Huhtikuun 25. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1953 julkaistiin Nature<\/em>-lehdess\u00e4 artikkeli deoksiribonukleiinihapon, DNA:n, rakenteesta<\/a>. T\u00e4ll\u00e4 listalla k\u00e4ymme l\u00e4pi asioita, jotka ovat mullistuneet perim\u00e4n tutkimisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Ihmisen koko perim\u00e4n eli DNA:n em\u00e4sten j\u00e4rjestyksen selvitt\u00e4miseen t\u00e4hd\u00e4nnyt Human Genome Project<\/a> valmistui vuonna 2003. Kun monikansallinen tutkijaryhm\u00e4 paljasti 13 vuoden ty\u00f6n tulokset ihmisen DNA:n parissa, alkoi vauhdikas muiden lajien perim\u00e4n kartoittaminen.<\/p>\n Teknologia on nyky\u00e4\u00e4n kehittynyt jo niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 en\u00e4\u00e4 koko genomin sekvensointi (eli em\u00e4ksien j\u00e4rjestyksen selvitt\u00e4minen) ei kest\u00e4 vuosia eik\u00e4 maksa miljoonia. Mit\u00e4 enemm\u00e4n meill\u00e4 on tietoa muista lajeista, sit\u00e4 paremmin ymm\u00e4rr\u00e4mme maapallon el\u00e4vi\u00e4 olentoja.<\/p>\n Perim\u00e4n tutkiminen on my\u00f6s mahdollistanut entist\u00e4 tarkemman el\u00e4m\u00e4n sukupuun rakentamisen, ja antanut uutta tietoa eri lajien sukulaisuussuhteista<\/a>, esimerkiksi kilpikonnat<\/a> ovat l\u00e4heisemp\u00e4\u00e4 sukua linnuille kuin liskoille tai k\u00e4\u00e4rmeille. Voimme selvitt\u00e4\u00e4 mink\u00e4lainen perim\u00e4 oli mammutilla tai pussihukalla<\/a>, ja miksi ne mahdollisesti kuolivat sukupuuttoon<\/a>.<\/p>\n DNA-viivakoodaus on mielenkiintoinen tapa tutkia ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Viivakoodattavat alueet ovat lyhyit\u00e4 perim\u00e4n osia, jotka ovat lajin sis\u00e4ll\u00e4 samankaltaisia, mutta muuntelevat lajien v\u00e4lill\u00e4. Tiedeyhteis\u00f6 on sopinut kullekin lajille oman koodinsa. Eritt\u00e4in pienest\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 orgaanista ainetta, esimerkiksi ulostetta, voidaan selvitt\u00e4\u00e4 j\u00e4t\u00f6ksen tehnyt laji sek\u00e4 mit\u00e4 se on sy\u00f6nyt ja mink\u00e4laisia mikrobeja sen suolistossa kasvaa.<\/p>\n Se auttaa arvioimaan muun muassa el\u00e4imen liikkumista, terveydentilaa ja reagointia stressiin. Viivakoodien avulla monitoroidaan my\u00f6s elintarviketuotantoa \u2013 esimerkiksi selvitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 onko tietty liha sit\u00e4 mit\u00e4 sen sanotaan olevan.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Vaikka perim\u00e4tieto siirtyy DNA:n v\u00e4lityksell\u00e4, vaikuttavat sen toimintaan monet ulkopuoliset asiat. DNA pysyy (l\u00e4hes) samanlaisena solun jakaantumisesta toiseen, mutta kaikki geenit eiv\u00e4t ole aktiivisia jokaisessa solussa. Erilaiset proteiinit, tai esimerkiksi molekyyli nimelt\u00e4\u00e4n metyyli, kiinnittyv\u00e4t DNA:han toimien v\u00e4lill\u00e4 kuin STOP-kylttin\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 vihre\u00e4n\u00e4 valona. T\u00e4m\u00e4n ansiosta meill\u00e4 on kesken\u00e4\u00e4n hyvin erilaisia soluja, esimerkiksi metrien mittaisia hermosoluja ja pieni\u00e4, kiekkomaisia punasoluja.<\/p>\n Muut molekyylit s\u00e4\u00e4telev\u00e4t DNA:n toimintaa my\u00f6s erilaisissa olosuhteissa. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan epigenetiikaksi. DNA:han kiinnittyv\u00e4t proteiinit voivat saada geenien ilmenemisess\u00e4 aikaan muutoksia, jotka siirtyv\u00e4t sukupolvelta toiselle ilman, ett\u00e4 varsinainen sekvenssi olisi muuttunut.