Palkinnot jaettiin torstaina, syyskuun 15. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, ja koko setti on katsottavissa YouTubessa<\/a>. Tunnustukseksi kaikki huumori-Nobelin voittajat saivat pokaalin, joka heid\u00e4n piti kuitenkin itse kasata tulostetusta PDF-tiedostosta. Lis\u00e4ksi voittajat saivat v\u00e4\u00e4rennetyn 10 biljoonan Zimbabwen dollarin setelin.<\/p>\n Vaikka kymmeness\u00e4 eri kategoriassa jaettuja palkintoja kutsutaan huumori-Nobeleiksi, ovat niiden saajat alansa rautaisia ammattilaisia ja tekev\u00e4t t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkimusty\u00f6t\u00e4. Tutkimukset vaikuttavat toki ensisilm\u00e4yksell\u00e4 erikoisilta ja hauskoilta, mutta niiden merkityst\u00e4 ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 pid\u00e4 v\u00e4heksy\u00e4.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 siis t\u00e4m\u00e4n vuoden kymmenen Ig Nobel -palkintojen voittajaa<\/a>.<\/p>\n Kuvakaappaus: crashtests-database | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n Turvallisuustekniikan huumori-Nobel matkasi t\u00e4n\u00e4 vuonna Ruotsiin. Magnus Gens<\/strong> sai t\u00e4m\u00e4n tutkijapiireiss\u00e4 oikeasti arvostetun palkinnon vuonna 2001 valmistuneesta pro gradu -ty\u00f6st\u00e4\u00e4n<\/a>. Tietotekniikan insin\u00f6\u00f6ri Gens oli ottanut aiheekseen erityisesti Pohjoismaissa harmia aiheuttavat hirvikolarit. Gensin mukaan yksist\u00e4\u00e4n Ruotsissa tapahtuu p\u00e4ivitt\u00e4in 13 hirvikolaria.<\/p>\n Gens tutkimuksen tarkoitus oli rakentaa el\u00e4v\u00e4n kokoinen hirvit\u00f6rm\u00e4ysnukke, jota autonvalmistajat voisivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tuoteturvallisuuden kehitysty\u00f6ss\u00e4. Gens otti hirvit\u00f6rm\u00e4ysnukkeen mallia ”hiljattain kuolleesta ja edelleen l\u00e4mpim\u00e4st\u00e4 peurasta<\/em>” ja sai siten kumisen el\u00e4imen painon jakautumaan anatomisesti oikein, jotta t\u00f6rm\u00e4yksien analysointi olisi mahdollisimman totuudenmukaista. Maisteriopiskelija sai omiin t\u00f6rm\u00e4ystesteihins\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n pari uutta Saabia ja yhden vanhan Volvon.<\/p>\n Ja viel\u00e4 asiantuntija Gensin ohje hirven hyp\u00e4tess\u00e4 tiell\u00e4 eteen: jos suinkaan mahdollista, niin suuntaa auton keula kohti takap\u00e4\u00e4t\u00e4, koska se on kevyempi.<\/p>\n Kuva: Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Huumori-Nobelit jaetaan joka vuosi hieman vaihtelevissa kategorioissa, jotka eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mukaile oikeita Nobel-palkintoja. T\u00e4n\u00e4 vuonna mukana ollut soveltavan kardiologian palkinto my\u00f6nnettiin monikansalliselle tutkimusryhm\u00e4lle, johon kuuluivat Eliska Prochazkova<\/strong>, Elio Sjak-Shie<\/strong>, Friederike Behrens<\/strong>, Daniel Lindh<\/strong> ja Mariska Kret<\/strong>.<\/p>\n Tutkijat halusivat selvitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 ihmisess\u00e4 tapahtuu silloin, kun jokin klikkaa<\/a>. Pari voi olla toisilleen t\u00e4ydellinen paperilla, mutta kukaan ei voi ennustaa sit\u00e4 v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 ja vastustamatonta tunnetta, joka joidenkin ihmisten v\u00e4lill\u00e4 vain auttamatta her\u00e4\u00e4. Tai on her\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n Koehenkil\u00f6t pitiv\u00e4t sokkotreffeill\u00e4 erilaisia mittalaitteita, joilla seurattiin fysiologisia muutoksia. J\u00e4lkeenp\u00e4in he saivat kertoa tuntemuksistaan ja treffikumppanin miellytt\u00e4vyydest\u00e4. ”Saimme selville, ett\u00e4 sellaiset ilmiselv\u00e4t signaalit, kuten hymyily, nauraminen, pitk\u00e4t katseet sek\u00e4 n\u00e4iden eleiden matkiminen eiv\u00e4t olleet merkitt\u00e4v\u00e4sti yhteydess\u00e4 ihastumiseen<\/em>”, kertoo Prochazkova, joka toimii tutkijana Leidenin yliopiston kognitiivisen psykologian laitoksella.