{"id":25481,"date":"2022-10-14T20:26:10","date_gmt":"2022-10-14T18:26:10","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=25481"},"modified":"2023-03-25T04:16:23","modified_gmt":"2023-03-25T02:16:23","slug":"10-tuhoisimmat-vieraslajit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-tuhoisimmat-vieraslajit\/","title":{"rendered":"Haitalliset vieraslajit: 10 tuhoa kylv\u00e4v\u00e4\u00e4 tunkeilijaa"},"content":{"rendered":"

Vieraslajit ovat kautta aikojen aiheuttaneet peruuttamatonta tuhoa alueilla, joille ne ihmisen toimesta, tarkoituksella tai vahingossa, ovat levinneet.<\/p>\n

Eli\u00f6lajeja uusiin elinymp\u00e4rist\u00f6ihin levitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ihmiset ovat yritt\u00e4neet hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n esimerkiksi siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mets\u00e4stett\u00e4vi\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 mantereelta toiselle. Joskus lajit siirtyv\u00e4t vahingossa laivoissa, turistien laukuissa tai karkaamalla kodeista ja puutarhoista luontoon.<\/p>\n

Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 ne aiheuttavat valtavaa haittaa alkuper\u00e4iselle eli\u00f6st\u00f6lle, voi niist\u00e4 olla suurta harmia ja jopa terveydellist\u00e4 vaaraa my\u00f6s ihmisille. Koska maailma on nyky\u00e4\u00e4n avoinna ja matkustus lis\u00e4\u00e4ntyy jatkuvasti, l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n vuosittain lukuisia lajeja sellaisilta seuduilta, jonne ne eiv\u00e4t luonnostaan kuulu.<\/p>\n

Tulokaslajit ovat asia erikseen: jos el\u00e4in omin avuin liikkuu ja laajentaa elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n paikasta toiseen, ei sit\u00e4 hirve\u00e4sti kiinnosta kulkeeko se maiden rajojen yli. Nekin lajit voivat olla ihmisen silmiss\u00e4 haitallisia, mutta se on luonnollista siirtym\u00e4\u00e4 eik\u00e4 pid\u00e4 olla estett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 listalla Listafriikki<\/a> keskittyy kuitenkin kymmeneen vieraslajiin, joiden istuttaminen ja siirt\u00e4minen on aiheuttanut ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tuhoa ja vaaraa.<\/p>\n

J\u00e4ttikonna<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

J\u00e4ttikonnien luontainen elinalue levitt\u00e4ytyy Yhdysvaltojen lounaisosista l\u00e4pi V\u00e4li-Amerikan ja kauttaaltaan Etel\u00e4-Amerikan pohjoisosaan.<\/p>\n

Sielt\u00e4 se on kuitenkin tarkoituksella siirretty muun muassa Havaijille, Filippiineille ja Australiaan. Konnia istutettiin uusille alueille sill\u00e4 tarkoituksella, ett\u00e4 ne toimisivat biologisina torjuntav\u00e4linein\u00e4 ja s\u00f6isiv\u00e4t tuholaisia viljelmilt\u00e4. Karibialla j\u00e4ttikonnat suoriutuivat teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n loistavasti, ja siell\u00e4 niit\u00e4 suureksi osaksi pidet\u00e4\u00e4n neutraalina uutena lajina.<\/p>\n

Havaijilta vuonna 1935 Australiaan tuodut konnat ovat aivan eri tarina: niiden ja kohdetuholaisten lokerot eiv\u00e4t kohdanneet, mutta se ei est\u00e4nyt j\u00e4ttikonnaa levi\u00e4m\u00e4st\u00e4 kulovalkean tavoin. Pohjois-Australiaan istutetut konnat siirtyv\u00e4t edelleen joka vuosi etel\u00e4mm\u00e4ksi, ja vaikka niist\u00e4 on monin keinoin yritetty p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon, on pys\u00e4ytt\u00e4minen mahdotonta.<\/p>\n

