n\u00e4emme maailman.<\/p>\n

Koehenkil\u00f6ille soitettiin musiikkia, mink\u00e4 j\u00e4lkeen heid\u00e4n tuli tunnistaa piirrettyj\u00e4 hymynaamoja. Kutakin kuvaa n\u00e4ytettiin tietokoneen ruudulla vain sekunnin kymmenesosa, ja mukana oli iloisia, surullisia ja neutraaleja hymynaamoja sek\u00e4 tyhji\u00e4 ympyr\u00f6it\u00e4. Koehenkil\u00f6n piti valita oliko kuva iloinen vai surullinen, ja painaa vastaavaa n\u00e4pp\u00e4int\u00e4. Nappia sai painaa vain, jos oli t\u00e4ysin varma, ett\u00e4 oli n\u00e4hnyt jomman kumman hymynaaman.<\/p>\n

Jos henkil\u00f6lle soitettu musiikki oli iloista, tunnisti h\u00e4n huomattavasti useammin nopeasti v\u00e4l\u00e4ht\u00e4v\u00e4n iloisen hymynaaman. Surumielinen musiikki taas johti vastaavasti surullisen naaman tunnistamiseen. Eli musiikin tunnelmaa vastaavat hymynaamat tunnistettiin t\u00e4sm\u00e4llisemmin.<\/p>\n

Viel\u00e4 mielenkiintoisempaa oli se, ett\u00e4 neutraalit hymynaamat ”tunnistettiin” kuunnellun musiikin mukaisesti. Koehenkil\u00f6t my\u00f6s luulivat n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 iloisia tai surullisia hymynaamoja, vaikka heille n\u00e4ytettiin tyhji\u00e4 ympyr\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Musisointi kehitt\u00e4\u00e4 monia taitoja<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Nyt, jos koskaan, on aika opetella soittamaan jotain instrumenttia! Vaikka musisoinnin merkitys muuhun kehitykseen ja taitoihin on suurimmillaan lapsena, voivat posiitiviset vaikutukset silti n\u00e4ky\u00e4 miss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 tahansa.<\/p>\n

Harvardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen<\/a> mukaan lapset, jotka olivat harjoitelleet jonkun instrumentin soittamista yli kolmen vuoden ajan, olivat vertailuryhm\u00e4\u00e4 etev\u00e4mpi\u00e4 hienomotoriikkaa vaativissa sek\u00e4 kuullunymm\u00e4rt\u00e4misen teht\u00e4viss\u00e4. N\u00e4m\u00e4 k\u00e4yv\u00e4t j\u00e4rkeen.<\/p>\n

Mutta muusikonalut suoriutuivat paremmin my\u00f6s sanastonhallinnassa sek\u00e4 p\u00e4\u00e4ttelykyky\u00e4 vaativissa teht\u00e4viss\u00e4, jotka ovat jo melko kaukana musiikin harjoittelemisesta.<\/p>\n

Tulos ei kuitenkaan ole mik\u00e4\u00e4n suuri ihme, sill\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistossa vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan musiikki vaikuttaa suurimpaan osaan aivoja<\/a>. Musiikki on yksi harvoista asioista, jotka aktivoivat aivot kokonaisuudessaan.<\/p>\n

Suomalaistutkimus osoitti ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa sen, miten kokonaisvaltaisesti ja laajasti musiikin rytmi, s\u00e4vy ja s\u00e4vellaji aktivoivat aivojen eri osia, muun muassa liikekeskusta, tunnej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja luovuuteen yhdistettyj\u00e4 alueita.<\/p>\n

Jos pelkk\u00e4 musiikin kuuntelu laittaa kaikki rattaat py\u00f6rim\u00e4\u00e4n, niin ei ole kumma, jos sen opettelu ja omin k\u00e4sin tuottaminen kehitt\u00e4v\u00e4t lapsia (tai ket\u00e4 vain) monella eri osa-alueella.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n