<\/p>\n Sen sijaan selv\u00e4 merkki ihastumisesta oli syd\u00e4mensyke. Tutkimuksessa selvisi, ett\u00e4 vastavuoroinen vetovoima synkronoi syd\u00e4mensykkeet. Toisiinsa l\u00e4\u00e4p\u00e4ll\u00e4\u00e4n olevien syd\u00e4met siis rupeavat ly\u00f6m\u00e4\u00e4n samaa tahtia. T\u00e4m\u00e4 signaali on tiedostamaton ja eritt\u00e4in vaikea s\u00e4\u00e4dell\u00e4, eik\u00e4 sit\u00e4 huomaa p\u00e4\u00e4llep\u00e4in. Toinen ihastuksen paljastava merkki oli ihon s\u00e4hk\u00f6njohtavuus, joka oli pareilla my\u00f6s synkassa, ja johon ei syd\u00e4mensykkeen tapaan voi itse vaikuttaa.<\/p>\n Syd\u00e4n siis haluaa, mit\u00e4 se haluaa \u2013 ja iho on samaa mielt\u00e4!<\/p>\n Kuva: Gabrielle Henderson | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Siirryt\u00e4\u00e4n ihanasta rakastumisen tunteesta monimutkaisiin lakiasiakirjoihin. Vuoden 2022 kirjallisuuden Ig Nobelin saivat Eric Mart\u00ednez<\/strong>, Francis Mollica<\/strong> ja Edward Gibson<\/strong>, jotka ovat analysoineet sit\u00e4, miksi lakiteksti on niin turkasen vaikeaselkoista<\/a>.<\/p>\n Lakiteksti on t\u00e4ytt\u00e4 siansaksaa niille, jotka eiv\u00e4t aiheeseen ole perehtyneet. Ja silti iso osa ihmisist\u00e4 joutuu usein lukemaan sopimuksia ja muita virallisia dokumentteja, joiden selvitt\u00e4miseen pit\u00e4isi olla oikeustieteellinen k\u00e4ytyn\u00e4.<\/p>\n Tutkijat k\u00e4viv\u00e4t l\u00e4pi erilaisia lakitekstej\u00e4, yhteens\u00e4 noin 10 miljoonaa sanaa, ja l\u00f6ysiv\u00e4t muutamia luetun ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 vaikeuttavia tekij\u00f6it\u00e4. Ongelma ei suinkaan ole k\u00e4sitteiden monimutkaisuus, vaan kirjoitustyyli, joka tekee tekstist\u00e4 vaikeaselkoista. Yksi pahimmista syyllisist\u00e4 oli aivan liian pitk\u00e4t lauseet, joiden sis\u00e4\u00e4n on viel\u00e4 tungettu sivulauseita.<\/p>\n Toinen teksti\u00e4 hankaloittava tapa on turhan monimutkainen ammattijargon. Monet ilmaisut voisi helposti ilmaista tavallisella kielell\u00e4 eik\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi latinankielisi\u00e4 termej\u00e4.<\/p>\n ”Lakiasiakirjojen sanat olivat yli kaksi kertaa vaikeaselkoisempia kuin Wall Street Journalin artikkeleissa ja noin 25 prosenttia hankalampia kuin akateemisissa lehdiss\u00e4 julkaistujen tutkimusartikkelien sanat<\/em>”, kertoo v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Mart\u00ednez MIT-yliopiston aivo- ja kognitiotieteen laitokselta.<\/p>\n Tutkijat luetuttivat lakiteksti\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 dokumentteja my\u00f6s alan asiantuntijoilla. Hauskaa on se, ett\u00e4 lakimiehet toki ymm\u00e4rsiv\u00e4t oman alansa teksti\u00e4 muita paremmin, mutta silti lakikieli oli heillekin hankalampaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kuin muut tyylilajit.<\/p>\n Jotain varmaan olisi syyt\u00e4 muuttaa!?<\/p>\n Kuva: Leon Pauleikhoff | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Biologian huumori-Nobel my\u00f6nnettiin t\u00e4n\u00e4 vuonna tutkijoille, jotka ovat selvitt\u00e4neet, miten ummetus vaikuttaa skorpionien parittelumahdollisuuksiin<\/a>.