{"id":24914,"date":"2024-03-10T10:48:21","date_gmt":"2024-03-10T08:48:21","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=24914"},"modified":"2026-06-20T14:37:27","modified_gmt":"2026-06-20T12:37:27","slug":"10-samanlaista-sanaa-ympari-maailman","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/10-samanlaista-sanaa-ympari-maailman\/","title":{"rendered":"10 sanaa, jotka ovat samanlaisia ymp\u00e4ri maailman ja kielest\u00e4 riippumatta"},"content":{"rendered":"

Maapallolla puhutaan yli 7000 erilaista kielt\u00e4. Mutta yll\u00e4tt\u00e4en on kuitenkin olemassa sanoja, jotka ovat hyvin samankaltaisia ymp\u00e4ri maailman ja kielest\u00e4 sek\u00e4 kulttuurista riippumatta.<\/p>\n

Kymmenien tuhansien vuosien ajan eri suuntiin kehittyneet kielet ovat niin erilaisia, ett\u00e4 useimmiten edes vierekk\u00e4isiss\u00e4 maissa ei ymm\u00e4rret\u00e4 naapurin puhetta. Me emme tied\u00e4 tai osaa p\u00e4\u00e4tell\u00e4, mit\u00e4 tarkoittaa inu<\/em>, \u0142\u00e9\u00e9ch\u0105\u0105\u02bc\u00ed<\/em>, suns<\/em> tai k\u00f6pek<\/em>. Sanat tarkoittavat koiraa \u2013 japaniksi, navajoksi, latviaksi ja turkiksi.<\/p>\n

On kuitenkin olemassa kourallinen ilmaisuja, jotka ymp\u00e4ri maailman ovat samaa alkuper\u00e4\u00e4 tai ovat ihmiselle niin luontaisia, ett\u00e4 ne ovat joka kielell\u00e4 samanlaisia.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> ker\u00e4si nyt sanoja, joiden v\u00e4linen yhteys on havaittavissa l\u00e4pi kielten kirjon. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin olemassa tasan yksi universaali sana, jota voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 miss\u00e4 tahansa ja tulla aina ymm\u00e4rretyksi. Osaatko arvata mik\u00e4 se on?<\/p>\n

OK<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Clay Banks | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Miss\u00e4 vain kuljetkin, voit turvallisin mielin ilmaista my\u00f6t\u00e4mielisyytt\u00e4 tai omaa hyv\u00e4\u00e4 olotilaasi sanomalla OK tai okei. Sit\u00e4 on joskus sanottu jopa maailman tunnetuimmaksi sanaksi, joten kovin mets\u00e4\u00e4n sen kanssa ei miss\u00e4\u00e4n maailman kolkassa voi menn\u00e4.<\/p>\n

Yhdysvallat ottaa kunnian t\u00e4st\u00e4 suurimmasta ja laajimmalle levinneest\u00e4 vientituotteestaan. Tarinan mukaan OK esiintyi ensimm\u00e4isen kerran vitsin\u00e4 Boston Morning Post -lehdess\u00e4<\/a> vuonna 1839. P\u00e4\u00e4toimittaja piti hauskana juttuna sit\u00e4, ett\u00e4 ”all correct<\/em>” (kaikki oikein) lyhennett\u00e4isiin lehden satiirisessa osiossa v\u00e4\u00e4rin. Ilmeisesti se oli 1800-luvulla huvittavaa…<\/p>\n

Kaksikirjaimiselle maailmanvalloittajalle on my\u00f6s muita alkuper\u00e4teorioita: Sen on sanottu olevan per\u00e4isin Amerikan alkuper\u00e4iskansoihin kuuluvan Choctaw-heimon sanasta okeh<\/em>, joka tarkoittaa okei. Tai ehk\u00e4 se juontaa juurensa kreikankieliseen ilmaisuun \u03cc\u03bb\u03b1 \u03ba\u03b1\u03bb\u03ac <\/em>(ola kala), jolla kaiken kerrotaan olevan hyvin.<\/p>\n

Miksi OK sitten on levinnyt kaikkialle? Sit\u00e4 ei tiedet\u00e4 varmaksi, mutta ilmaisun vakiintumista on todenn\u00e4k\u00f6isesti helpottanut se, ett\u00e4 sanan \u00e4\u00e4nteet l\u00f6ytyv\u00e4t useimmista kielist\u00e4. Sellainen termi, jossa on vaikkapa suomalainen ”r”, ei ikin\u00e4 voisi ottaa tuulta alleen.<\/p>\n