<\/p>\n Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 toimii toisen maailmansodan aikana n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4ss\u00e4 el\u00e4neet hollantilaiset. Tuolloin raskauden alkuvaiheessa olleiden naisten lapsilla on todettu huomattavasti keskivertoa enemm\u00e4n liikalihavuutta ja riski\u00e4 sairastua diabetekseen sek\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonisairauksiin. My\u00f6hemmin syntyneill\u00e4 sisaruksilla ilmi\u00f6 ei ole toistunut. H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 riski siirtyi viel\u00e4 seuraavaankin sukupolveen. N\u00e4lk\u00e4\u00e4n\u00e4kevilt\u00e4 \u00e4ideilt\u00e4 oli selv\u00e4sti siirtynyt eteenp\u00e4in jotain, mik\u00e4 ei kuitenkaan selittynyt muutoksella DNA:ssa.<\/p>\n Tutkimuksissa<\/a> selvisi, ett\u00e4 jo aiemmin mainittu geenien kontrolloija metyyli oli syyllinen ilmi\u00f6\u00f6n. Metyyli\u00e4 ihminen saa t\u00e4ysipainoisesta ravitsemuksesta, joten niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin se mit\u00e4 vanhempasi tai isovanhempasi ovat sy\u00f6neet, vaikuttaa siihen mink\u00e4lainen olet. Samanlaisia epigeneettisi\u00e4 muutoksia voi aiheuttaa muun muassa raskaudenaikainen tupakointi, alkoholink\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 my\u00f6s stressi ja ahdistuneisuus.<\/p>\n Kuva: Peter Jung | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Ihminen on erilaisin keinoin jalostanut kasveja ja el\u00e4imi\u00e4 tuhansien vuosien ajan. Tomaatti, lehm\u00e4, banaani ja koira ovat villein\u00e4 hyvin erilaisia kuin niiden kesytetyt muodot.<\/p>\n Perim\u00e4n tutkiminen ja muokkaaminen mahdollistavat huomattavasti nopeamman keinon tuottaa haluttuja ominaisuuksia. Tietenkin se voi johtaa ylily\u00f6nteihin, mutta niilt\u00e4 ei olla v\u00e4ltytty my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ennen laboratorioita.<\/p>\n Sana GMO, geenimuunneltu organismi, nostaa monella karvat pystyyn \u2013 aivan suotta. Loistava esimerkki geenimuunnellusta kasvista on kultainen riisi, joka riisin oman perim\u00e4aineksen lis\u00e4ksi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 pieni\u00e4 p\u00e4tki\u00e4 maissin ja bakteerien DNA:ta. N\u00e4m\u00e4 lis\u00e4geenit saavat riisin tuottamaan beetakaroteenia, joka on A-vitamiinin esiaste. Afrikassa ja Aasiassa tuon vitamiinin puutos sairastuttaa miljoonia ihmisi\u00e4 vuosittain ja aiheuttaa sokeutumista ja elimist\u00f6n vastustuskyvyn heikkenemist\u00e4.<\/p>\n Kultainen riisi kehitettiin jo 1990-luvun lopulla, ja se olisi loistava apu pelastamaan henki\u00e4 ja taistelemaan puutostautia vastaan. Mutta niin kuin monen geenimuunnellun organismin kohdalla, my\u00f6s kultainen riisi j\u00e4i byrokratian ja yleisen vastustuksen uhriksi.<\/p>\n Monet tutkimukset<\/a> ovat osoittaneet, ett\u00e4 laboratoriossa muunnellut kasvit ovat yht\u00e4 turvallisia kuin pellolla muokatut, mutta hengenpelastajaksikin kutsuttua riisi\u00e4 ei ole vastustuksen ja vandalismin vuoksi saatu koeviljely\u00e4 pidemm\u00e4lle.<\/p>\n Kuva: Darko Stojanovic | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n J\u00e4iks, mik\u00e4 sanahirvi\u00f6! Farmakogenomiikka tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sit\u00e4, ett\u00e4 tutkitaan, miten tietty l\u00e4\u00e4ke sopii jollekin yksil\u00f6lle.<\/p>\n Jokaisen oma geenisekvenssi vaikuttaa siihen, miten reagoimme johonkin aineeseen \u2013 t\u00e4ss\u00e4 kohtaa l\u00e4\u00e4kkeeseen.