{"id":2517,"date":"2023-10-18T21:45:22","date_gmt":"2023-10-18T19:45:22","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=2517"},"modified":"2023-10-22T21:14:07","modified_gmt":"2023-10-22T19:14:07","slug":"10-syyttomana-tuomittua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/10-syyttomana-tuomittua\/","title":{"rendered":"10 syytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 tuomittua, jotka istuivat vuosikausia viattomina vankilassa \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

On pelottavaa lukea syytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 tuomittujen tarinoita. Miten pienet asiat vaikuttavatkaan siihen, ett\u00e4 joku tuomitaan viattomana vankilaan tai jopa kuolemaan.<\/p>\n

Onneksi on j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, kuten Innocence Project<\/a>, jotka ajavat v\u00e4\u00e4rin tuomittujen asioita ja yritt\u00e4v\u00e4t saada todistusaineistoa uudelleen tutkittavaksi. Monestihan kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 sitten ei ole ollut viel\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4, joilla tutkia esimerkiksi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen pieni\u00e4 DNA-m\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n

Nyt siihen pystyt\u00e4\u00e4n ja viattomien vapautus vankilasta on karmaisevaa katsottavaa. Tietysti on hienoa, ett\u00e4 he vapautuvat, mutta voiko el\u00e4m\u00e4 olla vuosien vankeuden j\u00e4lkeen en\u00e4\u00e4 samanlaista kuin ennen?<\/p>\n

Innocence Projectin tutkijoiden mukaan jopa 5 % Yhdysvaltojen vankiloiden vangeista on syytt\u00f6mi\u00e4. Se on hurja m\u00e4\u00e4r\u00e4; kymmeni\u00e4 tuhansia ihmisi\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole tehneet rikosta, josta heid\u00e4t on tuomittu. Ja ongelma ei ole vain rapakon takana; meill\u00e4 Suomessakin n\u00e4it\u00e4 tulee silloin t\u00e4ll\u00f6in esiin.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 siis 10 syytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 tuomittua, jotka my\u00f6hempien todisteiden nojalla p\u00e4\u00e4siv\u00e4t vankilatuomioistaan vapaaksi. Jotkut heist\u00e4 melkoisen korvauksen kanssa, vaikka varmasti kaikki antaisivat miljoonansa pois, jos saisivat sill\u00e4 kokonaan kumottua tuomionsa ja vankila-aikansa.<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. J\u00e4lkimm\u00e4iset viisi syytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 tuomitun tarinaa voit lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

10 syytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 tuomittua, jotka istuivat vuosikausia viattomina vankilassa \u2013 osa 2<\/strong><\/a><\/p>\n

Steven Truscott<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Steven Truscott<\/strong> ja Lynne Harper<\/strong> olivat luokkatovereita kanadalaisessa Clintonin kaupungissa. Kes\u00e4kuun 9. p\u00e4iv\u00e4n iltana vuonna 1959 Truscott oli kuljettanut 12-vuotiasta Harperia py\u00f6r\u00e4ll\u00e4\u00e4n, kunnes\u00a0 kaverukset olivat l\u00e4hteneet eri suuntiin. Harper ei ikin\u00e4 palannut kotiinsa ja kahden p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 h\u00e4net l\u00f6ydettin raiskattuna ja kuristettuna l\u00e4heisest\u00e4 mets\u00e4st\u00e4. Kes\u00e4kuun 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 14-vuotiasta Truscottia vastaan nostettiin syyte.<\/p>\n

Nuoresta i\u00e4st\u00e4\u00e4n huolimatta Truscottia k\u00e4siteltiin oikeudessa aikuisena. Truscott vakuutti syytt\u00f6myytt\u00e4\u00e4n, ja kertoi j\u00e4tt\u00e4neens\u00e4 Harperin isoon risteykseen, mutta k\u00e4\u00e4ntyneens\u00e4 my\u00f6hemmin katsomaan taakseen. H\u00e4nen mukaansa Harper olisi mennyt sis\u00e4\u00e4n harmaaseen Chevrolet-merkkiseen autoon, jossa oli keltainen rekisterikilpi. Silminn\u00e4kij\u00e4t todistivat n\u00e4hneens\u00e4 Truscottin sillalla ja muutamien minuuttien p\u00e4\u00e4st\u00e4 er\u00e4\u00e4n koulun pihalla.<\/p>\n