<\/p>\n Autotomia on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isin keino puolustautua petoja vastaan<\/a>. Siin\u00e4 el\u00e4in irrottaa jonkin ruumiinosansa paetakseen uhkaajaa. Esimerkiksi sisiliskot uhraavat h\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 ja jotkin h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit katkaisevat jalkojaan h\u00e4m\u00e4ykseksi.<\/p>\n Ig Nobelin saaneet Solimary Garc\u00eda-Hern\u00e1ndez<\/strong> ja Glauco Machado<\/strong> tutkivat Ananteris balzani<\/em> -skorpionilajia, jonka on varsin hiljattain havaittu irrottavan h\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 tukalassa tilanteessa. Skorpionin kohdalla se tarkoittaa muutakin kuin h\u00e4nt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se joutuu uhraamaan samalla koko metasomansa eli takaruumiinsa. Siin\u00e4 l\u00e4htev\u00e4t muun muassa pistin, myrkkyrauhaset ja osa hermostoa \u2013 ja per\u00e4aukko, mik\u00e4 tietenkin tekee ulostamisen mahdottomaksi.<\/p>\n Tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4, miten metasoman menett\u00e4minen vaikuttaa el\u00e4imen liikkumiskykyyn lyhyell\u00e4 ja pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Tutkijat ep\u00e4iliv\u00e4t, ett\u00e4 nelj\u00e4sosan painostaan pudottaneet skorpionit olisivat aluksi nopeampia, mutta hidastuisivat aikaa my\u00f6ten, kun sy\u00f6ty ravinto ei p\u00e4\u00e4se poistumaan.<\/p>\n Garc\u00eda-Hern\u00e1ndez ja Machado joutuivat kuitenkin heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n hypoteesinsa menem\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 takaruumiin menett\u00e4minen ei vaikuttanut liikkumiskykyyn tai nopeuteen mill\u00e4\u00e4n tavalla. Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 havaittiin, ett\u00e4 ylisy\u00f6neill\u00e4 koirailla oli hieman hankaluuksia l\u00f6yt\u00e4\u00e4 parittelukumppania, mutta koska ummetukseen kuoleminen kest\u00e4\u00e4 useita kuukausia, on j\u00e4lkel\u00e4isten tuottaminen pyrst\u00f6n pudottamisen j\u00e4lkeen viel\u00e4 mahdollista.<\/p>\n Koska ruumiinosan irrottaminen mahdollistaa edelleen suvunjatkamisen, on t\u00e4m\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuolemaan johtava ominaisuus siltikin evolutiivisesti j\u00e4rkev\u00e4.<\/p>\n Kuva: Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n L\u00e4\u00e4ketieteen huumori-Nobel meni t\u00e4n\u00e4 vuonna puolalaiselle tutkijaryhm\u00e4lle, johon kuuluvat Marcin Jasi\u0144ski<\/strong>, Martyna Maciejewska<\/strong>, Anna Brodziak<\/strong>, Micha\u0142 G\u00f3rka<\/strong>, Kamila Skwierawska<\/strong>, Wies\u0142aw J\u0119drzejczak<\/strong>, Agnieszka Tomaszewska<\/strong>, Grzegorz Basak<\/strong> ja Emilian Snarski<\/strong>. He osoittivat, ett\u00e4 sytostaattihoitoa saavat sy\u00f6p\u00e4potilaat eiv\u00e4t k\u00e4rsi yht\u00e4 paljon ik\u00e4vist\u00e4 sivuvaikutuksista, jos j\u00e4\u00e4tel\u00f6 korvaa er\u00e4\u00e4n perinteisen komponentin<\/a>.<\/p>\n Kemoterapia ja s\u00e4dehoito aiheuttavat yleisen\u00e4 sivuvaikutuksena suun alueen oireita, koska sy\u00f6p\u00e4solujen tapaan my\u00f6s limakalvot ovat nopeasti uusiutuvaa kudosta. Seurauksena on suun punoitusta, kipeit\u00e4 haavaumia ja tulehduksia. N\u00e4m\u00e4 kun yhdist\u00e4\u00e4 muihin mahdollisiin sivuvaikutuksiin, kuten pahoinvointiin ja oksenteluun, niin sy\u00f6misest\u00e4 tulee l\u00e4hes mahdotonta.