{"id":25107,"date":"2022-09-22T15:25:59","date_gmt":"2022-09-22T13:25:59","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=25107"},"modified":"2024-12-11T16:08:23","modified_gmt":"2024-12-11T14:08:23","slug":"maailman-vanhin-aurinko-observatorio-goseck","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/maailman-vanhin-aurinko-observatorio-goseck\/","title":{"rendered":"Goseckin keh\u00e4: Faktoja maailman vanhimmasta aurinko-observatoriosta"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 listalla tutustumme maailman vanhimpaan aurinko-observatorioon, joka sijaitsee saksalaisessa Goseckin kyl\u00e4ss\u00e4. Se rakennettiin noin 4900 vuotta ennen ajanlaskun alkua.<\/p>\n

Goseck on it\u00e4isess\u00e4 Saksassa sijaitseva reilun tuhannen asukkaan kunta, joka aiemmin tunnettiin l\u00e4hinn\u00e4 vanhasta linnastaan. Linnoja Saksassa toki on l\u00e4hes joka kyl\u00e4ss\u00e4, joten Goseckissa ei ollut mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rin erikoista.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n asia on hieman toisin, sill\u00e4 Goseckin viljapeltojen keskell\u00e4 on maailman vanhin aurinko-observatorio. Se ei ole lainkaan yht\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 kuin esimerkiksi valtavista kivipaaseista rakennettu Stonehenge Englannissa tai Amerikan korkeakulttuurien aurinkokalenterit ja -kellot, mutta se on vanhin \u2013 t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 l\u00f6ydetyist\u00e4.<\/p>\n

Tied\u00e4mme, ett\u00e4 monet amerikkalaiset korkeakulttuurit ovat tehneet t\u00e4htitieteellist\u00e4 tutkimusta: esimerkiksi mayat aloittivat noin 3000 vuotta sitten ja inkat hieman my\u00f6hemmin. Eurooppalaisen t\u00e4htitieteen katsotaan alkaneen Babyloniasta jopa 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.<\/p>\n

Ihminen on kuitenkin tuijotellut taivaalle ja seurannut kappaleiden liikkeit\u00e4 paljon kauemmin. Goseckin puinen aurinko-observatorio todistaa sen.<\/p>\n

Listan teossa k\u00e4ytetyt l\u00e4hteet on tavalliseen tapaan upotettu tekstiin, mutta erikseen haluan mainita arkeoastronomi, FT Marianna Ridderstadin<\/strong> upean, suomenkielisen artikkelin T\u00e4hdet ja avaruus<\/em> -lehdess\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Miten maailman muinaisin aurinko-observatorio l\u00f6ytyi?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Rainer Zenz | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Goseckin maakeh\u00e4 olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti l\u00f6ytynyt jo paljon ennemmin, mutta se sijaitsee entisen Saksan demokraattisen tasavallan eli tutummin It\u00e4-Saksan puolella.<\/p>\n

Vasta muurin murtumisen j\u00e4lkeen viljapeltojen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tehtiin vuonna 1991 ilmakuvauksia, joissa erottui erikoinen keh\u00e4. Maanpinnalla tuo keh\u00e4 ei ollut havaittavissa, mutta yl\u00e4puolelta otetuissa kuvissa erottui valtava ympyr\u00e4n muotoinen kaivanto.<\/p>\n

Kaivaukset Goseckissa p\u00e4\u00e4stiin aloittamaan vasta vuonna 2002, mutta odotus palkittiin, kun maaper\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyi maailman toistaiseksi vanhimman tunnetun observatorion rauniot. Goseckin aurinko-observatorio<\/a> rakennettiin l\u00e4hes 7000 vuotta sitten.<\/p>\n

Kuka keh\u00e4n rakensi?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Zde<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Goseckin aurinko-observatorion<\/a> rakentajista ei tiedet\u00e4 kovinkaan paljoa.<\/p>\n

Maanviljelys oli levinnyt L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 Euroopan kaakkoisiin osiin vuoteen 7000 eaa. menness\u00e4 ja edetess\u00e4\u00e4n mantereen l\u00e4pi se muutti ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 monella tavalla. Vuoden 5600 eaa. tienoilla Tonavan varrella kehittyi nauhakeraaminen kulttuuri, jonka nimi viittaa ihmisten tapaan koristella keramiikkaansa. Nauhakeraamiset kansat olivat viljelij\u00f6it\u00e4 ja karjankasvattajia, jotka asuivat kulttuurille tyypillisesti monen perhekunnan pitk\u00e4taloissa. Kulttuuri levisi muutamassa sadassa vuodessa Euroopan l\u00e4nsirannikolle.<\/p>\n