<\/p>\n Esimerkiksi monet masennusl\u00e4\u00e4kkeet p\u00e4\u00e4sev\u00e4t soluihimme sis\u00e4\u00e4n solujen pinnalla olevien ABCB1-proteiinien avulla. ABCB1 toimii kuin portinvartija, mutta sen muoto ja toimintakyky vaihtelevat ihmiselt\u00e4 toiselle. T\u00e4st\u00e4 proteiinista tiedet\u00e4\u00e4n kymmeni\u00e4 eri variaatioita, mik\u00e4 tarkoittaa erilaista vastetta l\u00e4\u00e4kkeen tehoaineeseen. Toisille riitt\u00e4\u00e4 pieni annos, toisille sama l\u00e4\u00e4ke ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tehoa ollenkaan.<\/p>\n Tiettyjen kolesterolil\u00e4\u00e4kkeiden ja kemoterapiassa k\u00e4ytettyjen l\u00e4\u00e4kkeiden kohdalla on havaittu samanlaisia variaatioita vasteessa; nekin johtuvat muunnoksista ABCB1:ss\u00e4. Oikeanlaisen annostuksen l\u00f6yt\u00e4miseksi potilaalle voidaan tehd\u00e4 geenitesti ja helposti selvitt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 variantti h\u00e4nell\u00e4 on<\/a>.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Et varmasti ole v\u00e4lttynyt geenitestimainoksilta. Nyky\u00e4\u00e4n on helppoa, nopeaa ja edullista tilata geenitesti kotiin, ottaa n\u00e4yte suusta ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 se tutkittavaksi laboratorioon.<\/p>\n Oman geeniperim\u00e4n selvitt\u00e4minen on mielenkiintoista, mutta siin\u00e4 piilee my\u00f6s vaaroja. Moni haluaa etsi\u00e4 kadonneita sukulaisia tai selvitt\u00e4\u00e4, onko sukua jollekin tunnetulle henkil\u00f6lle. T\u00e4st\u00e4 listan seuraavassa kohdassa lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n On tietysti hauska selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 geenit meille itsest\u00e4mme kertovat. Saat tiet\u00e4\u00e4 onko vaikkusi kuivaa vai m\u00e4rk\u00e4\u00e4 tai himoitsetko suolaisia vai makeita herkkuja. Ne toki tied\u00e4t varmasti ilman testi\u00e4kin. Mutta geenitestist\u00e4 saat selville my\u00f6s alttiutesi sairastua joihinkin perinn\u00f6llisiin tauteihin. Mit\u00e4 ajattelisit, jos selvi\u00e4isi, ett\u00e4 sinulla on korkea alttius sairastua Alzheimerin tautiin? El\u00e4isitk\u00f6 jatkuvassa pelossa?<\/p>\n Kotona teht\u00e4v\u00e4 geenitesti voi olla mielenkiintoinen, mutta tulokset voivat johtaa v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisiin tulkintoihin ilman ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 geneettinen riski tai alttius tarkoittaa.<\/p>\n Kuva: Hans Braxmeier | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Perim\u00e4n tutkiminen on auttanut ihmisi\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa paikkaamme el\u00e4m\u00e4n kokonaisessa sukupuussa. Keit\u00e4 on l\u00e4himmill\u00e4 oksilla? Olemme pystyneet selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mink\u00e4laisia ovat olleet meit\u00e4 edelt\u00e4neet ja meid\u00e4n kanssa yht\u00e4aikaa el\u00e4neet ihmislajit. Ja miten ne ovat mahdollisesti vaikuttaneet nykyp\u00e4iv\u00e4n Homo sapiensikseen<\/em>.<\/p>\n Esimerkiksi vuonna 2017 tehdyss\u00e4 tutkimuksessa<\/a> todettiin,\u00a0 ett\u00e4 joiltakin eurooppalaisilta voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 osia Neandertalin ihmisen geeneist\u00e4. Er\u00e4s geenisekvenssi muun muassa vaikuttaa ihmisen vuorokausirytmiin, ja siihen onko henkil\u00f6 aamu- vai iltavirkku. Toinen Neandertalin ihmiselt\u00e4 siirtynyt ominaisuus on ihon ja silmien v\u00e4rin vaihtelu.