Aiemmin Yhdistyneen kuningaskunnan kyseenalaista piikkipaikkaa piti hallussaan George Canning<\/strong>, jonka p\u00e4\u00e4ministeriys p\u00e4\u00e4ttyi kuolemaan elokuun 8. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1827. Tuberkuloosiin menehtynyt Canning ehti olla p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4 119 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Truss siis p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4 h\u00e4net kirkkaasti.<\/p>\n Mutta maailmalla on ollut paljon Trussin virkakautta lyhempi\u00e4 hallitsijakausia. Kun puhutaan muutamasta p\u00e4iv\u00e4st\u00e4, tunneista tai jopa vain minuuteista, niin kovin paljon ei ehdi saada valtionp\u00e4\u00e4miehen\u00e4 aikaan. Listafriikki<\/a> otti t\u00e4lle listalle mukaan monenlaista johtajaa: monarkkeja, presidenttej\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ministereit\u00e4.<\/p>\n Kuva: Bundesarchiv, Bild 183-1989-0821-502 | CC-BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n Joseph Goebbels<\/strong> oli yksi kansallissosialistisen Saksan<\/a> vaikutusvaltaisimmista henkil\u00f6ist\u00e4 ja h\u00e4net muistetaan parhaiten Adolf Hitlerin<\/strong><\/a> hallituksen propagandaministerin\u00e4. Mutta monikaan ei ehk\u00e4 tied\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n toimi hetken Saksan valtakunnankanslerina<\/a>. Tuo hetki kesti vain p\u00e4iv\u00e4n verran, mutta tuon p\u00e4iv\u00e4n ajan Goebbels oli maansa johtaja.<\/p>\n Kun Hitler oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt tehd\u00e4 itsemurhan, nimitti h\u00e4n vastentahtoisen Goebbelsin seuraajakseen. Goebbels vastusteli sen vuoksi, ett\u00e4 h\u00e4nen suunnitelmansa olivat samat kuin F\u00fchrerill\u00e4<\/em>. Hitler kuitenkin vaati Goebbelsi\u00e4 unohtamaan itsen\u00e4, ja uhraamaan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Saksan kansan palvelemiseen.<\/p>\n Berliinin puolustus oli luhistumassa ja Goebbels perheineen oli jo aiemmin muuttanut valtakunnankanslian alle rakennettuun bunkkeriin \u2013 F\u00fchrerbunkeriin<\/em>. Kun Hitler huhtikuun 30. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1945 teki bunkkerissa itsemurhan, saneli Goebbels t\u00e4m\u00e4n testamenttiin lis\u00e4yksen. H\u00e4n kertoi olevansa ensimm\u00e4isen ja ainoan pakotettu kielt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n F\u00fchrerin<\/em> k\u00e4skyn tottelemisesta ja vakuutti oman ja perheens\u00e4 el\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n niin ik\u00e4\u00e4n bunkkerissa.<\/p>\n Mit\u00e4\u00e4n erityisen mainittavaa Goebbels ei valtakunnankanslerina saanut aikaan, vaikka h\u00e4n yrittikin neuvotella Neuvostoliiton kanssa aselepoa. Neuvostoliitto vaati kuitenkin ehdotonta antautumista, johon Goebbels ei suostunut. Natsi-Saksa oli kaatumassa.<\/p>\n Niinp\u00e4 toukokuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Goebbels ja h\u00e4nen vaimonsa surmasivat ensin kuusi lastaan ja sen j\u00e4lkeen itsens\u00e4 SS-miesten avustuksella.<\/p>\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Yhdysvaltojen 9. presidentti oli William Henry Harrison<\/strong>. Harrisonin presidenttiys kesti kuitenkin vain 32 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. H\u00e4n on yksi Yhdysvaltain vanhimmista virkaan astuneista henkil\u00f6ist\u00e4 \u2013 68-vuotiaana valan vannonutta Harrisonia vanhempia ovat olleet ainoastaan Ronald Reagan<\/strong>, Donald Trump<\/strong> ja Joe Biden<\/strong>.<\/p>\n Lyhimm\u00e4n virkakauden lis\u00e4ksi Harrisonin nimiss\u00e4 on toinenkin ”saavutus”, sill\u00e4 h\u00e4n oli ensimm\u00e4inen virassa kuollut presidentti. Maaliskuun 4. