{"id":24646,"date":"2025-08-08T15:00:47","date_gmt":"2025-08-08T13:00:47","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=24646"},"modified":"2025-08-08T15:06:30","modified_gmt":"2025-08-08T13:06:30","slug":"10-esimerkkia-ironiasta-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/oudoimmat\/10-esimerkkia-ironiasta-2\/","title":{"rendered":"Kun kohtalo puuttuu ivallisella tavalla peliin: 10 surkuhupaisaa ironian huipentumaa \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

Ironia on sit\u00e4, ett\u00e4 jokin tilanne on erikoinen tai huvittava, koska asiat tapahtuvat aivan toisella tavalla kuin olisi olettanut.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 Listafriikki.com:n<\/a> kymmenen esimerkki\u00e4 siit\u00e4, kuinka kohtalo on puuttunut ivallisella tavalla asioiden kulkuun, ovat ironiaa parhaimmillaan. Ja toisaalta pahimmillaan, sill\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n menehtymisess\u00e4 ei tietysti ole mit\u00e4\u00e4n naurettavaa. Mutta tilanteen ironisuus voi silti k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydess\u00e4\u00e4n aiheuttaa huvittuneisuutta.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 siis kymmenen tosiel\u00e4m\u00e4n tapausta, joista ei ironiaa puutu!<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. J\u00e4lkimm\u00e4iset kohtalon oikut ovat luvassa my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Leluturvallisuutta edist\u00e4v\u00e4t pinssit vedettiin pois vaarallisuutensa takia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Vuonna 1974 Yhdysvaltain hallituksen aloitteesta valmistettiin ja jaettiin 80 000 kappaletta rintamerkkej\u00e4, joilla oli tarkoitus lis\u00e4t\u00e4 tiet\u00e4myst\u00e4 lelujen turvallisuuteen liittyvist\u00e4 riskeist\u00e4. Juuri sopivasti jouluksi julkaistuissa merkeiss\u00e4 luki ”Lasten vuoksi, mieti lelujen turvallisuutta!<\/em>”.<\/p>\n

Kampanja kosahti kuitenkin omaan nilkkaan, sill\u00e4 kuluttajaturvallisuusviraston, Consumer Product Safety Commissionin,\u00a0 tilaamat rintamerkit jouduttiin vaarallisuutensa vuoksi vet\u00e4m\u00e4\u00e4n pois markkinoilta. Niiss\u00e4 oli aivan liian ter\u00e4v\u00e4t reunat, niist\u00e4 irtosi tukehtumisriskin aiheuttava neula ja kaiken lis\u00e4ksi merkit oli maalattu myrkyllisell\u00e4 lyijymaalilla.<\/p>\n

Se turvallisuuskampanja ei mennyt ihan putkeen.<\/p>\n

Segwayn omistaja kuoli ajettuaan Segwaylla alas kalliolta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vuonna 2001 markkinoille tullut Segway on kaksipy\u00f6r\u00e4inen kulkuv\u00e4line, jossa kuljettaja tai ajaja, miten sen haluaakaan muotoilla, seisoo py\u00f6rien v\u00e4liss\u00e4 ja ohjailee liikett\u00e4. Segwayst\u00e4 piti tulla maailmanmenestys, jonka veikkailtiin nousevan kaupungeissa ihmisten ykk\u00f6stavaksi liikkua. No, maailmanvalloitus j\u00e4i tekem\u00e4tt\u00e4. Segwaylla liikkuivat l\u00e4hinn\u00e4 turistit ja kauppakeskusten vartijat. Vuonna 2015 kiinalainen Ninebot osti kilpailijansa ja laitteen tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4t laskivat minimaalisiksi. Vuoden 2020 hein\u00e4kuussa Ninebot ilmoitti lopettavansa koko henkil\u00f6kuljettimen valmistuksen.<\/p>\n

Segwayn piti olla turvallinen ja yksinkertainen ohjattava, mutta jotain ajamisen ”helppoudesta” kertovat useat onnettomuudet. Yksi kuuluisimmista, ja traagisimmista, on varmasti vuonna 2010 tapahtunut Segwayn silloisen omistajan Jimi Heseldenin<\/strong> onnettomuus.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kuulostaa niin urbaanilta legendalta<\/a>, mutta totta se on. Heselden oli testaamassa Segwayn uutta mallia, kun h\u00e4n yht\u00e4kki\u00e4 menetti kulkuv\u00e4lineens\u00e4 hallinnan ja ajoi kalliojyrk\u00e4nteelt\u00e4 suoraan alla olevaan jokeen<\/a>. Heselden menehtyi onnettomuuspaikalle.<\/p>\n