<\/p>\n Listan edellisess\u00e4 kohdassa mainittu geenitesti voi paljastaa tietoja my\u00f6s yksil\u00f6iden l\u00e4hisukulaisista. Moni adoptoitu, jolla ei ole tietoa biologisista vanhemmistaan, haluaa selvitt\u00e4\u00e4 oman perim\u00e4ns\u00e4 ja ehk\u00e4 etsi\u00e4 tietokantojen avulla sukulaisiaan.<\/p>\n Geenitestit ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen suosittuja maissa, joissa v\u00e4est\u00f6 on alkuper\u00e4iskansoja lukuunottamatta tullut suhteellisen hiljattain muualta maailmasta, esimerkkein\u00e4 Yhdysvallat ja Kanada. Youtube on pullollaan hauskoja videoita ihmisist\u00e4 avaamassa kirjekuoria, joissa heid\u00e4n kerrotaan olevan osittain senegalilaisia, ruotsalaisia, irlantilaisia ja korealaisia.<\/p>\n Ik\u00e4vi\u00e4kin asioita sattuu, sill\u00e4 hauskoina pidetyt tulokset ovat paljastaneet my\u00f6s monia tapauksia, joissa kaikki sisarukset eiv\u00e4t olekaan molempien vanhempien biologisia j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. Tutkimusten mukaan maasta riippuen 1-10 prosentilla lapsista on eri biologinen is\u00e4 kuin se, jonka he olivat koko ik\u00e4ns\u00e4 kuvitelleet olevan.<\/p>\n Lue my\u00f6s: DNA-testi voi tuoda musertavan yll\u00e4tyksen, kun salaisuudet paljastuvat: 9 tosiel\u00e4m\u00e4n tapausta \u2013 mukana my\u00f6s uskomaton tarina Suomesta<\/strong><\/a><\/p>\n Kuva: Boris Trost | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 nykyisin voidaan odottavan \u00e4idin verikokeesta selvitt\u00e4\u00e4 DNA-sekvensoinnin avulla my\u00f6s siki\u00f6n perim\u00e4? Aiemmin jopa keskenmenoihin johtaneet n\u00e4ytteenottotavat voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 historiaan.<\/p>\n Geenitestin tekeminen on mullistanut siki\u00f6seulonnan erityisesti niille vanhemmille, joiden lapsilla on riskin\u00e4 peri\u00e4 jokin vakava tai jopa kuolemaan johtava synnynn\u00e4inen vamma. Testi voidaan tehd\u00e4 muun muassa siin\u00e4 tapauksessa, jos takana on aiempi ik\u00e4v\u00e4sti p\u00e4\u00e4ttynyt raskaus.<\/p>\n Syntym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n lapsen geneettinen testaus auttaa my\u00f6s l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 valmistautumaan, jos siki\u00f6ll\u00e4 havaitaan esimerkiksi perinn\u00f6llinen syd\u00e4nvaiva, joka vaatii leikkausta pian syntym\u00e4n j\u00e4lkeen.<\/p>\n Aikaisessa raskauden vaiheessa suoritettava testaus on toisaalta my\u00f6s hyvin kiistanalainen aihe, koska vanhemmat saattavat keskeytt\u00e4\u00e4 raskauden, jos lapsella todetaan kolme kappaletta kromosomia 21. Tuo mutaatio johtaa Downin syndroomaan, joka ei kuitenkaan ole tappava oireyhtym\u00e4, vaan henkil\u00f6t voivat el\u00e4\u00e4 onnellista ja t\u00e4ysipainoista el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n Vaarana on my\u00f6s se, ett\u00e4 ihmiset alkavat tehd\u00e4 valikoivia raskaudenkeskeytyksi\u00e4, koska haluavat tietty\u00e4 sukupuolta olevan tai vaikkapa ruskeasilm\u00e4isen lapsen.<\/p>\n Kuva: Gerd Altmann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Mietitk\u00f6 ikin\u00e4 TV-sarjoja katsoessasi, ett\u00e4 miten DNA-analyysilla voidaan saada rikoksen tekij\u00e4 selville?<\/p>\n Se 0,1 % ihmisen perim\u00e4st\u00e4, joka vaihtelee yksil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lyhyit\u00e4 toistojaksoja, joita kutsutaan lyhenteell\u00e4 STR (short tandem repeats). Kyll\u00e4, olemme kaikki 99,9 prosenttisesti samanlaisia.