{"id":24674,"date":"2022-08-10T19:46:07","date_gmt":"2022-08-10T17:46:07","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=24674"},"modified":"2022-08-15T22:41:47","modified_gmt":"2022-08-15T20:41:47","slug":"10-maailman-oudoimmat-museot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/oudoimmat\/10-maailman-oudoimmat-museot\/","title":{"rendered":"Peniksi\u00e4, pikanuudeleita ja piikkilankaa \u2013 Top 10 maailman oudoimmat museot"},"content":{"rendered":"

Jos museoissa kiert\u00e4minen tuntuu sinusta tyls\u00e4lt\u00e4, niin ehk\u00e4 olet vieraillut v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisissa n\u00e4yttelyiss\u00e4. N\u00e4m\u00e4 maailman oudoimmat museot eiv\u00e4t j\u00e4t\u00e4 ket\u00e4\u00e4n kylm\u00e4ksi.<\/p>\n

Osa niist\u00e4 voi vied\u00e4 y\u00f6unet, mutta ainakin (melkein) kaikki listamme museot ovat huippumielenkiintoisia. Hiuksia, kakkaa, peniksi\u00e4… Mit\u00e4 tahansa voi ker\u00e4ill\u00e4 ja mist\u00e4 tahansa voi tehd\u00e4 suositun museon.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 Listafriikki.com:n<\/a> oudoimmat museot ja ehdotukset v\u00e4h\u00e4n erilaiseen turistikokemukseen! Oletko sin\u00e4 kenties vieraillut jossakin n\u00e4ist\u00e4 museoista?<\/p>\n

Hiusmuseo<\/h2>\n
\"\"

Kuva: \u00a9 Nevit Dilmen<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

Turkissa, Avanosin kaupungissa, on hyvin omituinen museo, joka saattaa aiheuttaa vilunv\u00e4ristyksi\u00e4. Kyseess\u00e4 on nimitt\u00e4in savenvalaja Chez Galipin<\/strong> keramiikkapajan kellarissa sijaitseva hiusmuseo<\/a>.<\/p>\n

Tarinan mukaan museo sai alkunsa yli 30 vuotta sitten, kun er\u00e4s Galipin yst\u00e4v\u00e4 oli pakotettu l\u00e4htem\u00e4\u00e4n Avanosista. Nainen halusi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 surulliselle Galipille muiston itsest\u00e4\u00e4n, joten h\u00e4n leikkasi ja antoi t\u00e4lle palan hiuksistaan. Siit\u00e4 l\u00e4htien aina kun pajassa vierailleet naiset kuulivat haikean tarinan, he p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t j\u00e4tt\u00e4\u00e4 omat hiustupsunsa.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n Galipin outo kokoelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yli 16 000 hiussuortuvaa, jotka ovat per\u00e4isin naisilta ymp\u00e4ri maailman.<\/p>\n

Museoon ei ole pakko j\u00e4tt\u00e4\u00e4 omaa hiustupsua \u2013 vierailulta saa l\u00e4hte\u00e4 koskemattoman kuontalonsa kanssa. Jokaiseen suortuvaan merkit\u00e4\u00e4n lahjoittajan nimi ja osoite, toiset j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kuvansakin, ja kahdesti vuodessa sattumanvarainen turisti valitsee seinilt\u00e4 kymmenen naista, joille Galip tarjoaa viikon kest\u00e4v\u00e4n loman t\u00e4ysihoidolla kiitoksena museon mahdollistamisesta.<\/p>\n

Vakoilumuseo, joka on ulkomaalaisilta kielletty<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Tayeb Mezahdia | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kiinassa, Nanjingin kaupungissa, on museo nimelt\u00e4\u00e4n Jiangsu National Security Education Museum eli tuttavallisemmin kansallinen vakoilumuseo. Samantyyppisi\u00e4 museoita on muun muassa Washingtonissa, Moskovassa ja Prahassa, mutta Nanjingista tekee erikoisen se, ett\u00e4 sen asiakaskunta on rajattu v\u00e4h\u00e4n alle viidesosaan maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Museoon p\u00e4\u00e4sev\u00e4t sis\u00e4lle vain Kiinan kansalaiset<\/a>.<\/p>\n