Luontaisella elinalueellaan j\u00e4ttil\u00e4iskonnia on huomattavasti harvemmassa kuin istututusalueilla; osissa Australiaa niit\u00e4 el\u00e4\u00e4 satakertaisesti tihe\u00e4mm\u00e4ss\u00e4 kuin Amerikan mantereilla. Ongelmana uusilla alueilla on luontaisten vihollisten puute tai l\u00e4hinn\u00e4 se, ett\u00e4 pedot eiv\u00e4t ole ehtineet sopeutumaan j\u00e4ttikonnien myrkyllisyyteen.<\/p>\n

Monien liskojen ja lintujen kannat ovat laskeneet, koska el\u00e4imet ovat yksinkertaisesti kuolleet konnien myrkkyyn. Jopa 70 prosenttia jo valmiiksi harvinaisista k\u00e4\u00e4pi\u00f6krokotiileista<\/a> on kadonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana, eli l\u00e4htien siit\u00e4, kun j\u00e4ttikonnia ensi kerran sen elinalueella tavattiin.<\/p>\n

Myrkyllisyytens\u00e4 lis\u00e4ksi j\u00e4ttikonnat ovat erityisen sitkeit\u00e4. Niiden tiedet\u00e4\u00e4n selvinneen Montserrat-saaren tulivuorenpurkauksista, Australian mets\u00e4paloista ja el\u00e4neen 40 minuuttia koiran mahassa<\/a>, kunnes koira oli oksentanut t\u00e4ysin voimissaan olevan konnan ulos.<\/p>\n

Burmanpyton<\/h2>\n
\"\"

Kuva: William Warby | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Jopa viisimetrisiksi ja 75-kiloisiksi kasvavat burmanpytonit el\u00e4v\u00e4t luontaisesti Kaakkois-Aasian kosteikoilla, mutta vuodesta 1979 saakka niit\u00e4 on tavattu valtameren toisella puolella, Floridassa.<\/p>\n

Yhdysvaltoihin k\u00e4\u00e4rmeet tulivat lemmikkikaupan kautta ja aina silloin t\u00e4ll\u00f6in jokin yksil\u00f6 karkasi. Vuonna 1992 hurrikaani Andrew iski Bahamalle ja Floridaan, ja kaiken muun tuhon lis\u00e4ksi hirmumyrsky hajotti pytoneita kasvattaneen el\u00e4intarhan, jolloin valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 p\u00e4\u00e4si vapaaksi. Burmanpytoneita alkoi olla Evergladesin suoalueella jo sen verran, ett\u00e4 ne muodostivat elinvoimaisen ja vauhdilla lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n populaation, joka virallisesti julistettiin vieraslajiksi vuonna 2000.<\/p>\n

R\u00e4meik\u00f6n alkuper\u00e4iset lajit ovat pulassa<\/a> kymmenien tuhansien pytoneiden kanssa. Pienet nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t ja linnut h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t alueelta, mik\u00e4 puolestaan verottaa muun muassa punailvesten ja floridanpuumien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Ei sill\u00e4, etteiv\u00e4tk\u00f6 pytonit k\u00e4visi isojen kissojenkin kimppuun. Niiden tiedet\u00e4\u00e4n tappaneen alligaattoreitakin. Matelijasukulaisensa kanssa se v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin taistelee samasta paikasta ravintoketjun huipulla.<\/p>\n

Nykyisin burmanpytoneiden pit\u00e4minen lemmikkin\u00e4 on Floridassa laitonta, mutta mitenk\u00f6h\u00e4n paljon se ihmisi\u00e4 est\u00e4\u00e4?<\/p>\n