<\/p>\n Suun alueen ongelmien ennaltaehk\u00e4isyyn on tavallisesti k\u00e4ytetty kryoterapiaa, joka t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tarkoittaa j\u00e4\u00e4palojen imeskely\u00e4. Potilaille se on kuitenkin usein ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4, koska j\u00e4\u00e4palat ovat liian kylmi\u00e4. Lapsipotilaiden on pitk\u00e4\u00e4n tiedetty suhtautuvan suopeammin j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00f6n kuin j\u00e4\u00e4paloihin (j\u00e4nn\u00e4 juttu!?), mutta tieteellist\u00e4 tutkimusta j\u00e4\u00e4tel\u00f6n k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kryoterapiassa ei ennest\u00e4\u00e4n ollut. Varsovan l\u00e4\u00e4ketieteellisen yliopiston tutkijat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t korjata t\u00e4m\u00e4n puutteen.<\/p>\n Koehenkil\u00f6iksi valikoitui 74 sy\u00f6p\u00e4potilasta, jotka saivat kolme annosta kryohoitoa. J\u00e4\u00e4tel\u00f6n sai valita itse makunsa mukaan sairaalan kahviosta. Tutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 vain 28,85 prosenttia j\u00e4\u00e4tel\u00f6terapiaa saaneista potilaista k\u00e4rsi suun limakalvovaurioista. Niist\u00e4 potilaista, jotka eiv\u00e4t saaneet kryohoitoa, jopa 59 prosentille kehittyy limakalvovaurioita.<\/p>\n Tutkimuksen lopputulos: J\u00e4\u00e4tel\u00f6n sy\u00f6minen ennaltaehk\u00e4isee sy\u00f6p\u00e4potilaan suun limakalvovaurioita.<\/p>\n Kuva: Thom Masat | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Moni voisi laittaa t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen kategoriaan ”turha tutkimus”, mutta tutkijat ovat toista mielt\u00e4. Vuonna 1999 julkaistussa tutkimuksessa<\/a> japanilainen ty\u00f6ryhm\u00e4 selvitti, mik\u00e4 on kaikkein tehokkain tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sormia py\u00f6re\u00e4n ovennupin avaamisessa<\/a>. J\u00e4rkev\u00e4sti suunniteltu py\u00f6re\u00e4 ovennuppi on esimerkiksi vanhuksille monesti paljon helpompi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuin taitettava kahva. Sama p\u00e4tee vaikkapa vesihanaan.<\/p>\n Gen Matsuzaki<\/strong>, Kazuo Ohuchi<\/strong>, Masaru Uehara<\/strong>, Yoshiyuki Ueno<\/strong> ja Goro Imura\u00a0<\/strong>saivat tekniikan huumori-Nobelin ty\u00f6st\u00e4\u00e4n, jossa selvitettiin, miten v\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen k\u00e4ytettyjen sormien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee ovennupin koon mukaan. Chiba Institute of Technology -yliopiston professori Matsuzaki kertoo, ett\u00e4 h\u00e4nen on usein sanottu keskittyv\u00e4n sellaiseen ongelmaan, jota ei ole olemassa, mutta ehk\u00e4 ty\u00f6 on vaikuttanut volyyminappien ja vesihanojen suunnitteluun.<\/p>\n Tutkimuksessa todettiin yksiselitteisesti, ett\u00e4 halkaisijaltaan yli 1 cm:n kokoisen nupin k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen tarvitaan kolmea sormea (peukalo, etusormi ja keskisormi) ja nimet\u00f6n otetaan mukaan, kun nuppi 2,5 sentin kokoinen. Kaikki viisi sormea k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen vaaditaan silloin, kun ovennuppi on halkaisijaltaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 5 cm.<\/p>\n Kuva: Metropolitan Museum of Art | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Taidehistorian huumori-Nobel my\u00f6nnettiin Peter de Smetille<\/strong> ja Nicholas Hellmuthille<\/strong>, joiden tutkimus mayojen rituaalinomaisesta per\u00e4ruiskeista<\/a> on her\u00e4tt\u00e4nyt laajaa ihastusta. Vaikka huumori-Nobelit jaetaan yleens\u00e4 pian tutkimuksen julkaisun j\u00e4lkeen, on t\u00e4m\u00e4 artikkeli julkaistu jo vuonna 1986.