{"id":25345,"date":"2022-09-29T18:47:46","date_gmt":"2022-09-29T16:47:46","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=25345"},"modified":"2022-09-29T18:47:46","modified_gmt":"2022-09-29T16:47:46","slug":"unissakavelijan-saa-herattaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/unissakavelijan-saa-herattaa\/","title":{"rendered":"Unissak\u00e4velij\u00e4n saa kuin saakin her\u00e4tt\u00e4\u00e4: 10 sitke\u00e4\u00e4 myytti\u00e4 ihmiskehosta \u2013 osa 2"},"content":{"rendered":"

Nyt heitet\u00e4\u00e4n ihmiseen liittyvi\u00e4 sitkeit\u00e4 myyttej\u00e4 romukoppaan ja muun muassa ikivanha varoitus unissak\u00e4velij\u00e4n her\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 saa kyyti\u00e4.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> on muutamaankin otteeseen listannut ihmiskehon omituisia ominaisuuksia<\/a>, mutta n\u00e4iden tiukkojen faktojen<\/a> vastapainoksi nyt on luvassa sitke\u00e4sti el\u00e4vi\u00e4 myyttej\u00e4.<\/p>\n

Oletko aina kuvitellut, ett\u00e4 unissak\u00e4velij\u00e4\u00e4 ei saa her\u00e4tt\u00e4\u00e4? Tai kuinka usein sinua on kehotettu laittamaan hattu p\u00e4\u00e4h\u00e4n, koska ”suurin osa l\u00e4mm\u00f6st\u00e4 karkaa p\u00e4\u00e4n kautta”?<\/p>\n

Esimerkiksi n\u00e4m\u00e4 olettamukset ovat virheellisi\u00e4. Ne ovat hyvin sitke\u00e4sti el\u00e4vi\u00e4 uskomuksia, mutta ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n listan j\u00e4lkeen muutama myytti on saatu murrettua!<\/p>\n

Lista on julkaistu kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on j\u00e4lkimm\u00e4inen. Ensimm\u00e4iset viisi myytti\u00e4 voit lukea t\u00e4st\u00e4:
\nSokerihumala on vain vanhempien selitys: 10 sitke\u00e4\u00e4 myytti\u00e4 ihmiskehosta \u2013 osa 1<\/strong><\/a>.<\/p>\n

Myytti 6: Alkoholi tappaa aivosoluja<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Erik Maclean | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

R.I.P. maksa, goodbye aivosolut<\/em>. N\u00e4in riimittelee Petri Nyg\u00e5rd<\/strong>. Kyseess\u00e4 on tietenkin vain laulun sanat, mutta aika moni julistaa t\u00e4yten\u00e4 faktana, ett\u00e4 alkoholi tuhoaa aivosoluja. Se ei pid\u00e4 paikkaansa \u2013 kuten jo ehk\u00e4 listan aiheen huomioon ottaen osasit arvata.<\/p>\n

Vaikka alkoholin nauttimisen j\u00e4lkeen joskus saattaakin tuntua silt\u00e4, ett\u00e4 yksi jos toinenkin aivosolu on poistunut keskuudesta, niin t\u00e4st\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n todisteita. Ja usko pois: Asiaa on tutkittu runsaasti.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 alkoholilla olisi negatiivista vaikutusta aivoihin.<\/p>\n

Jopa kohtuullisesti juovilla on havaittu, ett\u00e4 alkoholi voi aiheuttaa hippokampuksen kutistumista. Hippokampuksella on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli muistin toiminnassa ja se liittyy sek\u00e4 p\u00e4\u00e4ttely- ett\u00e4 navigaatiokykyyn. Liika juominen voi vaikuttaa my\u00f6s kehon kykyyn tuottaa uusia aivosoluja.<\/p>\n