Syytt\u00e4j\u00e4n mukaan Harperin mahalaukun sis\u00e4ll\u00f6n perusteella h\u00e4nen tiedettiin kuolleen noin kello 19, viidentoista minuutin ikkunan aikana, ja tuolloin h\u00e4n oli ollut viel\u00e4 Truscottin seurassa. Lis\u00e4ksi Truscottin peniksess\u00e4 oli haavoja, joiden p\u00e4\u00e4teltiin tulleen raiskauksen seurauksena.<\/p>\n

Valamiehist\u00f6 julisti Truscottin syylliseksi ja suositteli armeliasta tuomiota. Syyskuun 30. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1959, silloisen rikoslain mukaan, murhasta kuului antaa kuolemantuomio, ja niin 14-vuotias Truscott m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin hirtett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Kyll\u00e4, 1950-luvun Kanadassa kuolemaantuomittujen teloitus toteutettiin hirtt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Sittemmin kuolemanrangaistus on maassa kielletty.<\/p>\n

Onneksi hirttotuomion saaneen Truscottin rangaistus muutettiin elinkautiseksi, josta mies p\u00e4\u00e4si ehdonalaiseen istuttuaan kymmenen vuotta. H\u00e4n vaihtoi nimens\u00e4, meni naimisiin ja perusti perheen.<\/p>\n

2000-luvun alussa Innocence Canada rupesi k\u00e4ym\u00e4\u00e4n oikeusjutun todisteita uudelleen l\u00e4pi, ja niist\u00e4 voitiin varmuudella, osittain tieteen edistysaskelten vuoksi, p\u00e4\u00e4tell\u00e4 Harperin kuolleen monta tuntia alkuper\u00e4ist\u00e4 arviota my\u00f6hemmin. Kuolemansyyntutkija oli kuitenkin tehnyt ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n my\u00f6s mittavia virheit\u00e4.<\/p>\n

Steven Truscott julistettiin syytt\u00f6m\u00e4ksi<\/a> ja Ontarion provinssin syytt\u00e4j\u00e4 pyysi v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tuomiota anteeksi. Kymmenen vuoden vankeuden ja l\u00e4hes 50 vuoden ajan tappajan ja raiskaajan leiman kanssa el\u00e4nyt Truscott sai 4,4 miljoonan euron korvauksen oikeusmurhasta.<\/p>\n

Andrew Evans<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kes\u00e4kuussa 1972 l\u00f6ytyi Willingtonin pikkukyl\u00e4ss\u00e4, Englannissa, er\u00e4\u00e4lt\u00e4 pellolta kuolleeksi hakattu 14-vuotias Judith Roberts<\/strong>. Tutkinta ei valtavasta panostuksesta huolimatta tuottanut tulosta, kunnes…<\/p>\n

Andrew Evans<\/strong>, 17-vuotias sotilas, marssi poliisiasemalle ja kertoi n\u00e4hneens\u00e4 kuolleesta tyt\u00f6st\u00e4 unta. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti ep\u00e4ilykset ja Evansia alettiin kuulustella. Kysytt\u00e4ess\u00e4, oliko h\u00e4n tappanut Robertsin, Evans sanoi ettei h\u00e4n muistanut tehneens\u00e4 sit\u00e4, mutta ei voinut olla varma, ja kertoi haluavansa n\u00e4hd\u00e4 tyt\u00f6n kuvan, jotta saisi asiaan selvyyden.<\/p>\n