Kokoelmiin kuuluu vanhoja vakoilutarvikkeita, kuten aseita huulipunissa, onttoja kolikoita ja korttipakkoja, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t karttoja. N\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 on my\u00f6s salaisia asiakirjoja ja salakuunteluv\u00e4lineist\u00f6\u00e4. Omat osionsa museossa ovat saaneet esimerkiksi Japani, Taiwan ja tietenkin CIA. Yksi uusimpia lis\u00e4yksi\u00e4 on tietovuotaja Edward Snowdenista<\/strong> kertova videop\u00e4tk\u00e4.<\/p>\n

Vaikka museossa esill\u00e4 olevat, Kiinan muinoin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t, vakoilutekniikat ovat menneen talven lumia, ei niit\u00e4 haluta arkaluontoisuutensa vuoksi ulkomaalaisten n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi. Siksi sis\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sev\u00e4t vain kiinalaiset. Sen suurempia taustatarkistuksia ei tehd\u00e4; museon edustajan mukaan riitt\u00e4\u00e4 kunhan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ”siistilt\u00e4 ja tarpeeksi kiinalaiselta”. Useimmat l\u00e4nsimaalaiset turistit ovat kuulemma ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isi\u00e4, kun heid\u00e4t k\u00e4\u00e4nnytet\u00e4\u00e4n ovelta.<\/p>\n

Penismuseo<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Eih\u00e4n oudoimmat museot -listaa voi tehd\u00e4 ilman islantilaista penismuseota<\/a>. Museo on t\u00e4ynn\u00e4 vain ja ainoastaan sit\u00e4, mihin nimi viittaakin. Siell\u00e4 on peniksi\u00e4.<\/p>\n

Museossa on l\u00e4hes 300 n\u00e4ytekappaletta esimerkiksi monilta valailta, poroilta, saukoilta ja ketuilta \u2013 yll\u00e4olevassa kuvassa on hylkeiden elimi\u00e4.<\/p>\n

Suurin esill\u00e4 oleva n\u00e4ytekappale on valaan 170-senttinen penis. Museo ei yrityksist\u00e4\u00e4n huolimatta ole saanut viel\u00e4 kunnollista n\u00e4ytett\u00e4 Homo sapiens <\/em>-lajilta, vaikka vuonna 2011 se olikin kovin l\u00e4hell\u00e4. Menehtyneelt\u00e4 lahjoittajalta yritettiin leikata n\u00e4ytekappale, mutta toimenpide meni niin sanotusti reisille, joten purkissa oleva lihakasa on kaikkea muuta kuin ihmispeniksen n\u00e4k\u00f6inen. Jokainen museossa vieraileva mies voi halutessaan lupautua elimenluovuttajaksi; t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 listalla on kolme nime\u00e4.<\/p>\n

Museon on perustanut Sigur\u00f0ur Hjartarson<\/strong> vuonna 1997. H\u00e4n oli vieh\u00e4ttynyt aiheesta jo lapsena saatuaan lahjaksi h\u00e4r\u00e4n peniksen, jota yleisesti k\u00e4ytettiin karjapiiskana. (Toim. huom.: tosi reilua lehmille!!!) Siit\u00e4 ker\u00e4ilyharrastus sitten l\u00e4hti, ja kun sana kokoelmasta l\u00e4hti kiirim\u00e4\u00e4n, alkoivat kalastajat ja teurastajat lahjoittaa h\u00e4nelle yh\u00e4 uusia peniksi\u00e4.<\/p>\n

Pikanuudelimuseo<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Paljonko ajattelisit, ett\u00e4 pikanuudeliannoksia sy\u00f6d\u00e4\u00e4n vuosittain? Yleisesti pikanuudelit n\u00e4hd\u00e4\u00e4n k\u00f6yhien opiskelijoiden helppona ateriana, mutta aika moni muukin taitaa niill\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vatsansa. Vuosittain pikanuudeliaterioita sy\u00f6d\u00e4\u00e4n nimitt\u00e4in yli 100 miljardia kappaletta. Ei siis kumma, ett\u00e4 niille on oma museonsa. Ja viel\u00e4 kaksin kappalein: Japanin Yokohamassa ja Osakassa.<\/p>\n