Saksan Harz-vuoriston kupeessa kehittyi noin 4900 eaa. nauhakeraamisen kulttuurin alalaji viivaornamenttikeramiikka. T\u00e4m\u00e4n kulttuurin edustajat rakensivat talonsa ja koristelivat keramiikkansa hieman eri tavalla. Ja juuri he ovat niit\u00e4, jotka rakensivat Goseckiin maailman tunnetuista aurinko-observatorioista ensimm\u00e4isen.<\/p>\n

Auringon ja t\u00e4htien havainnointi maakeh\u00e4st\u00e4 k\u00e4sin edellytti avaraa maisemaa, joten todenn\u00e4k\u00f6isesti observatorion ymp\u00e4rill\u00e4 on ollut alavia viljapeltoja \u2013 aivan kuin t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Alueella tehdyt arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet, ett\u00e4 ihmiset asuivat samalla alueella, jossa nyt seisoo pieni Goseckin kyl\u00e4.<\/p>\n

Mit\u00e4 Goseckista l\u00f6ytyi?<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: Drohnengenuss | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Goseckin arkeologisten kaivausten<\/a> tulokset julkistettiin vuonna 2003. Tutkijat olivat saaneet selville kaivantojen tarkan rakenteen ja sen, ett\u00e4 paikassa oli ollut my\u00f6s kaksi sis\u00e4kk\u00e4ist\u00e4, parimetrisist\u00e4 puunrungoista rakennettua keh\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Marianna Ridderstad kirjoittaa artikkelissaan hauskasti, ett\u00e4 kuten arkeologeilla on tapana sanoa, ”mik\u00e4\u00e4n ei ole niin pysyv\u00e4\u00e4 kuin reik\u00e4 maassa<\/em>”. L\u00e4pimitaltaan 71-metrisen kaivannon ja puupaalujen j\u00e4tt\u00e4mien kuoppien pohjalle oli vuosituhansien saatossa kertynyt ja kerrostunut maa-ainesta, ja n\u00e4m\u00e4 sedimentit erottuivat ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 maaper\u00e4st\u00e4 huomattavasti tummempina. Sen vuoksi rakenne oli mahdollista selvitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kaivauksissa l\u00f6ytyi astioiden palasia sek\u00e4 merkkej\u00e4 rituaalinomaisista tulista. Lis\u00e4ksi maasta kaivettiin esiin luita \u2013 niin el\u00e4inten kuin ihmistenkin luita. H\u00e4rkien p\u00e4\u00e4kalloista oli n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 oli pidetty seip\u00e4iden p\u00e4iss\u00e4. Osa ihmisten luista viittasi siihen, ett\u00e4 paikalla oli harjoitettu my\u00f6s ihmisuhrausta. T\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen keh\u00e4 oli siis merkitt\u00e4v\u00e4 seremoniallinen keskus.<\/p>\n

Goseck pisti t\u00e4htieteen historian uusiksi<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: Heinz Reimann LPZ | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Goseckin maakeh\u00e4 voi asiaan vihkiytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle kuulostaa mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 l\u00f6yd\u00f6kselt\u00e4, mutta aurinko-observatorio mullisti t\u00e4ysin sen kuvan, mik\u00e4 meill\u00e4 ennest\u00e4\u00e4n oli t\u00e4htitieteen historiasta.<\/p>\n

Rakennelma paljastaa, ett\u00e4 Euroopan ensimm\u00e4iset maata viljelleet ihmiset havainnoivat taivaankappaleiden liikkeit\u00e4: Goseckin keh\u00e4\u00e4 oli k\u00e4ytetty talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen eli vuoden lyhimm\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n havaitsemiseen.<\/p>\n

Maanviljelyst\u00e4 edelt\u00e4neiss\u00e4 mets\u00e4styskulttuureissakin Auringon aseman ja t\u00e4htikuvioiden asennon seuraaminen oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 el\u00e4imet siirtyiv\u00e4t s\u00e4\u00e4olojen mukaan, joten vuodenkierrosta oli hyv\u00e4 pysy\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4. Samaan aikaan seurattiin Kuun vaiheita, mik\u00e4 antoi t\u00e4htitaivasta ja Aurinkoa tarkemman ja lyhytjaksoisemman kalenterin, mutta ei k\u00e4ynyt ihan yksiin aurinkokalenterin kanssa. Aurinkovuoden laskeminen Kuun vaiheiden avulla ei onnistunut, sill\u00e4 kuukalenterin 12 kuukautta j\u00e4iv\u00e4t 11 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 lyhyemm\u00e4ksi kuin aurinkovuosi. Mets\u00e4st\u00e4jille t\u00e4ll\u00e4 heitolla ei kuitenkaan ollut merkityst\u00e4.<\/p>\n