Kanadanhanhi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Herbert Aust | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kuka muu on harmitellut uimarannalla jopa sadoittain p\u00e4ivyst\u00e4vi\u00e4 kanadanhanhia ja niiden iljett\u00e4vi\u00e4 j\u00e4t\u00f6ksi\u00e4? T\u00e4ytyy my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 olen aiemmin niiden kohdalla ihmetellyt vieraslajik\u00e4sitett\u00e4, koska olin h\u00f6lm\u00f6sti ajatellut lintujen vain lent\u00e4neen Suomeen. Mutta haloo, mit\u00e4 Pohjois-Amerikassa luontaisesti el\u00e4v\u00e4t linnut tekisiv\u00e4t Euroopassa? Neh\u00e4n lent\u00e4v\u00e4t vain etel\u00e4mm\u00e4ksi talvehtimaan.<\/p>\n

Eli ihmisell\u00e4 on kanadanhanhienkin levi\u00e4misess\u00e4 n\u00e4ppins\u00e4 peliss\u00e4. Se on nimitt\u00e4in istutettu Eurooppaan vuonna 1678 riistalinnuksi. Suomessa ensimm\u00e4iset yksil\u00f6t havaittiin vuonna 1955, mink\u00e4 j\u00e4lkeen sit\u00e4 yritettiin tuloksettomasti istuttaa meillekin. Toivosta ei kuitenkaan luovuttu ja parikymment\u00e4 vuotta ensihavainnon j\u00e4lkeen Suomeen oli saatu muodostettua vakaa kanta.<\/p>\n

Muulle Suomen eli\u00f6st\u00f6lle kanadanhanhesta ei ole haittaa, mutta ihmisille ne ovat murheenkryyni. Eik\u00e4 tosiaankaan vain rantojen, puistojen tai golfkenttien kutsumattomana vierailijana, sill\u00e4 hanhet voivat aiheuttaa maanviljelij\u00f6ille mittavia taloudellisia tappioita tuhoamalla satoa.<\/p>\n

Tiikerihyttynen<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kaakkois-Aasiassa kotoper\u00e4isen\u00e4 esiintyv\u00e4n tiikerihyttysen levi\u00e4mistapa muualle maailmaan tiedet\u00e4\u00e4n hyvin tarkasti: kansainv\u00e4linen autonrengaskauppa.<\/p>\n

Ulkoilmassa varastoitaviin autonrenkaisiin ker\u00e4\u00e4ntyi sadevett\u00e4, joka oli otollinen alusta hyttysten lis\u00e4\u00e4ntymiselle, ja renkaiden mukana hyttysen munat ja toukat siirtyiv\u00e4t muille maille.<\/p>\n

Tutkijoiden mukaan tiikerihyttynen on maailman nopeiten ja laajimmalle levinnyt vieraslaji, sill\u00e4 Aasiasta l\u00e4htemisen j\u00e4lkeen se oli vain kahdessa vuosikymmeness\u00e4 vakiinnuttanut paikkansa jokaisella mantereella. Se viihtyy l\u00e4mpimiss\u00e4 ja kosteissa olosuhteissa, joten ainakaan viel\u00e4 tiikerihyttyst\u00e4 ei tavata Suomessa.<\/p>\n

Sen tiedet\u00e4\u00e4n levitt\u00e4v\u00e4n useita ihmiselle hengenvaarallisia taudinaiheuttajia, kuten denguevirusta, L\u00e4nsi-Niiilin virusta ja zikavirusta. Lis\u00e4ksi tiikerihyttysest\u00e4 tekee erityisen vaarallisen sen ruoka-ajat. Monet sen sukulaiset ruokailevat vain iltah\u00e4m\u00e4r\u00e4n ja aamuruskon v\u00e4lill\u00e4, mutta tiikerihyttynen imee verta l\u00e4pi vuorokauden.<\/p>\n

Villikani<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Colter Olmstead | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Mik\u00e4\u00e4n muu yksitt\u00e4inen asia ei ole vaikuttanut niin voimakkaasti Australian kotoper\u00e4isten lajien sukupuuttoon kuin villikaniinin istuttaminen.<\/p>\n