Kolmen p\u00e4iv\u00e4n intensiivisten, ilman huoltajaa tai asianajajaa tehtyjen, kuulustelujen j\u00e4lkeen Evansilta oli saatu kirjallinen tunnustus murhaan. Evans oli hieman ennemmin vapautettu armeijan palveluksesta terveysongelmien vuoksi ja h\u00e4nelle oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty l\u00e4\u00e4kitys mielenterveysongelmiin.<\/p>\n

Muita todisteita ei ollut, eiv\u00e4tk\u00e4 Robertsin py\u00f6r\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyneet tuntemattomat sormenj\u00e4ljet olleet Evansin. My\u00f6hemmin Evans my\u00f6s perui tunnustuksensa. H\u00e4n sanoi olleensa vahvasti l\u00e4\u00e4kitty ja v\u00e4itti kuulustelujen aikaan saaneensa ”muistin virkist\u00e4miseksi” Brevital-nimist\u00e4 rauhoittavaa ainetta, jonka on todettu luovan v\u00e4\u00e4ri\u00e4 muistikuvia.<\/p>\n

Se ei en\u00e4\u00e4 auttanut, vaan h\u00e4net tuomittiin 25 vuoden vankeuteen.<\/p>\n

Parin vuosikymmenen p\u00e4\u00e4st\u00e4 Evans oli yhteydess\u00e4 ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6 Justiceen, jonka avulla h\u00e4n sai tuomionsa vetoomustuomioistuimen arvioitavaksi. Se katsoi, ett\u00e4 tunnustus ei ollut riitt\u00e4v\u00e4 todistus syyllisyydest\u00e4, eik\u00e4 osa Evansin murhasta kertomista asioista sopinut yhteen todisteiden kanssa. Lis\u00e4ksi Evansin silloiset mielenterveysongelmat ja vahva l\u00e4\u00e4kitys kumosivat tunnustuksen luotettavuuden. Niinp\u00e4 25 vuotta kaltereiden takana istunut Evans vapautettiin vuonna 1997.<\/p>\n

H\u00e4n sai noin 1,1 miljoonan euron korvaukset<\/a> nelj\u00e4nnesvuosisadan vankeusajastaan. Rikostutkintaa ei koskaan avattu uudelleen, joten Judith Robertsin murhaajaa ei tulla milloinkaan samaan kiinni.<\/p>\n

Michael Morton<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Michael<\/strong> ja Christine Morton <\/strong>ja heid\u00e4n kolme vuotias Eric<\/strong>-poikansa eliv\u00e4t amerikkalaista unelmaa Austinissa, Teksasissa. He olivat juhlineet Michaelin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4 elokuun 12. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1986, ja aikaisin seuraavana aamuna Michael oli l\u00e4htenyt t\u00f6ihin. H\u00e4n oli j\u00e4tt\u00e4nyt vaimolleen y\u00f6p\u00f6yd\u00e4lle viestin, jossa kertoi olleensa pettynyt, ettei Christine ollut suostunut seksiin edellisen\u00e4 iltana. Kirje p\u00e4\u00e4ttyi kuitenkin sanoihin ”Min\u00e4 rakastan sinua”. My\u00f6hemmin samana aamuna Christine l\u00f6ytyi s\u00e4ngyst\u00e4\u00e4n kuolleeksi hakattuna.<\/p>\n

Vaikka tuo viesti oli ainoa piirikunnan syytt\u00e4j\u00e4 Ken Andersonin<\/strong> esitt\u00e4m\u00e4 asia, jolla h\u00e4n todisti miehen motiivin ja syyllisyyden vaimonsa murhaan, tuomittiin Michael elinkautiseen vankeuteen.<\/p>\n

Andersonin hallussa oli runsaasti todistusaineistoa, jota h\u00e4n ei koskaan, tuomarin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4 huolimatta, tuonut oikeudessa esiin (johtuen siit\u00e4, ett\u00e4 se olisi todennut Michael Mortonin syytt\u00f6m\u00e4ksi).<\/p>\n