Maanviljelij\u00f6ille tilanne oli toinen: vilja oli sadon onnistumisen varmistamiseksi syyt\u00e4 kylv\u00e4\u00e4 vuosittain tismalleen samaan aikaan. Koska kuukalenteri ei ollut Auringon liikkeiden kanssa t\u00e4ysin synkassa, oli maanviljelij\u00f6iden keksitt\u00e4v\u00e4 jotain uutta.<\/p>\n

Esivanhempamme tiesiv\u00e4t Auringon noudattavan tiettyj\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuuksia:<\/p>\n

Talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen aikaan Aurinko nousee ja laskee etel\u00e4isimm\u00e4ss\u00e4 pisteess\u00e4\u00e4n, ja kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4nseisauksessa Aurinko nousee ja laskee horisontista pohjoisimpana verrattuna muihin ajankohtiin. Syys- ja kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasauksien aikana Aurinko nousee suoraan id\u00e4st\u00e4 ja laskee l\u00e4nteen.<\/p>\n

Kun Auringon nousu- ja laskupaikat merkittiin muistiin, voitiin rakentaa kalenteri, jonka avulla oli mahdollista laskea ja ennustaa tarkasti keskikes\u00e4n ja -talven hetket.<\/p>\n

Puupaaluaitojen portit<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Kreuzschnabel<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

Ympyr\u00e4 oli luonnollinen kuvio, joka syntyi, kun Auringon liikett\u00e4 havainnoitiin. Oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 liikkeet merkittiin aina samasta kohdasta, joten pystytetyt puupaalut muodostivat automaattisesti keh\u00e4n havainnoijan ymp\u00e4rille.<\/p>\n

Jo ilmakuvat paljastivat ja arkeologiset kaivaukset vahvistivat, ett\u00e4 Goseckin keh\u00e4ss\u00e4 oli ollut kolme sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti\u00e4. Kaakkois- ja lounaisporttien sijainti merkkasi h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n tarkasti talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen ajankohtaa.<\/p>\n

Keh\u00e4n keskell\u00e4 seistess\u00e4\u00e4n voi kaakkoon suuntaavasta portista n\u00e4hd\u00e4 auringon nousevan. Vastaavasti illalla auringon painumista horisontin taakse voi seurata lounaisportin kautta. N\u00e4in k\u00e4y ainoastaan talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen aikaan eli vuodesta riippuen joulukuun 21. tai 22. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Kolmannelle, l\u00e4hes suoraan pohjoiseen suunnatulle portille tutkijat eiv\u00e4t ole l\u00f6yt\u00e4neet selityst\u00e4. Se saattoi olla vain sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti pyh\u00e4\u00e4n keh\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 astronomisesti se ei avaudu merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n suuntaan \u2013 ainakaan niin, ett\u00e4 sit\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4isiin.<\/p>\n

Alkuper\u00e4isten tutkimustulosten julkaisun j\u00e4lkeen Goseckissa toki jatkettiin kaivauksia. Vuonna 2004 puupaaluaidan j\u00e4tt\u00e4m\u00e4t merkit paljastivat, ett\u00e4 keh\u00e4ss\u00e4 oli havainnoitu my\u00f6s kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4nseisausta. GPS-mittaus vahvisti arkeologien ep\u00e4ilyn. Kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4nseisaus ei kuitenkaan ollut niin merkitt\u00e4v\u00e4 hetki vuodenkierrossa, ett\u00e4 sen vuoksi olisi kaivettu aukko my\u00f6s maavalliin.<\/p>\n

Pyh\u00e4 keh\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: Drohnengenuss | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Goseckin aurinko-observatorio rakentuu siis kahdesta puupaalukeh\u00e4st\u00e4, joiden l\u00e4pimitat ovat 56 ja 49 metri\u00e4. Niit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i ulkopuolelta syv\u00e4 kaivanto sek\u00e4 maavalli, mik\u00e4 viittaa vahvasti hengellisyyteen ja paikan rooliin seremoniallisena keskuksena.<\/p>\n

Keh\u00e4n keskell\u00e4 yhteis\u00f6n hengellinen johtaja havainnoi keskitalven hetke\u00e4, mik\u00e4 tuntuu hieman nurinkuriselta, sill\u00e4 eik\u00f6 kev\u00e4t ja kes\u00e4 olisi maanviljelij\u00f6ille merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 hetki\u00e4. Mutta mietit\u00e4\u00e4np\u00e4 Euroopan keskitalvea: se on pime\u00e4 ja kylm\u00e4.<\/p>\n

Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 etel\u00e4amerikkalaisten korkeakulttuurien ensimm\u00e4iset viljelij\u00e4t harjoittivat ihmisuhria, jottei Aurinko lakkaisi nousemasta. Goseckista l\u00f6ytyneet merkit ihmisten uhraamisesta viittaavat siihen, ett\u00e4 Euroopassa ajateltiin samalla tavalla: Auringolle on uhrattava ihmisverta, ett\u00e4 se taas nousisi korkeammalle tuoden mukanaan kes\u00e4n ja onnistuneen sadon.<\/p>\n