Pitk\u00e4aikainen alkoholismi saattaa johtaa my\u00f6s Wernicke\u2013Korsakoffin oireyhtym\u00e4n kehittymiseen. Tuossa sairaudessa hermosoluja kyll\u00e4 menetet\u00e4\u00e4n, mutta suoranaisesti alkoholi ei neuroneita tuhoa. Voi kuulostaa naurettavalta pilkun viilaukselta, mutta joskus sit\u00e4 n\u00e4kee harhaanjohtavia juttuja, joissa on listattuna montako aivosolua esimerkiksi pullo kirkasta tai kaksi lasia viini\u00e4 tuhoaa.<\/p>\n

Ehk\u00e4 harhaluulo alkoholin aivosoluja tuhoavasta vaikutuksesta<\/a> on ”vain” pelottelua tai sitten puurot ja vellit ovat menneet sekaisin. Alkoholi nimitt\u00e4in vaurioittaa hermosolujen p\u00e4it\u00e4, jolloin yhteys muihin neuroneihin sakkaa. Viestinv\u00e4litys ei siis toimi normaalisti. Synapsien toiminta kuitenkin palautuu, kun alkoholin juominen loppuu.<\/p>\n

Myytti 7: Unissak\u00e4velij\u00e4\u00e4 ei saa her\u00e4tt\u00e4\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Baden de<\/a> | CC BY 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

Vanhan ohjeen mukaan unissak\u00e4velij\u00e4\u00e4 ei saa miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se voi olla kummallekin osapuolelle vaarallista ja unissaan vaeltaja voi jopa menehty\u00e4 her\u00e4tyksen seurauksena. T\u00e4t\u00e4 legendaa kyll\u00e4 kuulee jatkuvasti, mutta se on huuhaata.<\/p>\n

Myytti on ikivanha ja juontaa juurensa aikaan, jolloin ihmiset uskoivat sielun l\u00e4htev\u00e4n nukkuvan kehosta. Unissak\u00e4velij\u00e4n her\u00e4tt\u00e4minen tarkoitti siis sit\u00e4, ett\u00e4 nukkuja olisi tuomittu el\u00e4m\u00e4\u00e4n sieluttomana.<\/p>\n

Unissak\u00e4velij\u00e4n saa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 \u2013 se on t\u00e4ysin turvallista. H\u00e4n voi olla hetken aikaa hieman sekava, mutta mit\u00e4\u00e4n harmia her\u00e4tyksest\u00e4 ei koidu. Mutta t\u00e4ysin toinen juttu onkin se, ett\u00e4 onko niin tarvetta tehd\u00e4. Miksi keskeytt\u00e4\u00e4 toisen unet?<\/p>\n

Toki huolta voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 mahdollinen kompurointi tai muu ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen toiminta, joten unissak\u00e4velij\u00e4n voi rauhallisesti taluttaa takaisin petiin ja vaakatasoon.<\/p>\n

Mit\u00e4 kaikkea ihmiset mahtavatkaan tehd\u00e4 unissaan? Lue lis\u00e4\u00e4:<\/p>\n

10 hullua asiaa, joita ihmiset tekev\u00e4t unissaan<\/a>
\nMies leikkasi unissaan sukuelimens\u00e4 irti, koska n\u00e4ki unta vuohen teurastamisesta<\/a><\/p>\n

Myytti 8: L\u00e4mp\u00f6 karkaa p\u00e4\u00e4st\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kuka muka ei olisi lapsena ja nuorena saanut kuulla kunniaansa, kun pihalle on oltu l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 ilman p\u00e4\u00e4hinett\u00e4. Yleens\u00e4 kehotukseen on lis\u00e4tty ”fakta” l\u00e4mm\u00f6n karkaamisesta: Suurin osa \u2013 jopa 90 prosenttia \u2013 l\u00e4mm\u00f6st\u00e4 haihtuu p\u00e4\u00e4n kautta. Hypotermia siis koittaa alta aikayksik\u00f6n, jos kylm\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4 ulkoilee ilman pipoa.<\/p>\n