Kaneja tuli Australiaan jo ensimm\u00e4isten siirtolaisten mukana vuonna 1788. Ne tuotiin todenn\u00e4k\u00f6isesti ravinnoksi, mutta seurauksia ei kukaan ollut osannut ajatella. Kanit lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t l\u00e4hes rajoittamattomasti ja yksi naaras voi synnytt\u00e4\u00e4 30 poikasta vuodessa.<\/p>\n

Lopullinen r\u00e4j\u00e4hdys tapahtui kuitenkin vuonna 1859, kun englantilainen uudisasukas Thomas Austin<\/strong> vapautti tiluksilleen 24 kania. H\u00e4nen tiedet\u00e4\u00e4n sanoneen, ”mit\u00e4 harmia muutaman kanin vapauttamisesta voisi seurata?”. No katsotaanpas.<\/p>\n

Ne lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n ja risteytyiv\u00e4t alueella jo villein\u00e4 el\u00e4vien kanien kanssa. Kymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 niit\u00e4 oli jo niin paljon, ett\u00e4 parin miljoonan kanin ampuminen ja kiinniottaminen ei vaikuttanut populaatioon mill\u00e4\u00e4n tavalla.<\/p>\n

Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 kanit aiheuttavat pussiel\u00e4inlajien kuolemista sukupuuttoon, on niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 niin suuri, ett\u00e4 ne vaikuttavat jo maaper\u00e4\u00e4nkin. Kasvillisuuden v\u00e4heneminen on saanut aikaan vakavaa maaper\u00e4n eroosiota, ja h\u00e4vitetty\u00e4\u00e4n ruohokasvit joiltain alueilta, ovat kanit siirtyneet pensaisiin ja puuntaimiin. Lis\u00e4ksi ne aiheuttavat mittaamattomat taloudelliset tappiot maanviljelij\u00f6ille.<\/p>\n

Kanien levi\u00e4mist\u00e4 on yritetty v\u00e4hent\u00e4\u00e4 satojen kilometrien mittaisilla aidoilla, myrkyill\u00e4 ja istuttamalla niihin monenlaisia tauteja. Mik\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan ole pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa ollut tehokas keino.<\/p>\n

Niilinahven<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Daiju Azuma<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Niilinahven esiintyy kotoper\u00e4isen\u00e4 lajina useissa Afrikan j\u00e4rviss\u00e4 ja joissa. Mutta mantereen suurin j\u00e4rvi, Victoriaj\u00e4rvi, ei alunperin ollut sen elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Niilinahvenen istutuksen j\u00e4lkeen vuonna 1950 Victoriaj\u00e4rvi oli l\u00e4hes ainoastaan yhden lajin asuinpaikka \u2013 niin kovasti t\u00e4m\u00e4 vieraslaji verotti muuta kalakantaa. Kaksimetriseksi ja 200-kiloiseksi kasvava kala oli tietenkin mahtava laji kaupalliseen kalastukseen ja Victoriaj\u00e4rven rannoille nousikin menestyvi\u00e4 kalastusyrityksi\u00e4. Kanta saatiin pari vuosikymment\u00e4 pidetty\u00e4 aisoissa, mutta populaatio r\u00e4j\u00e4hti k\u00e4siin 1980-luvulla ja satoja j\u00e4rven alkuper\u00e4islajeja h\u00e4visi.<\/p>\n

Kansainv\u00e4linen luonnonsuojeluliitto, IUCN, on m\u00e4\u00e4ritellyt niilinahvenen yhdeksi maailman pahimmista elintilaa valtaavista vieraslajeista. Nykyisin kantaa on saatu hieman pienennetty\u00e4, mutta niilinahvenen ja Victoriaj\u00e4rven tarina on yksi karmaisevimmista esimerkeist\u00e4, mit\u00e4 vieraslajin istuttaminen t\u00e4ysin uuteen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n voi aiheuttaa.<\/p>\n