Talon l\u00e4heisyydest\u00e4 oli l\u00f6ytynyt verinen huivi. Paikalla ollut pieni Eric kertoi ”ettei is\u00e4 ollut tuolloin kotona, ja ett\u00e4 \u00e4idin tappaja oli hirvi\u00f6”. Poika oli n\u00e4hnyt surmaty\u00f6n ja osasi kuvailla mit\u00e4 oli tapahtunut. Naapurit kertoivat, ett\u00e4 vihre\u00e4 pakettiauto oli toistuvasti pys\u00e4k\u00f6inyt Mortonin talon taakse ja tuntematon mies oli poistunut autosta l\u00e4heiseen mets\u00e4\u00e4n. Christine Mortonin luottokorttia oli k\u00e4ytetty surman j\u00e4lkeen toisessa kaupungissa.<\/p>\n

Mutta puolustus, valamiehist\u00f6 tai tuomari eiv\u00e4t koskaan saaneet tiet\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 edell\u00e4 mainittuja seikkoja.<\/p>\n

Vuonna 2011, lukuisten vetoomusten j\u00e4lkeen, verinen huivi vihdoin testattiin ja siit\u00e4 l\u00f6ytyi Christinen verta sek\u00e4 aiemmista rikoksista tuomitun Mark Norwoodin<\/strong> DNA:ta. N\u00e4iden uusien DNA-todisteiden perusteella Norwood todettiin syylliseksi my\u00f6s toiseen samankaltaiseen murhaan, joka oli tehty samaan aikaan, kun Michael Morton istui syytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 vankilassa.<\/p>\n

Piirikunnan syytt\u00e4j\u00e4 Anderson oli tuohon menness\u00e4 edennyt urallaan tuomariksi, mutta h\u00e4net tuomittiin todisteiden salaamisesta 10 p\u00e4iv\u00e4n vankeuteen<\/a> eik\u00e4 h\u00e4n saa en\u00e4\u00e4 koskaan harjoittaa lakia.<\/p>\n

Ei ihan reilu tuomio verrattuna siihen, ett\u00e4 syyt\u00f6n mies istui 25 vuotta.<\/p>\n

Gary Gauger<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Huhtikuisena aamuna vuonna 1994 Gary Gauger<\/strong> l\u00f6ysi vanhempansa Morris<\/strong> ja Ruth Gaugerin<\/strong> murhattuina kotifarmiltaan Illinoisissa. Heid\u00e4n kurkkunsa oli viilletty auki. 40-vuotias poika soittaa poliisit paikalle, mutta joutuu saman tien itse ep\u00e4illyksi.<\/p>\n

Gaugeria kuulusteltiin yht\u00e4jaksoisesti 18 tuntia, jonka aikana poliisit sy\u00f6ttiv\u00e4t h\u00e4nelle valheellista tietoa. Gaugerille kerrottiin muun muassa, ett\u00e4 h\u00e4n ei ollut l\u00e4p\u00e4issyt valheenpaljastuskoetta, ja ett\u00e4 h\u00e4nen huoneestaan oli l\u00f6ytynyt verisi\u00e4 vaatteita ja murha-ase. Mik\u00e4\u00e4n ei pit\u00e4nyt paikkaansa.<\/p>\n

H\u00e4mmentynyt ja j\u00e4rkyttynyt Gauger tunnusti tappaneensa vanhempansa. H\u00e4n on my\u00f6hemmin kertonut olleensa niin uupunut kuulusteluiden aikana, ja poliisit olivat olleet niin vakuuttavia, ett\u00e4 h\u00e4n oli alkanut uskoa omaan syyllisyyteens\u00e4 ja hetkelliseen mielenh\u00e4iri\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Gauger tuomittiin kuolemaan, mik\u00e4 kuitenkin my\u00f6hemmin muutettiin elinkautiseksi. Pian tuomion j\u00e4lkeen Gauger teki valituksen ja kertoi poliisien pyyt\u00e4neen h\u00e4nt\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n keksityn skenaarion, jossa h\u00e4n olisi tappanut vanhempansa. Tuosta kertomuksesta oli sitten tehty tunnustus. Osavaltion vetoomustuomioistuin totesi tunnustuksen olleen laittomasti hankittu ja tuomio purettiin. Gauger p\u00e4\u00e4si vapaaksi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1996.<\/p>\n