Pelkk\u00e4 myytti se on t\u00e4m\u00e4kin uskomus!<\/p>\n

Kehosta haihtuva l\u00e4mp\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 riippuu vain ja ainoastaan siit\u00e4, mik\u00e4 osa on paljaana ja kuinka iso tuo paljas alue on. Jos pakkasella menee ulos ilman pipoa ja toinen k\u00e4sivarsi kokonaan paljaana, niin aivan varmasti enemm\u00e4n l\u00e4mp\u00f6\u00e4 karkaa k\u00e4den kautta.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 harhak\u00e4sitys on todenn\u00e4k\u00f6isesti saanut alkunsa 1950-luvulla suoritetusta Yhdysvaltojen puolustusvoimien tutkimuksesta, jossa pyrittiin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kylm\u00e4n s\u00e4\u00e4n vaikutuksia sotilaisiin. Sotilaat puettiin arktisiin oloihin suunniteltuihin asuihin ja heid\u00e4n kehojensa reaktioita mitattiin. Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 sotilaat menettiv\u00e4t isoimman osan l\u00e4mm\u00f6st\u00e4 p\u00e4\u00e4ns\u00e4 kautta.<\/p>\n

Loppup\u00e4\u00e4telm\u00e4ss\u00e4 j\u00e4tettiin kuitenkin t\u00e4ysin huomiotta se fakta, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4 oli ainoa ruumiinosa, joka vapaaehtoisilla koehenkil\u00f6ill\u00e4 ei ollut s\u00e4\u00e4lt\u00e4 suojattuna.<\/p>\n

\n

Kaksi vuosikymment\u00e4 my\u00f6hemmin Yhdysvaltain armeija otti kyseiset tutkimustulokset osaksi selviytymisopastaan, jossa korostettiin p\u00e4\u00e4n suojaamisen merkityst\u00e4, sill\u00e4 ”l\u00e4hes puolet l\u00e4mm\u00f6st\u00e4 karkaa p\u00e4\u00e4n kautta<\/em>”. Myytti oli syntynyt.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n vuosituhannen puolella tehdyiss\u00e4 tutkimuksessa on kuitenkin yksimielisesti todettu, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4n kautta karkaa suurin piirtein 10 prosenttia l\u00e4mm\u00f6st\u00e4<\/a>, mik\u00e4 vastaa p\u00e4\u00e4n alueen osuutta kehon kokonaispinta-alasta. Ei siis yht\u00e4\u00e4n sen enemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Mutta kannattaa se p\u00e4\u00e4 silti suojata pakkasella \u2013 aivan kuten jokainen muukin ruumiinosa!<\/p>\n<\/div>\n

Myytti 9: Kyky laittaa kieli rullalle on perinn\u00f6llist\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Gideon Tsang<\/a> | CC BY-SA 2.0<\/a><\/p><\/div>\n

Vuonna 1940 perinn\u00f6llisyystieteilij\u00e4 Alfred Sturtevant<\/strong> julkaisi artikkelin, jonka v\u00e4ite el\u00e4\u00e4 vahvana edelleen. Sturtevantin mukaan kyky laittaa kieli rullalle on perinn\u00f6llist\u00e4<\/a>: Jos vanhemmat saavat kielen rullalle, on ominaisuus todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s lapsilla.<\/p>\n

Vain 12 vuotta my\u00f6hemmin perinn\u00f6llisyystieteilij\u00e4 Philip Matlock<\/strong> osoitti kollegansa v\u00e4itteen virheelliseksi. Kun Matlock vertaili 33 paria identtisi\u00e4 kaksosia, l\u00f6ysi h\u00e4n joukosta seitsem\u00e4n sisarusparia, joissa toinen kykeni laittamaan kielen rullalle ja toinen ei.<\/p>\n

Koska identtiset kaksoset ovat l\u00e4ht\u00f6isin yhdest\u00e4 ja samasta hedelm\u00f6ittyneest\u00e4 munasolusta, on heill\u00e4 sama perim\u00e4. P\u00e4\u00e4telm\u00e4 oli selv\u00e4: Jos kielen rullalle saaminen olisi perinn\u00f6llinen ominaisuus, olisi identtisill\u00e4 kaksosilla kummallakin kyseinen kyky, tai vaihtoehtoisesti se pit\u00e4isi puuttua kummaltakin. Ja edelleen: Jos kyseess\u00e4 on perinn\u00f6llinen ominaisuus, ei sit\u00e4 voisi oppia. Vuonna 1965 julkaistiin Sturtevantin A History of Genetics<\/em> -kirja, jossa h\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4 oman erheens\u00e4 ja kirjoittaa olevansa h\u00e4peiss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 h\u00e4nen tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4 virhett\u00e4 opetetaan totuutena.<\/p>\n