<\/p>\n Tutkimuksessa keskityttiin mayojen saviruukkujen taiteeseen ajalta 600\u2013900 jaa. Niiss\u00e4 kuvataan usein palatsien el\u00e4m\u00e4\u00e4, pallopelej\u00e4, mets\u00e4styst\u00e4, tansseja sek\u00e4 ihmisuhreja. Vuonna 1977 tutkijat kuitenkin l\u00f6ysiv\u00e4t ruukkuja, joihin oli taiteiltu per\u00e4ruiskeen antaminen.<\/p>\n Mayojen tiedettiin k\u00e4ytt\u00e4neen per\u00e4ruiskeita l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisess\u00e4 tarkoituksessa, mutta ruukkutaide viittasi vahvasti viihdek\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. De Smet ja Hellmuth analysoivat lukuisia maalauksia sek\u00e4 niiden yhteydess\u00e4 k\u00e4ytettyj\u00e4 hieroglyfej\u00e4. Tutkijat my\u00f6s listasivat mahdollisia aineita, joita mayat olivat ehk\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4neet.<\/p>\n De Smet otti tutkimuksen tosissaan ja kokeili itseens\u00e4 muutamia ep\u00e4iltyj\u00e4 aineita. Tutkija on itse kuvaillut olevansa ”poskareiden polttaja sek\u00e4 kahvin ja oluen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4<\/em>”, joten kovemmista aineista h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti pysy\u00e4 erossa. Mayojen nautintoaineista h\u00e4n valitsi esimerkiksi monessa kasvissa esiintyv\u00e4n ja psykedeelin\u00e4 tunnetun dimetyylitryptamiinin ja sen h\u00e4n otti tietenkin tutkimusta kunnioittaen per\u00e4ruiskeena. Vaikutus ei ollut havaittava.<\/p>\n Tutkijoiden l\u00f6yd\u00f6kset poikkesivat aiemmasta mielikuvasta, jonka mukaan mayat olivat hyvin rauhallisia ja mietiskelevi\u00e4 ihmisi\u00e4. Ruukkutaide paljasti, ett\u00e4 he ottivat huumausaineita sek\u00e4 my\u00f6s alkoholia per\u00e4ruiskeena, joka annettiin itselle tai toiselle normaalissa illanvietossa. Maalauksista oli my\u00f6s p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 mayat auttoivat p\u00e4ihtyneit\u00e4 tovereitaan, sill\u00e4 monessa ruukussa oli kuvattu henkil\u00f6it\u00e4 nostamassa k\u00e4nnist\u00e4 kaveria konttausasennosta pystyyn.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Sorsajonon viimeisen\u00e4 tuleva s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 energiaa ja voi surffailla per\u00e4ss\u00e4 melkein r\u00e4pyl\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n heilauttamatta. N\u00e4in voisi summata tutkimuksen, josta vuoden 2022 fysiikan huumori-Nobel my\u00f6nnettiin.<\/p>\n Frank Fish<\/strong>, Zhi-Ming Yuan<\/strong>, Minglu Chen<\/strong>, Laibing Jia<\/strong>, Chunyan Ji<\/strong> ja Atilla Incecik<\/strong> ovat selvitt\u00e4neet, miksi sorsanpoikaset uivat emon per\u00e4ss\u00e4 niin tarkassa muodostelmassa, mik\u00e4 on paras muodostelma ja miten paljon paikka muodostelmassa vaikuttaa poikasten energiankulutukseen.<\/p>\n Yhdysvaltalaisen West Chesterin yliopiston biologian professori Frank Fish on jo vuonna 1994 mitannut poikasten hapenkulutusta ja todennut, ett\u00e4 emon per\u00e4ss\u00e4 uiminen ei vaadi samanlaista ponnistelua<\/a> kuin yksin uiskentelu. Sorsien muodostelmauinnissa p\u00e4tee sama ilmi\u00f6 kuin esimerkiksi jonossa py\u00f6r\u00e4ilt\u00e4ess\u00e4: ”imussa” on paljon kevyemp\u00e4\u00e4 polkea. Fishin laskelmien mukaan suora jono tai salmiakkikuvio on kaikkein tehokkain.