My\u00f6s suomalaisessa kansanuskossa Aurinkoa oli syyt\u00e4 lepytell\u00e4 vuoden pimeimp\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Auringon pes\u00e4p\u00e4ivin\u00e4 tunnettuna ajankohtana Aurinko meni ”pes\u00e4\u00e4ns\u00e4” ja ilmestyi sielt\u00e4 taas lupauksena uudesta kev\u00e4\u00e4st\u00e4. Keskitalven suuri juhla oli pyhitetty Auringolle ja talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen aikoihin juhlittiin valoisan ajan alkamista. Suomessa Aurinkoa pyrittiin vahvistamaan uhraamalla sille muun muassa puuroa ja kakkua. Ikiaikainen talven p\u00e4\u00e4juhla oli pyhitetty Auringolle, mutta my\u00f6hemmin ajankohta omittiin k\u00e4tev\u00e4sti kristinuskon jouluksi.<\/p>\n

Kaikesta p\u00e4\u00e4tellen Goseckin keh\u00e4 oli siis sek\u00e4 aurinko-observatorio, ett\u00e4 Auringon palvontaan pyhitetty temppeli. Aurinkokalenterin ja talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen merkitsemisen avulla saatiin ajoitettua kev\u00e4\u00e4n kylv\u00f6t ja samaisena havainnointip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 keh\u00e4ss\u00e4 suoritettiin t\u00e4rkeit\u00e4 rituaaleja.<\/p>\n

Ei ainoa laatuaan<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Logopin<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

Goseckin maakeh\u00e4 ei ole ainoa laatuaan, sill\u00e4 samantyyppisi\u00e4 kaivantoja on It\u00e4-Euroopasta l\u00f6ytynyt muutamia satoja, joista valitettavasti vasta murto-osa on tutkittu.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 puisilla paaluilla ympyr\u00f6idyt maakeh\u00e4t olivat ensimm\u00e4inen askel kohti my\u00f6hempi\u00e4 massiivisia kivirakennelmia, mutta k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus on sama.<\/p>\n

Tunnetuin megaliittikulttuurista s\u00e4ilynyt monumentti on varmasti Englannin Stonehenge, jonka arvellaan Goseckin keh\u00e4n tapaan toimineen aurinkokalenterina. Ainakin Stonehenge on rakennettu niin, ett\u00e4 koillisen puoleinen sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti on suunnattu kohti kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4nseisauksen auringonnousua. Talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen aikaan aurinko laskee porttia muistuttavan triliitin v\u00e4list\u00e4.<\/p>\n

Stonehenge on paljon Goseckia tunnetumpi, mutta sen rakentaminen aloitettiin l\u00e4hes 1500 vuotta my\u00f6hemmin kuin Saksan ja muiden Keski-Euroopan ympyr\u00e4kaivantojen.<\/p>\n

Goseckin keh\u00e4 ei sittenk\u00e4\u00e4n liittynyt t\u00e4htitieteeseen?<\/h2>\n

Joidenkin asiantuntijoiden mielest\u00e4 Goseckin keh\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4 hengellinen keskus, mutta ei liittynyt mill\u00e4\u00e4n tavalla t\u00e4htitieteeseen.<\/p>\n

Porttien sijainti ei kuitenkaan ep\u00e4ilij\u00f6idenk\u00e4\u00e4n mukaan ole sattumanvaraista, mutta heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksella oli ainoastaan seremoniallinen merkitys. He eiv\u00e4t usko, ett\u00e4 keh\u00e4 toimi aurikokalenterina tai ett\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytettiin keskikes\u00e4n ajankohdan laskemisessa.<\/p>\n

Ehk\u00e4 joillekin arkeologeille on ollut liian kova pala, ett\u00e4 ensimm\u00e4iset eurooppalaiset maanviljelij\u00e4t olivatkin tieteelliselt\u00e4 ajattelultaan edistyneit\u00e4. Goseckin keh\u00e4 ja muut Keski-Euroopan aurinkokalenterit pistiv\u00e4t historiankirjat t\u00e4lt\u00e4 osin uusiksi.<\/p>\n

T\u00e4htitiedett\u00e4 on Euroopassa harjoitettu paljon aiemmin kuin Mesopotamian Sumerissa ja Babyloniassa, Indusjoen varrella, faaraoiden Egyptiss\u00e4 tai Perussa ja Mesoamerikassa.<\/p>\n

\u00c4\u00e4rimm\u00e4isen mielenkiintoinen ja tarkkaan valittu sijainti<\/h2>\n