<\/p>\n Kun esimerkiksi rikospaikalta l\u00f6ydetty\u00e4 DNA-n\u00e4ytett\u00e4 analysoidaan, vertaillaan juuri n\u00e4it\u00e4 toistojaksoja, joiden m\u00e4\u00e4r\u00e4t vaihtelevat yksil\u00f6llisesti. Geenien toimintaan STR:t eiv\u00e4t vaikuta. Minulla voi jotain p\u00e4tk\u00e4\u00e4 olla 14 kappaletta ja jotain toista taas 10 kappaletta. Kaverilla ensimm\u00e4ist\u00e4 p\u00e4tk\u00e4\u00e4 on 12 ja toista 17.<\/p>\n Kun DNA-n\u00e4ytteest\u00e4 tutkitaan tarpeeksi monta toistojaksoaluetta, voidaan jokaiselle ihmiselle muodostaa oma geneettinen sormenj\u00e4lkens\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 esimerkiksi FBI:n rikoslaboratorio<\/a> k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 profiilin muodostamiseen 20 eri STR:\u00e4\u00e4. Teoriassa se riitt\u00e4\u00e4 erottamaan yhden henkil\u00f6n kaikista muista maailman ihmisist\u00e4. DNA on my\u00f6s vapauttanut lukuisia syytt\u00f6min\u00e4 vankilaan tuomittuja henkil\u00f6it\u00e4, kun todistusaineisto on jopa vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin ja teknologian kehitytty\u00e4 tutkittu uudelleen.<\/p>\n Kun n\u00e4m\u00e4 DNA-jaksot periytyv\u00e4t sukupolvelta toiselle, ne usein joko lyhenev\u00e4t tai pitenev\u00e4t yhden toiston verran. Niiden avulla voidaan selvitt\u00e4\u00e4 sukulaisuussuhteita ja tunnistaa ihmisi\u00e4. Esimerkiksi syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4n terrori-iskuissa menehtyneiden j\u00e4\u00e4nteist\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n edelleen DNA-analyysej\u00e4 ja tunnistuksia.<\/p>\n Lue my\u00f6s: 10 syytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 tuomittua, jotka istuivat vuosikausia viattomina vankilassa<\/strong><\/a><\/p>\n Kuva: Tatiana Belova | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Maailmassa el\u00e4\u00e4 350 miljoonaa ihmist\u00e4, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t harvinaisista sairauksista, joihin lasketaan alle 200 000 henkil\u00f6ll\u00e4 diagnosoidut sairaudet. 80 prosenttia niist\u00e4 sairauksista on perinn\u00f6llisi\u00e4 ja 95 prosenttiin ei ole hoitokeinoa. Ei kuulosta hyv\u00e4lt\u00e4!<\/p>\n Lue my\u00f6s: Harvinaiset sairaudet \u2013 10 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen outoa vaivaa<\/a><\/strong><\/p>\n Harvinaisten sairauksien diagnosointi on pitk\u00e4\u00e4n ollut hyvin haasteellista, koska joko l\u00e4\u00e4k\u00e4rit eiv\u00e4t ole niist\u00e4 tienneet tai eiv\u00e4t ole osanneet ajatellakaan.<\/p>\n Perim\u00e4n tutkiminen on kuitenkin mullistanut harvinaisten sairauksien l\u00f6yt\u00e4misen ja hoitamisen. Kun koko genomi voidaan selvitt\u00e4\u00e4, voi sielt\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 muutoksia, jotka ovat sairastavilla samanlaisia. Helppoa miljoonien em\u00e4sparien l\u00e4pik\u00e4yminen ja vertaileminen ei ole, koska kell\u00e4\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n k\u00e4sityst\u00e4, mist\u00e4 mutaatiota pit\u00e4isi l\u00e4hte\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n. Mutta nyky\u00e4\u00e4n se on kuitenkin mahdollista!<\/p>\n Ja jos sairauteen tiedet\u00e4\u00e4n syy, voi siihen yritt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeen.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Sen j\u00e4lkeen, kun ihmisen perim\u00e4 saatiin selvitetty\u00e4, alettiin kehitt\u00e4\u00e4 tehokkaita keinoja sen muokkaamiseen.<\/p>\n Nyt ei puhuta siit\u00e4, ett\u00e4 kiinalainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri kloonaa vauvoja. Teknologia siihen toki on ollut valmis, onhan rottia ja lampaita kloonattu, miksi ihmist\u00e4 ei siis pystyisi.