Pikanuudelimuseossa<\/a> k\u00e4yd\u00e4\u00e4n aterian historia ja kehitysvaiheet l\u00e4pi alusta alkaen t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka. Vuonna 1958 markkinoille tullut kana-ramenkeitto oli japanilaisen Momofuku Andon<\/strong> vuoden kest\u00e4neen, yht\u00e4mittaisen ty\u00f6n tulosta. H\u00e4nell\u00e4 oli idea ramenista, joka olisi valmis vain kuumaa vett\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4, ja satojen ep\u00e4onnistumisten j\u00e4lkeen h\u00e4n loi tuotteen, josta tuli v\u00e4lit\u00f6n menestys.<\/p>\n

Museossa voi n\u00e4hd\u00e4 mink\u00e4lainen Momofuku Andon ty\u00f6tila 1950-luvulla oli ja toisaalta tutustua toiseen \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4h\u00e4n: pikanuudeleihin, joita on l\u00e4hetetty astronauteille avaruuteen.<\/p>\n

N\u00e4yttely on my\u00f6s interaktiivinen, sill\u00e4 vierailija voi kehitt\u00e4\u00e4 ja pakata t\u00e4ysin uudenlaisen nuudeliannoksen, eik\u00e4 ruokaan perustuvasta museosta tietenk\u00e4\u00e4n tarvitse l\u00e4hte\u00e4 tyhj\u00e4ll\u00e4 vatsalla.<\/p>\n

Kiirastulen sielujen museo<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 museo on pieness\u00e4 huoneessa, roomalaisessa Jeesuksen Pyh\u00e4n Syd\u00e4men kirkossa. Museo on pyhitetty esineille, joita ovat koskettaneet kiirastulessa olevat sielut<\/a>. Katolisen kirkon oppien mukaan kiirastuli on paikka, jossa pelastuneen ihmisen sielu puhdistuu synneist\u00e4 ennen taivaaseen p\u00e4\u00e4semist\u00e4. Mit\u00e4 enemm\u00e4n on el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n rukoillut, sit\u00e4 lyhyempi on aika kiirastulessa.<\/p>\n

Museon perustaja Victor Jouet<\/strong> sai ajatuksen n\u00e4yttelyst\u00e4, kun kirkossa oli tulipalo ja er\u00e4\u00e4seen puuosaan oli ilmestynyt ihmisen kasvoja muistuttava paloj\u00e4lki. Jouet uskoi sen kuuluvan kiirastulessa palavalle sielulle.<\/p>\n

Pieness\u00e4, muutaman metrin mittaisessa vitriiniss\u00e4 on n\u00e4ytteill\u00e4 esineit\u00e4, joihin kiirastulessa k\u00e4rsiv\u00e4t sielut ovat polttaneet j\u00e4lki\u00e4 merkiksi omaisille, ett\u00e4 n\u00e4iden tulisi rukoilla hieman ahkerammin.<\/p>\n

Museo vatsastapuhumisnukeille<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Fort Mitchellin kaupungissa, Yhydsvaltain Kentuckyssa, on museo, jossa vierailun j\u00e4lkeen moni n\u00e4kisi painajaisia! Yksitt\u00e4inen vatsastapuhumisnukke ei ole (niin) kammottava, mutta Vent Haven -museossa<\/a> niit\u00e4 on yli 900! Itseasiassa puistattava museo on ainoa lajissaan ja nukkekokoelma maailman suurin.<\/p>\n

Museo sai alkunsa er\u00e4\u00e4n William Shakespeare Bergerin<\/strong> yksityisest\u00e4 kokoelmasta. Mies ei ollut vatsastapuhuja, mutta alkoi ker\u00e4ill\u00e4 nukkeja vuonna 1910 ollessaan 32-vuotias, ja kokoelma kasvoi melkoiseksi vuosikymmenten aikana. Berger oli kuitenkin huolestunut siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen nuket saatettaisiin erottaa toisistaan, joten h\u00e4n perusti varakkaana miehen\u00e4 s\u00e4\u00e4ti\u00f6n, jolla taattiin nukkekokoelman pysyminen kasassa.<\/p>\n