<\/p>\n Yhdess\u00e4 Fishin kanssa palkinnon sai skotlantilaisen Strathclyden yliopiston hydrodynamiikan tohtori Zhi-Ming Yuan kollegoineen. Heid\u00e4n tietokonesimulaatioon perustuva tutkimuksensa<\/a> julkaistiin vuoden 2021 lokakuussa. Laskelmien mukaan muodostelmassa uiminen antaa mahdollisuuden k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi aaltovastusta. Jokainen jonossa uiva poikanen v\u00e4litt\u00e4\u00e4 aaltoja per\u00e4ss\u00e4 tuleville ja vaikutus voimistuu lintu linnulta. Jonon h\u00e4nnill\u00e4 olevat voivat oikeastaan vain ratsastaa aallon p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Fishin mukaan muodostelmauintiin vaikuttaa ilmavirta ja Yuanin ty\u00f6ryhm\u00e4n tulokset viittaavat aalloilla surffailuun. Tulokset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n sulje toisiaan pois ja todenn\u00e4k\u00f6isesti kummallakin on osansa siin\u00e4, miksi vesilinnut ovat alkaneet uida muodostelmassa.<\/p>\n Professori Fish oli onnesta soikeana, kun kuuli saaneensa Ig Nobel -palkinnon. ”T\u00e4m\u00e4 on ollut aina haaveeni<\/em>”, sanoo Fish, jonka s\u00e4hk\u00f6postin allekirjoituksessa lukee ”Et tee tiedett\u00e4 silloin, jos sinulla ei ole hauskaa<\/em>”.<\/p>\n Kuva: Ben White | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Huumori-Nobelien rauhanpalkinto hymyilytt\u00e4\u00e4 usein. Ei siksi, ett\u00e4 tutkimus olisi naurettava, vaan siksi, ett\u00e4 siit\u00e4 on annettu rauhanpalkinto. Viime vuonna rauhanpalkinto meni tutkijoille, jotka selvittiv\u00e4t, onko miehill\u00e4 parta sen takia, ett\u00e4 se suojaa kasvoja nyrkkitappelussa<\/a>.<\/p>\n Vuoden 2022 rauhanpalkinto meni tutkimusryhm\u00e4lle, joka kehitti matemaattisen mallin, jonka avulla juoruilija voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 milloin puhua totta ja milloin valehdella.\u00a0Monikansalliseen ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n kuuluivat Junhui Wu<\/strong>, Szabolcs Sz\u00e1mad\u00f3<\/strong>, Pat Barclay<\/strong>, Bianca Beersma<\/strong>, Terence Dores Cruz<\/strong>, Sergio Lo Iacono<\/strong>, Annika Nieper<\/strong>, Kim Peters<\/strong>, Wojtek Przepiorka<\/strong>, Leo Tiokhin<\/strong> ja Paul Van Lange<\/strong>.<\/p>\n Exeterin yliopiston johtamisen professori Kim Petersin mukaan ihmiset valehtelevat auttaakseen liittolaisiaan ja vahingoittaakseen vihollisia, mitk\u00e4 molemmat hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t juoruajaa itsen\u00e4\u00e4n: ”Haluamme sanoa mukavia asioita niist\u00e4, joista v\u00e4lit\u00e4mme, ja kertoa ilkeit\u00e4 juttuja niist\u00e4, joista emme pid\u00e4. Jos se ei ole mahdollista, niin voimme yksinkertaisesti vain valehdella heid\u00e4n tekemisist\u00e4\u00e4n<\/em>.”.<\/p>\n Algoritmi perustuu nelj\u00e4\u00e4n eri strategiaan, joita juoruilija voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.\u00a0Dynamiikan ymm\u00e4rt\u00e4minen auttaa my\u00f6s kuulijaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, onko juorua syyt\u00e4 uskoa. Mallin ytimess\u00e4 on juoruilijan suhde kohteeseen ja kuulijaan.<\/p>\n Joskus juorukellolla on vaikea valinta: yst\u00e4v\u00e4 on k\u00e4ytt\u00e4ytynyt huonosti ja kerrot t\u00e4st\u00e4 toiselle yst\u00e4v\u00e4lle. Totuuden kertominen auttaa kuulijaa, mutta vahingoittaa juorun kohdetta. Valehtelu taas vaikuttaa toisin p\u00e4in.\u00a0Tietokonemallin mukaan juoruilijan on p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4 puhuuko totta vai palturia perustuen yksinkertaisesti siihen, kenest\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4 eniten.<\/p>\n Kuva: Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Menestyvill\u00e4 ihmisill\u00e4 sanotaan usein olevan tiettyj\u00e4 yhteisi\u00e4 ominaisuuksia: lahjakkuutta, \u00e4lykkyytt\u00e4, taitoa ja periksiantamattomuutta. Ja tietenkin pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 kovasti t\u00f6it\u00e4. Menestyj\u00e4t nostetaan jalustalle ja heit\u00e4 kunnioitetaan, koska he ovat erityislaatuisia ihmisi\u00e4.