Myytin kumoavasta tutkimuksesta on kulunut 70 vuotta ja silti harhak\u00e4sitys el\u00e4\u00e4 vahvana. Sit\u00e4 jopa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n biologian oppikirjoissa malliesimerkkin\u00e4 yksinkertaisesta ominaisuuden periytymisest\u00e4 \u2013 my\u00f6s korkeakoulutason oppikirjoissa<\/a>.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 ei ole sin\u00e4ns\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n hengenvaarallista, mutta mietip\u00e4 biologian tunnilla istuvaa lasta, joka koulup\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen esittelee rullalle taipuvaa kielt\u00e4\u00e4n vanhemmilleen. Jos vanhemmat eiv\u00e4t kykene samaan, saattaa lapselle her\u00e4t\u00e4 ep\u00e4ilys siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole h\u00e4nen biologiset vanhempansa.<\/p>\n

Delawaren yliopiston evoluutiobiologi John McDonald<\/strong> kertoo saaneensa useita yhteydenottoja, joissa ihmiset pohtivat omia sukulaisuussuhteitaan t\u00e4h\u00e4n ominaisuuteen tai sen puuttumiseen perustuen. Syyt\u00e4 huoleen ei ole<\/a>.<\/p>\n

McDonald on my\u00f6s kehottanut opiskelijoitaan harjoittelemaan kielen rullaamista, ja niin vain muutaman minuutin p\u00e4ivitt\u00e4isell\u00e4 harjoittelulla kyky on l\u00f6ytynyt noin viikossa.<\/p>\n

Myytti 10: Heti sy\u00f6misen j\u00e4lkeen ei kannata uida<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4m\u00e4 on taas niit\u00e4 myyttej\u00e4, joilla pelotellaan lapsia. Mutta on t\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6 varmasti est\u00e4nyt my\u00f6s aikuisiakin menem\u00e4st\u00e4 uimaan ruokailun j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Varoituksen mukaan siis tunnin sis\u00e4ll\u00e4 sy\u00f6misest\u00e4 ei pid\u00e4 menn\u00e4 uimaan<\/a>, koska tulee lihaskramppeja. Ja kovasti kramppaavat lihakset hankaloittavat pinnalla pysymist\u00e4, mik\u00e4 taas hankaloittaa hengiss\u00e4 pysymist\u00e4. Virheellinen ajatusketju t\u00e4ss\u00e4 takana on se, ett\u00e4 aterian j\u00e4lkeen vatsan alueelle virtaa runsaasti verta edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ruoansulatusta. Tuo veri olisi sitten pois lihaksista ja siksi riski krampeista kasvaa.<\/p>\n

Varoittelu on kuitenkin turhaa, sill\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellisesti ei ole kyetty todistamaan, ett\u00e4 t\u00e4ydell\u00e4 vatsalla tulisi vedess\u00e4 yht\u00e4\u00e4n sen enemp\u00e4\u00e4 kramppeja.<\/p>\n

Tokikaan t\u00e4ydell\u00e4 vatsalla urheilu ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 puuhaa, mutta hengenvaarallista aaltoihin sukeltaminen ei sen puolesta ole.<\/p>\n

Myytti on ikivanha, sill\u00e4 ainakin vuonna 1908 se on jo tunnettu. Tuolloin se lis\u00e4ttiin yhdysvaltalaisten partiopoikien k\u00e4sikirjaan. Ohjeen mukaan poikien piti odottaa ruokailun j\u00e4lkeen kokonaista 90 minuuttia ennen uimaan menemist\u00e4, muuten he saattaisivat hukkua. ”Ja se on sitten oma vikasi<\/em>”, uhkailee k\u00e4sikirja.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n