Museossa on usein my\u00f6s vatsastapuhumisesityksi\u00e4, joten se on varmasti mielenkiintoinen paikka t\u00e4st\u00e4 taiteenlajista pit\u00e4ville.<\/p>\n

Muumiomuseo<\/h2>\n
\"\"

Kuva: \u00a9 Tomas Castelazo, www.tomascastelazo.com<\/a>\u00a0\/\u00a0Wikimedia Commons | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

Listan ehk\u00e4 pelottavin museo l\u00f6ytyy Meksikosta, Guanajuaton kaupungista. Muumiomuseon<\/a> alkuper\u00e4kin on traaginen: Vuonna 1860 kaupungissa kuolleet ruvettiin hautaamaan maanp\u00e4\u00e4ll\u00e4 oleviin hautaholveihin. Kaikkien aiemmin kuolleiden omaiset m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin maksamaan hautaveroa, ja jos perheell\u00e4 ei ollut varaa, nostettiin ruumiit maasta yl\u00f6s.<\/p>\n

Valitettavan monella ei ollut tarpeeksi rahaa, joten useita jo pitk\u00e4nkin aikaa haudattuina olleita ruumiita jouduttiin kaivamaan yl\u00f6s. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli se, ett\u00e4 hautausmaan mineraalit olivat muumioineet ruumiit ilman palsamointiprosessia. Ihminen kun on kiinnostunut kaikesta oudosta ja karmivasta, alkoivat muumiot houkutella katselijoita ja jopa varkaita.<\/p>\n

Hautausmaan yhteyteen p\u00e4\u00e4tettiin rakentaa museo siin\u00e4 vaiheessa, kun useampi ihminen oli tarjonnut rahaa vastineena siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisi kurkkaamaan muumioita sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4n holviin.<\/p>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 museossa on n\u00e4ytill\u00e4 59 muumiota, joiden joukossa on kaiken ik\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4, 24-viikkoisesta siki\u00f6st\u00e4 l\u00e4htien.<\/p>\n

Piikkilankamuseo<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4si listalle, koska ihan oikeasti…piikkilankamuseo.<\/p>\n

La Crossessa, Yhdysvaltain Kansasissa, sijaitsevan piikkilankamuseon<\/a> sivuilla n\u00e4yttelykohteen historiaa esitell\u00e4\u00e4n l\u00e4hes runollisesti:<\/p>\n

”Aluksi ei ollut kuin laaja ja avoin preeria, jolla biisonit laidunsivat vapaana. Sitten saapuivat uudisasukkaat, ja alueita oli pakko ruveta jakamaan ja rajaamaan, mist\u00e4 seurasi riitoja ja jopa sotia. Naapureiden v\u00e4lille saatiin rauha rakentamalla aitoja. Toisten mielest\u00e4 villi l\u00e4nsi rauhottui aseilla, mutta todellisuudessa sen teki yksinkertainen keksint\u00f6: piikkilanka.”<\/p>\n

Museossa on yli 2400 erilaista piikkilankaa \u2013 vanhimmat n\u00e4ytteill\u00e4 olevat kappaleet ovat 1870-luvulta eli aivan sen keksimisen alkuajoilta. Ohiolainen Lucien B. Smith<\/strong> sai piikkilangalle ensimm\u00e4isen patentin<\/a> vuonna 1867; yhteens\u00e4 erilaisille piikkilangoille on my\u00f6nnetty 500 patenttia. Museossa voi my\u00f6s tutustua erilaisiin tapoihin ja v\u00e4lineisiin, joilla piikkilankaa valmistetaan.<\/p>\n