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1841 virkavalansa vannonut Harrison k\u00e4rsi kuukauden kest\u00e4neen presidenttiytens\u00e4 aikana monenlaisista terveyshuolista ja menehtyi huhtikuun 4.p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 lopulta keuhkokuumeeseen.<\/p>\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Jos ei ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla kest\u00e4, niin yritet\u00e4\u00e4n paremmalla onnella uudelleen. N\u00e4in varmaan ajatteli Sierra Leonen Siaka Stevens<\/strong><\/a>, joka on maansa historian lyhyt- ja pitk\u00e4aikaisin johtaja.<\/p>\n Vuonna 1967 Stevens voitti vaalit niukasti syrj\u00e4ytt\u00e4en istuvan p\u00e4\u00e4ministerin. Vaalien lopputulos ei kuitenkaan miellytt\u00e4nyt muuta valtiojohtoa, joten armeija m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n Stevens ennen kuin t\u00e4m\u00e4 ehtisi vannoa virkavalan.<\/p>\n Juoniminen ja pid\u00e4tyksen toimeenpano kestiv\u00e4t kuitenkin sen verran kauan, ett\u00e4 Stevens ehti astua p\u00e4\u00e4ministerin saappaisiin. Armeija ei my\u00f6h\u00e4stynyt paljon, sill\u00e4 Stevens oli ehtinyt olla p\u00e4\u00e4ministeri vain muutamia tunteja; joidenkin l\u00e4hteiden mukaan pari minuuttia. K\u00e4sky on kuitenkin k\u00e4sky, joten sotilaat pid\u00e4ttiv\u00e4t Stevensin suistaen h\u00e4net vallasta.<\/p>\n Vain kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin tehtiin vastavallankaappaus ja joidenkin kuukausien p\u00e4\u00e4st\u00e4 Guineaan maanpakoon l\u00e4htenyt Stevens palasi Sierra Leonen johtoon. Itsen\u00e4isen maan nimellinen valtionp\u00e4\u00e4mies oli kuitenkin Sierra Leonen kuningatar: Elisabet II<\/strong><\/a>. Vuonna 1971 Stevens teki maasta tasavallan ja h\u00e4nest\u00e4 tuli Sierra Leonen ensimm\u00e4inen presidentti. Presidenttin\u00e4 h\u00e4n toimi aina vuoteen 1985 saakka, jolloin j\u00e4i el\u00e4kkeelle.<\/p>\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Maailman lyhimm\u00e4n aikaa hallinnut monarkki on saanut paikan my\u00f6s Guinness World Records -enn\u00e4tyskirjassa<\/a>. Ranskan kuningas Ludvig XIX<\/strong> hallitsi vain 20 minuutin ajan.<\/p>\n Louis Antoine de Bourbon<\/strong>, Angoul\u00eamen herttua, oli asunut suuren vallankumouksen j\u00e4lkeen vuosikausia maanpaossa, sill\u00e4 Ranskassa toimi ensimm\u00e4inen tasavalta. Vuonna 1814 Ranskassa alkoi restauraatio eli vallankumouksessa syrj\u00e4ytetty Bourbon-suku palautettiin valtaan. Louis Antoinen is\u00e4st\u00e4 tuli vuonna 1824 kuningas Kaarle X<\/strong>, jolloin pojasta tuli Ranskan viimeinen dauphin<\/em> eli kruununprinssi.<\/p>\n Kaarle X:n aika monarkkina tuli p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen hein\u00e4kuun vallankumouksen j\u00e4lkeen vuonna 1830. H\u00e4n luopui kruunustaan ja teknisesti kuninkaaksi nousi poika Louis Antoine, joka ei hallitsijana kuitenkaan ehtinyt suuriin urotekoihin. Ludvig XIX luopui sovinnolla kruunusta vain 20 minuuttia my\u00f6hemmin ja l\u00e4hti loppui\u00e4kseen maanpakoon.<\/p>\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n \u00c4skeisess\u00e4 kohdassa mainittu Ranskan Ludvig XIX jakaa lyhytaikaisimman monarkin enn\u00e4tyksen portugalilaisen kaimansa Ludvig Filipin<\/strong> kanssa.<\/p>\n Monarkian suosio oli Portugalissa hurjassa laskussa 1800-luvun lopulla ja ilmapiiri oli muutenkin kehno; ainakin hallitsijan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Aikakautta v\u00e4rittiv\u00e4t taloudelliset ongelmat ja poliittinen levottomuus \u2013 tasavaltamieliset rupesivat kapinoimaan yh\u00e4 eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin vuosisadanvaihteen j\u00e4lkeen.