Vaeltajasimpukka<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Vaeltajasimpukka on kotoisin Kaspian- ja Mustanmeren alueilta, mutta on sielt\u00e4 levinnyt lis\u00e4\u00e4ntyneen laivaliikenteen, jokien ja kanavien kautta pohjoiseen Eurooppaan, Isoon-Britanniaan ja Pohjois-Amerikkaan.<\/p>\n

Vaeltajasimpukka on ollut erityisen haitallinen Yhdysvaltojen ja Kanadan rajalla sijaitsevilla Suurilla j\u00e4rvill\u00e4. Simpukat levi\u00e4v\u00e4t vauhdilla ja peitt\u00e4v\u00e4t alleen kaiken muun kasvuston. Taloudellisesti ne tuottavat vuosittain miljoonien tappiot, koska ne kiinnittyv\u00e4t sankoin joukoin patoihin, tukkivat voimaloiden ja kasteluj\u00e4rjestelmien vedenottoputkia, ja ovat upottaneet jopa kelluvia merimerkkej\u00e4. Suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 vuoksi ne k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ison osan j\u00e4rvien planktonista, jolloin kalakannat k\u00e4rsiv\u00e4t.<\/p>\n

Vaeltajasimpukat aiheuttavat suurinta tuhoa nimenomaan makeissa sis\u00e4vesiss\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 ne ole esimerkiksi It\u00e4meress\u00e4 saaneet aikaan samanlaista tuhoa kuin Pohjois-Amerikan j\u00e4rviss\u00e4 ja joissa \u2013 viel\u00e4. Toki joillain etel\u00e4isen It\u00e4meren alueilla ne ovat jo syrj\u00e4ytt\u00e4neet alkuper\u00e4isen sinisimpukan ja Neva-joen suistossa on tavattu jo valtavia massaesiintymi\u00e4. Koska vaeltajasimpukka on nopea lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n, on sen esiintyminen muun muassa Loviisan ydinvoimalan j\u00e4\u00e4hdytysvesiputkien l\u00e4hell\u00e4 aiheuttanut huolta.<\/p>\n

Suomen j\u00e4rviin vaeltajasimpukka ei ole tutkijoiden tietojen mukaan ole viel\u00e4 levinnyt<\/a>, mutta Laatokassa ja joissain Ruotsin j\u00e4rviss\u00e4 se on jo ottanut jalansijaa.<\/p>\n

Keltamajavankaali<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Krzysztof Ziarnek<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Kaunis keltamajavankaali on luokiteltu jokaisessa Euroopan unionin maassa haitalliseksi vieraslajiksi. Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kasvia ei saa tuoda EU:n alueelle, sen ostaminen, hallussapito, levitt\u00e4minen ja istuttaminen on kielletty\u00e4. Eli kaikki, mit\u00e4 voit ajatella liittyv\u00e4n huumekauppaan, on laitonta my\u00f6s keltamajavankaalin kohdalla.<\/p>\n

Keltamajavankaali tuotiin Pohjois-Amerikan l\u00e4nsiosista koristekasviksi Eurooppaan vuonna 1901. N\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n ulkomuotonsa ansiosta se on ollut suosittu kasvi vesipuutarhoissa ja sen siemenet levi\u00e4v\u00e4t luonnossa virtaavan veden v\u00e4lityksell\u00e4. 1900-luvun lopulla keltamajavankaali alkoi kuitenkin levit\u00e4 puutarhoista ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n luontoon ja muodostaa laajoja ja tiheit\u00e4 kasvustoja, jotka tukahduttavat kosteikoiden alkuper\u00e4isen kasvillisuuden.<\/p>\n