<\/p>\n Ihmisen genomia pystyt\u00e4\u00e4n muokkaamaan niin, ett\u00e4 muutokset siirtyv\u00e4t sukupolvelta toiselle. Mutta kysymys kuuluukin: Voiko niin tehd\u00e4? T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sukusolujen tai vain erilaistumattomia soluja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n alkion soluja ei saa lain mukaan muokata.<\/p>\n Muuten geeniterapia on k\u00e4ytetty ja sallittu hoitomuoto. Miljoonia ihmisi\u00e4 vuosittain tappava, perinn\u00f6llinen sirppisoluanemia voidaan el\u00e4inkokeiden perusteella parantaa ottamalla potilaan luuytimest\u00e4 punasolujen kantasolut, poistaa geeniteknologian avulla taudin aiheuttama mutaatio ja palauttaa virheett\u00f6m\u00e4t solut kantajaan. Kivulias sirppisoluanemia on hiirill\u00e4 kyetty hoitamaan. Ihmiskokeet<\/a> ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n Perim\u00e4n tutkiminen on muuttanut maailmamme ja k\u00e4sityksemme siit\u00e4, mit\u00e4 me olemme tai mik\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4 on. Nyt tutustumme erilaisiin tieteen ja el\u00e4m\u00e4n osa-alueisiin, joita DNA:n ja perim\u00e4n tutkiminen on mullistanut. DNA oli pitk\u00e4\u00e4n ylenkatsottu eik\u00e4 sen yksinkertaisuudessa uskottu voivan sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tai pystyv\u00e4n siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n informaatiota. El\u00e4m\u00e4n salaisuus kuitenkin ratkesi Rosalind Franklinin, Maurice Wilkinsin, James Watsonin ja Francis […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":4014,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[34],"tags":[360,98,361,234,37,304],"class_list":["post-25133","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tiede","tag-dna","tag-etusivu","tag-fbi","tag-sukupuutto","tag-tiede","tag-tutkimus"],"yoast_head":"\nYmp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman ymm\u00e4rt\u00e4minen<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/gorilla_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Perim\u00e4n tutkiminen ei ole pelkk\u00e4\u00e4 DNA:ta<\/h2>\n
![\"DNA:n](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/dna_ketju_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Edistysaskeleita maataloudessa<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/riisi_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Farmakogenomiikka<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/laaketiede_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kotona teht\u00e4v\u00e4t geenitestit<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/vanupuikot_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kaukaiset ja l\u00e4heiset sukujuuret<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/sukupuu_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Geenitesti siki\u00f6lle<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/raskaana_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Rikostutkinta mullistui<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/rikoslaboratorio_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Harvinaiset sairaudet<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/pcr_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Perim\u00e4n muokkaaminen<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/punasolut_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
\n