<\/p>\n Vallassa ollut kuningas Kaarle I<\/strong> oli jo antanut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vallan p\u00e4\u00e4ministerille, mutta se ei vastustajille riitt\u00e4nyt. Helmikuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1908 kuningas joutui salamurhan uhriksi matkatessaan hevosvaunuilla Lissabonin Pra\u00e7a do Com\u00e9rcio -aukiolla. Kruununperij\u00e4, 20-vuotias prinssi Lu\u00eds Filipe oli matkassa mukana ja loukkaantui iskussa niin ik\u00e4\u00e4n kuolettavasti.<\/p>\n Prinssi ei kuitenkaan is\u00e4ns\u00e4 tapaan menehtynyt v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, vaan kuoli 20 minuuttia my\u00f6hemmin. Nuo 20 minuuttia h\u00e4n oli Portugalin kuningas.<\/p>\n My\u00f6s Kaarlen toiseksi vanhin poika prinssi Manuel<\/strong> loukkaantui hy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4, mutta ei kohtalokkaasti. Is\u00e4n ja veljen kuoltua h\u00e4nest\u00e4 tuli kuningas Emanuel II, mutta Portugalin monarkia oli jo joutsenlaulunsa laulanut. Lokakuussa 1910 Portugalissa tehtiin sotilaallinen vallankaappaus ja maasta tuli tasavalta.<\/p>\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Maailman historian lyhin presidenttiys l\u00f6ytyy Meksikosta. Pedro Lascurain<\/strong> toimi Meksikon presidenttin\u00e4 alle tunnin helmikuun 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1913.<\/p>\n Vuonna 1911 Francisco Madero<\/strong> oli voittanut presindentinvaalit k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 90 prosentin \u00e4\u00e4nisaaliilla. Vaikka luvut viittasivat valtaisaan kansansuosioon, kohtasi Madero laajaa vastustusta oppositiosta.<\/p>\n Ei ollut siis kumma, ett\u00e4 h\u00e4n oli pakotettu j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n virkansa. Ja ”pakotettu” tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 kohtaa sit\u00e4, ett\u00e4 Meksikossa tehtiin verinen vallankaappaus, jonka p\u00e4\u00e4tteeksi kenraali Victoriano Huertan<\/strong> johtamat armeijan joukot vangitsivat presidentin.\u00a0Maderon ulkoministeri Pedro Lascurain aneli presidentti\u00e4 luopumaan virastaan, jotta t\u00e4t\u00e4 ei tapettaisi, ja lopulta Madero astuikin syrj\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Maderon lis\u00e4ksi my\u00f6s varapresidentti oli vangittuna ja seuraavaksi korkeimmassa virassa oli Lascurain. Huerta ei voinut murhauttaa my\u00f6s Lascurainia, sill\u00e4 maan johto oli valittu laillisilla vaaleilla. Lascurain nousi siis presidentiksi, mutta vain noin 45 minuutin ajaksi. Virassaan h\u00e4n ehti tehd\u00e4 vain yhden ainoan asian: nimitt\u00e4\u00e4 itselleen sis\u00e4ministerin \u2013 Huertan.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Lascurain j\u00e4tti virkansa ja presidentiksi nousi seuraavaksi korkeimmassa virassa ollut henkil\u00f6.<\/p>\n Arvaatkin varmasti, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli juuri sis\u00e4ministeriksi nimitetty Huerta. Miehill\u00e4 oli ollut sopimus: Lascurain oli luvannut astua vastustelematta syrj\u00e4\u00e4n, jotta vangittuna pidetty\u00e4 entist\u00e4 presidentti\u00e4 ei murhattaisi.<\/p>\n Huerta tarjosi Lascurainille paikkaa hallituksessaan, mutta mies kielt\u00e4ytyi ja j\u00e4tti politiikan. H\u00e4n sai kyll\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4en pit\u00e4\u00e4 henkens\u00e4. Aiempi presidentti ja varapresidentti sen sijaan teloitettiin muutamaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin \u2013 sopimuksesta huolimatta.<\/p>\n Kuva: Paul Delaroche | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Viisitoistavuotias lady Jane Grey<\/strong> ei kuunaan kuvitellutkaan nousevansa Englannin ja Irlannin kuningattareksi, sill\u00e4 h\u00e4n oli kuningas Edvard VI<\/strong>:n serkku ja kuninkaalla oli kaksi siskopuolta Mary<\/strong> ja Elizabeth<\/strong><\/a>. Mutta niin vain 10. hein\u00e4kuuta 1553 \u2013 nelj\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kuninkaan kuoleman j\u00e4lkeen \u2013 Janesta tuli maansa hallitsija.