Suomessa ensimm\u00e4inen ”vapaaksi p\u00e4\u00e4ssyt” keltamajavankaali huomattiin vuonna 2005 ja sen j\u00e4lkeen on putkahtanut esille yksitt\u00e4isi\u00e4 kasvustoja siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Siemenet p\u00e4\u00e4sev\u00e4t levi\u00e4m\u00e4\u00e4n helposti puutarhaj\u00e4tteen mukana, joten jos istutuksissasi on t\u00e4t\u00e4 laitonta kasvia, k\u00e4sittele j\u00e4tteet niin, etteiv\u00e4t it\u00e4miskykyiset siemenet s\u00e4ily.<\/p>\n

Keltamajavankaalia pidet\u00e4\u00e4n biodiversiteetti\u00e4 uhkaavana lajina jo muun muassa Saksassa ja Sveitsiss\u00e4, ja Suomessakin se kuuluu niiden harvojen haitallisten vieraslajien joukkoon, joiden bongaamisesta luonnossa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ilmoittaa luonnontieteelliselle keskusmuseolle<\/a> seurantaa varten.<\/p>\n

Piisami<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Piisami, tuo vekkuli majavalta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4, puolimetriseksi kasvava myyr\u00e4laji, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kaikki heroiinikaupan kriteerit. Se on koko EU:n alueella haitalliseksi vieraslajiksi julistettu ja havainnoista tulee my\u00f6s ilmoittaa eteenp\u00e4in luonnonvarakeskukselle<\/a>.<\/p>\n

Laajasti koko Pohjois-Amerikassa el\u00e4v\u00e4 piisami tuotiin Eurooppaan, silloiseen T\u0161ekkoslovakiaan, vuonna 1905. El\u00e4in levisi nopeasti l\u00e4pi mantereen. Suomeen piisami istutettiin turkismets\u00e4stys mieless\u00e4 vuonna 1922 ja meilt\u00e4 se siirtyi seuraavina vuosikymmenin\u00e4 Ruotsiin ja Norjaan.<\/p>\n

Suomessa piisami ei ole aiheuttanut erityist\u00e4 harmia, joskin joiltain rajoitetuilta alueilta se on sy\u00f6nyt l\u00e4hes kaiken kasvillisuuden. Keski-Euroopassa, etenkin Alankomaissa, se on piinannut kaivamalla koloja maapatoihin sek\u00e4 merivedelt\u00e4 suojaaviin valleihin.<\/p>\n

Aasianrunkoj\u00e4\u00e4r\u00e4<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Aasianrunkoj\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole haitallinen, kuten listan kaksi edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 vieraslajia. Se on astetta pahempi vihulainen, joka luokitellaan vaaralliseksi karanteenikasvintuhoojaksi. Aasianrunkoj\u00e4\u00e4r\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomesta ja havainnoista on viipym\u00e4tt\u00e4 ilmoitettava Suomen ruokavirastolle.<\/p>\n

Toukkavaiheessa aasianrunkoj\u00e4\u00e4r\u00e4 vahingoittaa lehtipuita sy\u00f6m\u00e4ll\u00e4 pehme\u00e4\u00e4, mahlaista kaarnaa ja kasvaessaan ne kaivautuvat syvemm\u00e4lle puun runkoon. Aikuiset hy\u00f6nteiset tunkeutuvat heikentyneen puun kuoren l\u00e4pi ulos, ja siin\u00e4 vaiheessa puu on jo niin vioittunut, ett\u00e4 se kuolee. Aasianrunkoj\u00e4\u00e4r\u00e4n ravinnoksi kelpaavat useimmat lehtipuut ja pensaat, mutta havupuihin se ei pesiydy.<\/p>\n

Aasianrunkoj\u00e4\u00e4r\u00e4n luontainen elinalue on Kiinassa, josta se on levinnyt pakkausmateriaalien mukana Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Suomessa ensimm\u00e4inen havainto tehtiin Vantaalla lokakuussa 2015, mutta nopean toiminnan ansiosta kaikki saastuneet puut saatiin sin\u00e4 talvena kaadettua ja hy\u00f6nteisesiintym\u00e4 tuhottua.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n