Vuotta my\u00f6hemmin Outlaws-moottoripy\u00f6r\u00e4kerhon tiloja salakuunneltiin liittyen aivan muihin rikoksiin, mutta nauhoilla kuultiin sattumalta Morris ja Ruth Gaugerin murhien tunnustus. Ja niin oikeat syylliset saatiin kiinni, kun Jamer Schneider<\/strong> ja Randall Miller<\/strong> tuomittiin rikoksista.<\/p>\n

Cornelius Dupree<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Dallasissa, Teksasissa, joutui nuori pariskunta marraskuussa 1979 aseellisen ry\u00f6st\u00f6n uhriksi. Mies ja nainen pakotettiin aseella uhaten ajamaan autonsa syrj\u00e4iseen paikkaa. Mies j\u00e4tettiin kyydist\u00e4 aiemmin, mutta nainen joutui viel\u00e4 kummankin hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n raiskaamaksi.<\/p>\n

Viikko tapauksen j\u00e4lkeen poliisi pys\u00e4ytti Cornelius Dupreen<\/strong> ja Anthony Massingillin<\/strong> l\u00e4helt\u00e4 rikospaikkaa, ja koska he muistuttivat uhrien kuvausta kahdesta tummaihoisesta miehest\u00e4, vietiin heid\u00e4t kuulusteltaviksi. Naisuhri tunnisti Dupreen ja Massingillin kuvien perusteella, mutta mies ei.<\/p>\n

Naiselle tehdyn raiskaustutkimuksen tuloksista ei viel\u00e4 tuolloin pystytty p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n muuta kuin se, ett\u00e4 siemennestett\u00e4 oli l\u00f6ytynyt. Oikeudessa kumpikin uhri sekoili syytettyjen miesten tunnistamisen kanssa, ja Dupreen puolustus tukeutuikin vahvasti etnisen syntyper\u00e4n aiheuttamaan v\u00e4\u00e4rintunnistukseen. (Vauvoilla ei muuten tuota ongelmaa ei ole, voit lukea lis\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4<\/a>.) Valamiehist\u00f6 teki kuitenkin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 perustuen naisuhrin alkuper\u00e4iseen todistukseen ja kuvien tunnistukseen.<\/p>\n

Dupree tuomittiin t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 ry\u00f6st\u00f6st\u00e4 75 vuodeksi vankeuteen. Raiskaussyytteest\u00e4 luovuttiin, koska se ei olisi pident\u00e4nyt tuomiota ja olisi tullut osavaltiolle tarpeettoman kalliiksi.<\/p>\n

Dupree ei koskaan p\u00e4\u00e4ssyt ehdonalaiseen, koska h\u00e4nen olisi pit\u00e4nyt my\u00f6nt\u00e4\u00e4 syyllisyytens\u00e4 ja kirjautua seksuaalirikolliseksi. Niihin h\u00e4n ei syytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 miehen\u00e4 suostunut. Vuosituhannen vaihteessa Innocence Project -j\u00e4rjest\u00f6 vaati syytt\u00e4j\u00e4\u00e4 tutkimaan todisteet uudelleen mahdollisen DNA:n takia.<\/p>\n

Tutkimuksissa leikatuista h\u00e4pykarvoista l\u00f6ydettiin tarpeeksi miehen sukusoluja, joista saatiin luotua kahden eri henkil\u00f6n profiilit. Kumpikaan ei sopinut Dupree’en, ja koska ry\u00f6st\u00f6n ja raiskauksen oli katsottu tapahtuneen samassa yhteydess\u00e4, todettiin h\u00e4net kaikkeen syytt\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n

Dupree meni naimisiin pitk\u00e4aikaisen tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 vuonna 2010 vapautumistaan seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. H\u00e4n sai 2,2 miljoonan euron korvauksen 31 vuoden takaisesta oikeusmurhasta.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n