<\/p>\n Koska koko pienen ik\u00e4ns\u00e4 sairastellut kuningas Edvard menehtyi vain viisitoistavuotiaana, oli h\u00e4n monarkkina toimiessaan ollut l\u00e4hipiirin johdateltavissa. Painostettu kuningas kirjoitti kuolinvuoteellaan testamentin, jossa h\u00e4n ohitti sisarensa ja nimitti seuraajakseen kaukaisemman sukulaisensa Jane Greyn.<\/p>\n Mary nousi kuitenkin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kapinaan ja ker\u00e4si taakseen valtavasti tukijoukkoja. Kuningashuoneen l\u00e4hipiiriss\u00e4 Mary ei kuitenkaan ollut toivottu tapaus, sill\u00e4 h\u00e4n oli vannoutunut katolinen ja piti protestantteja v\u00e4\u00e4r\u00e4uskoisina.<\/p>\n Tukijoita oli kuitenkin tarpeeksi ja vain yhdeks\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kruunajaistensa j\u00e4lkeen Jane Grey oli teljetty Lontoon Towerin vankityrm\u00e4\u00e4n<\/a> tuomittuna maanpetoksesta. Rangaistukseksi oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty ”roviolla polttaminen tai mestaus \u2013 mik\u00e4 ikin\u00e4 kuningatarta miellytt\u00e4isi”.<\/p>\n Uusi monarkki, kuningatar Maria I<\/strong>, kuitenkin viivytteli ratkaisunsa kanssa vuoden verran, mutta p\u00e4\u00e4tyi lopulta yksityiseen mestaukseen. Janelle annettiin viel\u00e4 mahdollisuus pysy\u00e4 hengiss\u00e4, sill\u00e4 Maria tarjosi armahdusta, jos h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyisi katoliseen uskoon. Jane ei l\u00e4heistens\u00e4 pyynn\u00f6ist\u00e4 huolimatta suostunut, joten h\u00e4nen tiens\u00e4 k\u00e4vi kohti mestauslavaa. Niin kuin k\u00e4vi monen muunkin ”v\u00e4\u00e4r\u00e4uskoisen”, kun Bloody-Maryna tunnettu kuningatar Maria oli vallassa.<\/p>\n Mestauslavalla teloittaja anoi kuusitoistavuotiaalta Janelta anteeksiantoa, mutta tytt\u00f6 pyysi miest\u00e4 vain hoitamaan hommansa pikaisesti. Jane oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt kuolla arvokkaasti ja urheasti, mutta silm\u00e4t sidottuina h\u00e4n ei l\u00f6yt\u00e4nyt mestausp\u00f6lkky\u00e4, jolle py\u00f6veli oli h\u00e4nt\u00e4 kehottanut painamaan p\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n ”Mit\u00e4 minun pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4? Miss\u00e4 se on?<\/em>”, huusi Jane h\u00e4diss\u00e4\u00e4n. Lopulta h\u00e4net talutettiin oikeaan paikkaan ja teloittaja teki, kuten yhdeks\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kuningatar oli hetke\u00e4 aiemmin pyyt\u00e4nyt.<\/p>\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Historian lyhint\u00e4 paaviutta etsitt\u00e4ess\u00e4 joudutaan menem\u00e4\u00e4n vuoteen 1590. Italialainen pappi Giovanni Battista Castagna<\/strong> valittiin virkaansa syyskuun 15. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin h\u00e4nest\u00e4 tuli paavi Urbanus VII<\/strong>. Urbanus ei kauaa ehtinyt katolisen kirkon ylimp\u00e4n\u00e4 hengellisen\u00e4 johtajana toimimaan, sill\u00e4 vain kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 valinnan j\u00e4lkeen h\u00e4n sairastui malariaan ja menehtyi tautiin 27. syyskuuta.<\/p>\n Vaikka Urbanuksen paavin ura ei kest\u00e4nyt kahtakaan viikkoa, oli h\u00e4n melkoinen voimahahmo, sill\u00e4 h\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4si maailman ensimm\u00e4isen tupakointikiellon. Paavi uhkasi erottaa kirkosta jokaisen, joka ”tuo tupakkaa kirkkoon sis\u00e4\u00e4n \u2013 oli se sitten purutupakkaa, piipulla poltettavaa tai jauhona nen\u00e4\u00e4n imett\u00e4v\u00e4\u00e4 tupakkaa<\/em>”.<\/p>\n Noina muutamina paaviuden p\u00e4ivin\u00e4 h\u00e4n ehti my\u00f6s tehd\u00e4 listan kaikista Rooman k\u00f6yhist\u00e4, josko n\u00e4it\u00e4 voisi auttaa jotenkin, ja antoi v\u00e4h\u00e4varaisille kardinaaleille lis\u00e4\u00e4 palkkaa. Lis\u00e4ksi Urbanus m\u00e4\u00e4r\u00e4si Rooman leipomot leipomaan isompia leipi\u00e4 ja myym\u00e4\u00e4n ne kansalle halvemmalla; tappiot h\u00e4n lupasi maksaa omasta taskustaan.