Alexander Graham Bell ei halunnut puhelinta toimistoonsa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Alexander Graham Belli\u00e4<\/strong> pidet\u00e4\u00e4n puhelimen keksij\u00e4n\u00e4 ja h\u00e4n saikin laitteelle patentin vuonna 1876. Ensimm\u00e4isen puhelun h\u00e4n soitti assistentilleen Thomas A. Watsonille<\/strong> maaliskuun 10. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u2013 kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 patentin my\u00f6nt\u00e4misen j\u00e4lkeen. J\u00e4lkeen p\u00e4in puhelimen oikeasta keksij\u00e4st\u00e4 on ollut paljon kiistely\u00e4 ja Bellin v\u00e4itet\u00e4\u00e4n varastaneen ideansa. Italialainen Antonio Meucci<\/strong> on saanut my\u00f6hemmin tunnustuksen idean alkuper\u00e4isen\u00e4 keksij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Oli miten oli, Bell n\u00e4hd\u00e4\u00e4n edelleen puhelimen is\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Vaikka puhelin on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 se, mist\u00e4 Bell parhaiten tunnetaan ja muistetaan, jatkoi h\u00e4n keksint\u00f6jen tekemist\u00e4 senkin j\u00e4lkeen. Bell ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 koskaan halunnut toimistoonsa puhelinta<\/a>, sill\u00e4 h\u00e4n pelk\u00e4si sen h\u00e4iritsev\u00e4n tieteelliseen ty\u00f6h\u00f6n keskittymist\u00e4. Kuinka oikeassa h\u00e4n olikaan!?<\/p>\n

New York Times piti sanaristikoita syntisen\u00e4 ajanhaaskauksena<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Bannon Morrissy | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Sanaristikot nousivat 1900-luvun alkupuolella nopeasti suosituksi ajanviettopuuhaksi. Ensimm\u00e4inen sanaristikko ilmestyi New York World<\/em> -lehdess\u00e4 jouluna vuonna 1913, ja vuosikymmen my\u00f6hemmin julkaistiin ensimm\u00e4inen ristikkolehti.<\/p>\n

The New York Times<\/em> -lehti oli kuitenkin vastarannankiiski, ja vuonna 1924 se julisti ristikoiden olevan ”alkeellista aivotreeni\u00e4” ja ”syntist\u00e4 ajanhaaskausta”<\/a>. Lehden mukaan ihmiset tulisivat kyll\u00e4stym\u00e4\u00e4n viikoittaisiin sanaristikoihin, eiv\u00e4tk\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t tulisi koskaan saavuttamaan laajaa suosiota.<\/p>\n

Ja kuinkas k\u00e4vik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Yhdysvaltojen liitytty\u00e4 toden teolla toiseen maailmansotaan vuonna 1941, p\u00e4\u00e4tti The New York Timesin<\/em> p\u00e4\u00e4toimittaja laittaa lehteen sanaristikon, jotta kansa saisi hieman muuta ajateltavaa. Nyky\u00e4\u00e4n tuo p\u00e4ivitt\u00e4in ilmestyv\u00e4 ristisana on maan kuuluisin ja suosituin, ja sunnuntain ristikko on jo kansallisikonin asemassa.<\/p>\n

Ikuisen el\u00e4m\u00e4n eliksiirin etsiminen johti ruudin keksimiseen<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Dennis Larsen | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Ruuti syntyi vahingossa, niin kuin aika moni muukin merkitt\u00e4v\u00e4 keksint\u00f6<\/a>. Ruuti on yli tuhat vuotta vanha keksint\u00f6, joka oli t\u00e4ysin sattuman tulosta.<\/p>\n

Kiinalaiset alkemistit yrittiv\u00e4t 800-luvulla kehitt\u00e4\u00e4 eliksiiri\u00e4, joka mahdollistaisi ikuisen el\u00e4m\u00e4n. Legendan mukaan er\u00e4s yritteli\u00e4s, nimett\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4nyt alkemisti teki kokeita salpietarilla eli kaliumnitraatilla, kun yksi sekoitus jys\u00e4hti kirjaimellisesti k\u00e4siin. Tullessaan kosketuksiin tulen kanssa se aiheutti v\u00e4rikk\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hdyksen, joka iloisesti poltti tiedemiehen kasvot ja k\u00e4det sek\u00e4 tuhosi t\u00e4m\u00e4n talon.<\/p>\n

Siit\u00e4 saivat alkunsa ilotulitteet ja my\u00f6hemmin jatkojalostuksena ampuma-aseissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 ruuti.<\/p>\n

On melkoista kohtalon ivaa, ett\u00e4 kuolemattomuuteen pyrkimisen yhteydess\u00e4 p\u00e4\u00e4dyttiin yhteen eniten kuolemaa tuottaneista aineista<\/a>.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n