<\/p>\n Onneksi viimeaikoina t\u00e4st\u00e4 putkikatseisesta ajattelutavasta on p\u00e4\u00e4sty eroon ja tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 silkalla onnella on paljon tekemist\u00e4 menestyksen kanssa.<\/p>\n Ja t\u00e4st\u00e4 aihepiirist\u00e4 tehdyst\u00e4 tutkimukset my\u00f6nnettiin taloustieteen huumori-Nobel italialaiselle tutkimusryhm\u00e4lle, johon kuuluivat Alessandro Pluchino<\/strong>, Alessio Emanuele Biondo<\/strong> ja Andrea Rapisarda<\/strong>. He selitt\u00e4v\u00e4t matemaattisesti, miksi menestys ei suinkaan kohtaa aina niit\u00e4 lahjakkaimpia yksil\u00f6it\u00e4 vaan sen sijaan onnekkaimpia<\/a>. Kyse on pitk\u00e4lti sattumanvaraisesta tuurista. Lahjakkuus ja sinnik\u00e4s ty\u00f6skentely eiv\u00e4t aina riit\u00e4, jos ei satu olemaan oikeassa paikassa juuri oikealla hetkell\u00e4.<\/p>\n Pluchinolle ja Rapisardalle t\u00e4m\u00e4 oli jo toinen Ig Nobel, sill\u00e4 vuonna 2010 he pokkasivat palkinnon johtamisen kategoriassa. Silloinen tutkimus osoitti matemaattisesti, ett\u00e4 organisaatiot toimisivat huomattavasti tehokkaammin, jos ihmisi\u00e4 ylennett\u00e4isiin t\u00e4ysin sattumanvaraisesti.<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n Huumori-Nobelit on taas jaettu kymmenelle eri tieteenalan tutkimukselle, jotka saavat ensin nauramaan ja sitten ajattelemaan. Palkintojen tarkoitus on tuoda n\u00e4kyvyytt\u00e4 ep\u00e4tavallisina pidetyille tutkimuksille, jotka ehk\u00e4 muuten j\u00e4isiv\u00e4t v\u00e4h\u00e4lle huomiolle. Huumori-Nobeleiden eli Ig Nobel -palkintojen jakaminen on vuosittainen tapahtuma, jota arvostettu tiedelehti Nature on nimitt\u00e4nyt ”tieteellisen kalenterin kiistattomaksi kohokohdaksi”. Vuodesta 1991 l\u00e4htien humoristinen tiedejulkaisu Annals of […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":25191,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[34],"tags":[98,366,108,365,37,304],"class_list":["post-25168","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tiede","tag-etusivu","tag-laaketiede","tag-nobel","tag-sydan","tag-tiede","tag-tutkimus"],"yoast_head":"\nTurvallisuustekniikka<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/hirvitormaysnukke_youtube.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Soveltava kardiologia<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/sydan_unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kirjallisuus<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/lakiteksti_unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Biologia<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/skorpioni_unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
L\u00e4\u00e4ketiede<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/jaatelo_unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Tekniikka<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/ovennuppi_unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Taidehistoria<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/maya_ruukku.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Fysiikka<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/sorsanpoikaset_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Rauhanpalkinto<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/juoru_unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Taloustiede<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/neliapila_unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
\n