Taxi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: David Becker | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Taksi on toinen suhteellisen uusi sana, joka on levinnyt nopeasti ymp\u00e4ri maailman. Lontoossa 1900-luvun alussa kahdesta sanasta, taximeter<\/em> ja cabriolet<\/em>, muodostui taxicab<\/em>, joka lyheni n\u00e4ps\u00e4k\u00e4sti taxiksi<\/em>.<\/p>\n

(Cabriolet<\/em> on k\u00e4rryjen takaa ohjattava hevosvaunu ja taximeter<\/em> on johdettu latinankielisest\u00e4 maksamista tarkoittavasta taxa<\/em>-sanasta.)<\/p>\n

Yksinkertaisuudessaan ja lyhyydess\u00e4\u00e4n sana oli helppo omaksua, ja voi olla, ett\u00e4 se levisi kasvavan turismin my\u00f6t\u00e4 ymp\u00e4ri maailman. Taksia voit huudella aivan selv\u00e4ll\u00e4 suomen kielell\u00e4 muun muassa Espanjassa, Uzbekistanissa, Beniniss\u00e4 ja Malesiassa. Hieman tarkempi pit\u00e4\u00e4 olla, jos k\u00e4yt\u00e4t Uudessa-Seelannissa maorin kielt\u00e4, t\u0113kihi,<\/em> tai Etel\u00e4-Afrikassa zulun kielt\u00e4, itekisi.<\/em><\/p>\n

Pajama<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/p><\/div>\n

Pyjaman alkuper\u00e4, niin sanana kuin y\u00f6asunakin, on per\u00e4isin Iranissa puhutusta farsin kielest\u00e4. P<\/em>\u0101y-j\u0101meh<\/i> tarkoittaa suorana k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 jalkavaatetta, ja alunperin sanalla onkin viitattu l\u00f6ysiin housuihin, jotka kiinnitet\u00e4\u00e4n kuminauhalla vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lt\u00e4. Sana oli jo aiemmin lainattu Intiaan, josta se 1800-luvun siirtomaa-aikana siirtyi Englantiin ja sielt\u00e4 kaikkialle muualle.<\/p>\n

Hassua sanan levi\u00e4misess\u00e4 muihin kieliin on se, ett\u00e4 kaikkialla oli nukkumiseen tarkoitetulle asulle jo oma, vakiintunut sanansa, mutta jostain syyst\u00e4 Intiassa p\u00e4ivisin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 l\u00f6ys\u00e4 vaate kiilasi y\u00f6puvun nimeksi niin arabiankielisen\u00e4 bijamana<\/em>\u00a0kuin unkarilaisena pizsamana<\/em>. Se otti paikkansa jopa mihink\u00e4\u00e4n kielikuntaan kuulumattomassa baskissa.<\/p>\n

Haha<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/p><\/div>\n

Jos nauru on ihmisten universaali kieli, niin sen kirjoitettu muoto on ”haha”. Kaiken maailman ”hehet” ja ”hihit” eiv\u00e4t ved\u00e4 miss\u00e4\u00e4n p\u00e4in maailmaa vertoja ”hahalle”, jos haluat ilmaista jonkun asian olevan hauskaa. Kirjoitusasu voi olla erilainen, muun muassa espanjassa huvittuminen kirjoitetaan ”jaja”, mutta siin\u00e4 onkin kyse kirjainten erilaisesta lausumisesta.<\/p>\n

Thaimaassa numero 5 lausutaan ”ha”, joten jos joku asia on erityisen hauskaa, voi thaimaalainen n\u00e4pp\u00e4ill\u00e4 puhelimellaan monta viitosta per\u00e4kk\u00e4in.<\/p>\n

Tai sitten voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uutta universaalia ja kaikkien ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4 kielt\u00e4, hymi\u00f6it\u00e4. \ud83d\ude02\ud83d\ude02\ud83d\ude02<\/p>\n

Ja jos oikein villiksi haluaa heitt\u00e4yty\u00e4, niin voi vaikka soittaa kaverille ja nauraa \u00e4\u00e4neen!<\/p>\n

Banana<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vaikka banaani on endeeminen kasvi ainoastaan Kaakkois-Aasiassa, on se sanana todenn\u00e4k\u00f6isesti per\u00e4isin senegalilaisesta wolofin kielest\u00e4. Afrikkaan banaani tuotiin jo esihistoriallisena aikana, ja lopulta nimens\u00e4 kera Eurooppaan 1500-luvulla.<\/p>\n

Banaani ei sanana ole muuttanut muotoaan, vaikka monen muun hedelm\u00e4n kohdalla niin on k\u00e4ynytkin. Ilmeisesti se on sopinut kaikissa kieliss\u00e4 niin hyvin suuhun (haha), ett\u00e4 sanaa ei ole tarvinnut l\u00e4hte\u00e4 muuttamaan tutumman kuuloiseksi.<\/p>\n