<\/p>\n Kuva: Arquivo Nacional Collection | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Carlos Coimbra da Luz<\/strong> oli brasilialainen opettaja, lakimies ja toimittaja, mutta historian kirjoissa h\u00e4net muistetaan maansa presidenttin\u00e4 \u2013 varsin lyhytaikaisena sellaisena. Luz nimitt\u00e4in toimi virassa vaivaiset kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n Ajat Brasilian valtionjohdossa olivat 1950-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 niin myrkyis\u00e4t ja sekavat, ett\u00e4 presidentin vaihdoissa on hankala pysy\u00e4 mukana, mutta yritet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kahteen eri otteeseen ja yhteens\u00e4 yli 18 vuotta presidenttin\u00e4 toiminut Getulio Vargas<\/strong> teki elokuussa 1954 itsemurhan armeijan valmistautuessa vallankaappaukseen. Suurta kansansuosiota nauttineen Vargasin kuoleman j\u00e4lkeen presidentiksi nousi varapresidenttin\u00e4 toiminut Jo\u00e3o Filho<\/strong>.<\/p>\n Filho erosi teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n marraskuussa 1955 vedoten sairastumiseen, mink\u00e4 todenper\u00e4isyydest\u00e4 oli ep\u00e4ilyj\u00e4.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Brasilian edustajainhuoneen puhemies Luz p\u00e4\u00e4si kiinni ylimp\u00e4\u00e4n vallankahvaan marraskuun 8. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, mutta jo 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 h\u00e4net korvattiin varapresidentti Nereu Ramosilla<\/strong>.<\/p>\n Tuoreen presidentin syrj\u00e4ytt\u00e4minen oli puolustusministeri Henrique Teixeiran<\/strong> m\u00e4\u00e4r\u00e4ys, sill\u00e4 Teixeira ep\u00e4ili Luzin yritt\u00e4v\u00e4n est\u00e4\u00e4 presidentiksi valittua Juscelino Kubitschekia<\/strong> nousemasta virkaan. Kubitschekista tuli presidentti tammikuussa 1956.<\/p>\n Eli vajaan kolmen kuukauden aikana Brasiliassa toimi nelj\u00e4 eri presidentti\u00e4, joista Luz kaikkein lyhimm\u00e4n aikaa.<\/p>\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n P\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n lista kotimaisissa tunnelmissa, vaikka miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 Suomen p\u00e4\u00e4ministerien tai presidenttien virkakaudet eiv\u00e4t maailmanlaajuisesti ole sielt\u00e4 lyhimm\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n Suomen lyhytaikaisin p\u00e4\u00e4ministeri oli Antti Hackzell<\/strong>, jonka teht\u00e4v\u00e4ksi annettiiin ei enemp\u00e4\u00e4 eik\u00e4 v\u00e4hemp\u00e4\u00e4 kuin Suomen irrottaminen sodasta. Hackzellin muodostama hallitus istui vuonna 1944 elokuun 8. p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 syyskuun 21. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Hackzell onnistuikin avaamaan neuvotteluyhteyden Moskovaan, ja Neuvostoliiton ehtojen mukaisesti suhteet Saksaan katkaistiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Kun aselepo astui syyskuun alussa voimaan, matkusti Hackzell rauhanvaltuuskunnan kanssa Moskovaan ja neuvottelut p\u00e4\u00e4siv\u00e4t vihdoin alkamaan kuun puoliv\u00e4liss\u00e4. Kovassa paineessa ja rasituksessa ollut p\u00e4\u00e4ministeri Hackzell sai kuitenkin ennen er\u00e4st\u00e4 tapaamista vakavan sairaskohtauksen, eik\u00e4 voinut vied\u00e4 neuvotteluja loppuun.<\/p>\n Vaikka Hackzell ei kyennyt jatkamaan hallituksen johtajana, saavutettiin h\u00e4nen lyhyell\u00e4 p\u00e4\u00e4ministerikaudellaan se, mit\u00e4 pitikin: V\u00e4lirauhansopimus kirjoitettiin Moskovassa 19. syyskuuta 1944.