Surkean taiteen museo<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Yhdysvaltain Massachusettsissa sijaitseva museo on nimelt\u00e4\u00e4n Museum of Bad Art<\/a> eli MOBA. Sit\u00e4 ei kannata sekoittaa MoMA:an<\/a> eli kuuluisaan newyorkilaiseen modernin taiteen museoon, jossa voi ihastella muun muassa Andy Warholin<\/strong> ja Pablo Picasson<\/strong> luomuksia.<\/p>\n

MOBA perustettiin vuonna 1994 tarkoituksena esitell\u00e4 maailmalle ”taidetta, joka on liian huonoa j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen huomioimatta”. Antiikkikauppias Scott Wilson<\/strong> keksi galleriaidean n\u00e4hty\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4n surkean maalauksen roskisten v\u00e4liss\u00e4. H\u00e4n alkoi ker\u00e4t\u00e4 kehnoa taidetta yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Jerry Reillyn<\/strong> kanssa.<\/p>\n

Kokoelmaan kuuluu nykyisin 600 taideteosta, jotka ovat tasoltaan toinen toistaan huonompia. Suurin osa teoksista on lahjoitettuja tai kaatopaikoilta ja kirppareilta l\u00f6ydettyj\u00e4, mutta jokainen n\u00e4ytille p\u00e4\u00e4sev\u00e4 maalaus k\u00e4y silti l\u00e4pi tiukan seulan. Kuka tahansa ei siis voi maalata auringonnousua ja vied\u00e4 sit\u00e4 n\u00e4ytille galleriaan, ja vain noin 10 prosenttia ehdotuksista hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n. Museoon otettujen taideteosten tulee olla sellaisia, ett\u00e4 ne on luotu tosissaan, eik\u00e4 vitsin\u00e4.<\/p>\n

Kriitikoiden mukaan museo tekee pilaa taiteesta, mutta omistajien mielest\u00e4 ep\u00e4onnistuminen on niin iso osa taiteilijan el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja luomisprosessia, ett\u00e4 sellaisellekin pit\u00e4\u00e4 olla estradinsa.<\/p>\n

Kerran museosta on jopa varastettu maalaus, mink\u00e4 j\u00e4lkeen tilaan asennettiin toimimaton valvontakamera ja sein\u00e4lle kyltti: ”Varoitus! T\u00e4m\u00e4 galleria on vartioitu valevalvontakameralla.”.<\/p>\n

Kansallinen kakkamuseo<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Englannin edustalla sijaitsevalla Isle of Wightin saarella on kansallinen kakkamuseo<\/a>. Museo perustettiin vuonna 2016 tarkoituksenaan keskitty\u00e4 kakkap\u00f6k\u00e4leiden ker\u00e4\u00e4miseen ja s\u00e4il\u00f6miseen.<\/p>\n

Kysyt varmasti, ett\u00e4 miksi? Sama kysymys on kaikkien huulilla. Perustajat kuuluvat Eccleston George -j\u00e4rjest\u00f6\u00f6n, jonka j\u00e4seni\u00e4 kuvaillaan salamyhk\u00e4isesti vain ”joukoksi luovia, monista asioista kiinnostuneita, ihmisi\u00e4”. Vastauksena edell\u00e4 esitettyyn kysymykseen perustajat sanovat halunneensa poistaa tabuja, jotka ihmiset ovat luoneet ulosteen ymp\u00e4rille.<\/p>\n

N\u00e4ytteit\u00e4 on sek\u00e4 eri ik\u00e4isilt\u00e4 ihmisilt\u00e4 ett\u00e4 muilta el\u00e4inlajeilta.\u00a0Lis\u00e4t\u00e4kseen museon vetovoimaa, omistajat toivovat saavansa lahjoituksia julkisuuden henkil\u00f6ilt\u00e4. Muun muassa sellaisilta maailmant\u00e4hdilt\u00e4 kuin Eddie Redmaynelta<\/strong> ja Catherine Zeta-Jonesilta<\/strong> on aneltu n\u00e4ytteit\u00e4, mutta ilmeisesti kukaan ei viel\u00e4 ole l\u00e4mmennyt ajatukselle. Kuka uskaltaa olla ensimm\u00e4inen suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4?<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n