Mama<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Sai De Silva | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Heti n\u00e4in alkuun selvennys: suomeksi \u00e4iti on \u00e4iti. Vaikka \u00e4iti on sanana ikivanha, on se silti germaaninen lainasana, sill\u00e4 muinaisessa suomen kieless\u00e4 \u00e4iti\u00e4 on kutsuttu emoksi. Viroksi \u00e4iti on ema<\/em>.<\/p>\n

Ja sitten siihen, mist\u00e4 nuo sanat ovat per\u00e4isin.<\/p>\n

Mama-sana esiintyy h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4n monessa kieless\u00e4 hyvin samanlaisena. Olisi helppo ajatella, ett\u00e4 \u00e4iti on niin t\u00e4rke\u00e4 osa lapsen selviytymist\u00e4, ett\u00e4 sana on s\u00e4ilynyt ihmiskunnan alusta saakka ja siksi pysynyt l\u00e4hes muuttumattomana mihin p\u00e4in maailmaa lajimme ikin\u00e4 onkaan levinnyt.<\/p>\n

Mutta todellisuudessa tuo sana on syntynyt itsen\u00e4isesti eri kielikuntien kantamuodoissa. Tutkijoiden mukaan se johtuu vauvan ensimm\u00e4isist\u00e4 \u00e4\u00e4ntelyist\u00e4<\/a>. Yleens\u00e4 lapsi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 aluksi suustaan aa-\u00e4\u00e4nt\u00e4, jonka muodostamiseen ei tarvita kummempia kikkoja. Sit\u00e4 seuraava \u00e4\u00e4nne on se, kun vauva laittaa kesken ”aa:n” suunsa kiinni, jolloin kuuluu ”mm”. Kun vauva on ollut rinnalla, tulee sen suusta mamamama, jolloin \u00e4iti voi olettaa \u00e4\u00e4ntelyn viittaavan itseens\u00e4.<\/p>\n

M-\u00e4\u00e4nnett\u00e4 seuraa yleens\u00e4 ”p”, joka on johtanut toisen huolenpit\u00e4j\u00e4n, ”papan” nimitykseen.<\/p>\n

\u00c4iti on samanlainen sana, oli kyse sitten koreasta, eomma<\/em>, navajosta am\u00e1<\/em>, swahilista mama<\/em> tai vaikka inuiittikielest\u00e4 anama<\/em>. Toki sana on hieman muuttunut, mutta perustana on -ma<\/em>, jonka juuret voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 suomalaisestakin emosta.<\/p>\n

Cha<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/p><\/div>\n

Tee on l\u00e4ht\u00f6isin Kiinasta \u2013 niin sanana kuin juomanakin. Itse asiassa teen kaksi yleisint\u00e4 nimityst\u00e4 ovat molemmat per\u00e4isin Kiinasta. Silkkitien kaupank\u00e4ynnin kautta l\u00e4pi Keski-Aasian levinnyt cha<\/em> otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n muun muassa ven\u00e4j\u00e4n, farsin, arabian ja swahilin sek\u00e4 muihin it\u00e4isen Afrikan kieliin.<\/p>\n

Hollantilaiset k\u00e4viv\u00e4t kovasti kauppaa esimerkiksi Taiwanin saarella, jossa cha<\/em> lausuttiin ”te”. Heid\u00e4n mukanaan Eurooppaan ja l\u00e4ntiseen Afrikkaan omaksuttiin juomasta nimi tee. Ainoat kielet, joissa teest\u00e4 ei k\u00e4ytet\u00e4 cha- tai te-nimityst\u00e4, ovat sellaisia, joiden alueella teet\u00e4 on alunperinkin viljelty.<\/p>\n

Mutta n\u00e4ill\u00e4 kahdella sanalla p\u00e4\u00e4see aika pitk\u00e4lle, jos on vierailla mailla eik\u00e4 tied\u00e4 mit\u00e4 juomaa tilata. Sanot vain cha tai te, niin melko varmasti saat turvallisen kupillisen teet\u00e4.<\/p>\n

Qahwah<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Craig Melville | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Samoin kuin teen kohdalla, niin kahviakin<\/a> voi yritt\u00e4\u00e4 tilata toistelemalla jotain n\u00e4ist\u00e4: caf\u00e9, kahve, kava.<\/em> Aivan varmasti joku osuu l\u00e4helle oikeaa.<\/p>\n