<\/p>\n Suomen presidentit ovat yleens\u00e4 toimineet virassaan useita vuosia, mutta kaikkein tuulisin ajanjakso osuu t\u00e4ss\u00e4kin kohtaa toisen maailmansodan aikaan. Maaliskuussa 1937 presidentiksi valittu Ky\u00f6sti Kallio<\/strong> ilmoitti vajaan nelj\u00e4n vuoden j\u00e4lkeen eroavansa virastaan terveyshuoliin vedoten, mutta ehti menehty\u00e4 19. joulukuuta 1940 viel\u00e4 virassa olleessaan.<\/p>\n Seuraava presidentti Risto Ryti<\/strong> erosi virastaan niin ik\u00e4\u00e4n vajaan nelj\u00e4n vuoden j\u00e4lkeen. H\u00e4n toimi Suomen valtionp\u00e4\u00e4miehen\u00e4 19.12.1940\u20131.8.1944.<\/p>\n Suomen historian lyhytaikaisin presidentti oli Ryti\u00e4 seurannut Carl Gustaf Emil Mannerheim<\/b>, joka yhden vuoden ja 212 p\u00e4iv\u00e4n (4.8.1944\u20134.3.1946) j\u00e4lkeen erosi presidentin virasta jatkuvan sairastelun vuoksi.<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n Toiset ovat vallassa vuosikymmeni\u00e4, mutta joillakin valtionp\u00e4\u00e4miehill\u00e4 hallitsijakausi j\u00e4\u00e4 varsin lyhyeksi. T\u00e4ll\u00e4 listalla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi n\u00e4it\u00e4 silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksen vallankahvassa kiinni olleita. Britannian p\u00e4\u00e4ministeri Liz Truss ilmoitti lokakuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 eroavansa virastaan vain 45 p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen. Rishi Sunak on jo valittu seuraajaksi, mink\u00e4 my\u00f6t\u00e4 Trussin virkakaudesta tuli maan historian lyhin \u2013 vain 50 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Aiemmin Yhdistyneen kuningaskunnan […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":25616,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[35],"tags":[98,129,352,406,351,425,424,426,26],"class_list":["post-25553","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteiskunta","tag-etusivu","tag-hitler","tag-kuningas","tag-kuningatar","tag-monarkia","tag-paaministeri","tag-presidentti","tag-salamurha","tag-suomi"],"yoast_head":"\nJoseph Goebbels nousi vastentahtoisesti valtakunnankansleriksi<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/joseph_goebbels_wikimedia.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
William Henry Harrison: Yhdysvaltain lyhytaikaisin presidentti<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/harrison_wikimedia.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Siaka Stevens oli lyhyt- ja pitk\u00e4aikaisin hallitsija<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/siaka_stevens_wikimedia.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Ludvig XIX \u2013 Guinnessin maailmanenn\u00e4tyksen arvoinen monarkki<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/ludvig_XIX_wikimedia.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Ludvig Filip oli is\u00e4ns\u00e4 seuraaja \u2013 my\u00f6s kohtalokkaasti<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/ludvig_filip_wikimedia.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Pedro Lascurain oli kolmen vartin presidentti<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/pedro_lascurain_wikimedia.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Lady Jane Grey: Yhdeks\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kuningatar<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/jane_grey_wikimedia.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Urbanus VII \u2013 pieni p\u00e4tk\u00e4 paavina<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/urbanus_wikimedia.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Carlos Luz ja Brasilian vinhasti vaihtuva valta<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/carlos_luz_wikimedia.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Suomen lyhytaikaisimmat p\u00e4\u00e4ministeri ja presidentti<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/mannerheim_wikimedia.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
\n