Kahvin nimi on per\u00e4isin arabian kielisest\u00e4 sanasta qahwah.<\/em> Tuo sana taas on napattu etiopialaisesta Kaffan alueesta, jossa kahvia on ensimm\u00e4isen\u00e4 ruvettu viljelem\u00e4\u00e4n. Toisaalta kaffan kielell\u00e4 kahvi on b\u016bno, <\/em>mik\u00e4 on hyv\u00e4 muistaa, jos niill\u00e4 seuduilla alkaa kahvihammasta kolottaa.<\/p>\n

Suurin osa kielist\u00e4 on napannut itselleen turkkilaisen (arabiasta lainatun) kahve<\/em>-sanan, eik\u00e4 kell\u00e4\u00e4n ole ollut suurta tarvetta menn\u00e4 termi\u00e4 muuttamaan. V:t ovat voineet muuttua f-kirjaimiksi tai a-kirjaimet o:ksi, mutta perusidea on pysynyt samana.<\/p>\n

Xocolatl<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Alexander Stein | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Suklaan tarina<\/a> on siin\u00e4 mieless\u00e4 l\u00e4hes identtinen kahvin kanssa, ett\u00e4 valtavan suosituksi noussut riippuvuutta aiheuttava aine on pysynyt nimelt\u00e4\u00e4n l\u00e4hes muuttumattomana.<\/p>\n

Nykyisen Meksikon alueella puhutusta nahuatlin kielest\u00e4 lainattu xocolatl<\/em> muuttui konkistadorien suussa chocolateksi<\/em>. Espanjalaiset toivat 1500-luvulla Eurooppaan mukanaan niin kaakaopapuja kuin niiden nimenkin.<\/p>\n

Alunperin kaakaopapua tarkoittaa sanan alkuosa, ja a-tl<\/em> -p\u00e4\u00e4te on viitannut juomaan, kirjaimellisesti ”veden kanssa”. Joten suklaan nimi tarkoittaa oikeasti kaakaota. H\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Se, etteiv\u00e4t kahvi, tee tai suklaa ole sanoina muuttuneet juuri ollenkaan, johtuu todenn\u00e4k\u00f6isesti siit\u00e4, ett\u00e4 ne yleistyiv\u00e4t uusilla kauppa-alueilla niin nopeasti. Varminta oli vain pit\u00e4\u00e4 sana, jonka ihmiset jo yhdistiv\u00e4t uuteen koukutuksen kohteeseensa.<\/p>\n

H\u00e4h?<\/h2>\n
\"Vaikka

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Listan p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 se yksi ja ainut sana, joka on t\u00e4ysin universaali. Kyseess\u00e4 on lauseen pikaisesti keskeytt\u00e4v\u00e4 ja korjaamista pyyt\u00e4v\u00e4, lyhyt ja ytimek\u00e4s: h\u00e4h<\/em>.<\/p>\n

Tutkijoiden mukaan h\u00e4h on virallinen sana, koska \u00e4\u00e4nne voidaan kirjoittaa ja sen lukija tiet\u00e4\u00e4, mist\u00e4 on kyse. Kirjaimet vaihtelevat kielest\u00e4 toiseen, mutta perusrakenne on aina sama: yksitavuinen vokaalin ja konsonantin yhdistelm\u00e4, jolla on kysyv\u00e4 tarkoitus. My\u00f6s \u00e4\u00e4nenpaino on useimmiten nouseva.<\/p>\n

H\u00e4h-sana t\u00e4ytyy oppia; se ei ole luonnollinen \u00e4\u00e4nn\u00e4hdys toisin kuin vaikka kirkaisu tai murahdus. Joka kieleen sana on syntynyt toisistaan erillisen\u00e4; ihmiset ovat vain ymp\u00e4ri maailman havainneet, ett\u00e4 se sopii hyvin mukaan keskusteluun eik\u00e4 keskeyt\u00e4 alkuper\u00e4ist\u00e4 puhujaa liikaa.<\/p>\n

Sill\u00e4 ei ole v\u00e4li\u00e4, mink\u00e4lainen mit\u00e4<\/em>-sana mill\u00e4kin kielell\u00e4 on, sill\u00e4 v\u00e4lihuomautus on aina samankaltainen. Asiaa tutkineen<\/a> N.J. Enfieldin<\/strong> mukaan h\u00e4h<\/em>, huh<\/em>, yeh<\/em>, ha<\/em> tai eh<\/em> eiv\u00e4t ole universaalin h\u00e4mmennyksen, vaan ennemminkin yhteisty\u00f6n sanoja, joilla saadaan kommunikaatio-ongelma ratkaistua heti, jos sellainen ilmenee.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n