{"id":25723,"date":"2025-06-05T20:47:43","date_gmt":"2025-06-05T18:47:43","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=25723"},"modified":"2025-06-05T21:03:13","modified_gmt":"2025-06-05T19:03:13","slug":"8-faktaa-misofoniasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/8-faktaa-misofoniasta\/","title":{"rendered":"Kun l\u00e4heisten sy\u00f6misen \u00e4\u00e4net saavat raivon partaalle: 8 mielenkiintoista faktaa misofoniasta"},"content":{"rendered":"

Syd\u00e4n tykytt\u00e4\u00e4, k\u00e4det puristuvat nyrkkiin ja p\u00e4\u00e4 meinaa r\u00e4j\u00e4ht\u00e4\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tuntemukset ovat tuttuja misofoniasta k\u00e4rsiville, jotka raivostuvat arkip\u00e4iv\u00e4isist\u00e4 \u00e4\u00e4nist\u00e4.<\/p>\n

Misofonia tarkoittaa yliherkkyytt\u00e4 tietyille tavanomaisille \u00e4\u00e4nille, kuten ruoan pureskelu, kyn\u00e4n naputtelu tai yskiminen. T\u00e4m\u00e4n erikoisen ja melko harvinaisen vaivan syyt\u00e4 ei tunneta eik\u00e4 siihen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole parannuskeinoa.<\/p>\n

Misofoniasta k\u00e4rsiv\u00e4\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 huonok\u00e4yt\u00f6ksisen\u00e4, sill\u00e4 tiettyjen \u00e4\u00e4nien kuuleminen aiheuttaa voimakkaan tunnereaktion: kuvotusta, raivoa, paniikkia ja vihaa. Henkil\u00f6 tiedostaa itsekin reaktionsa olevan aivan liian voimakas, mutta h\u00e4n ei voi sille yhtik\u00e4s mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> ker\u00e4si nyt kasaan faktoja misofoniasta \u2013 lista saattaa auttaa sinua ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4heisesi r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 suhtautumista tai sitten omaa reagointiasi mit\u00e4tt\u00f6milt\u00e4 kuulostaviin \u00e4\u00e4niin.<\/p>\n

Mit\u00e4 misofonia ei ole?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Klaus Hausmann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Aloitetaan oikomalla v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4, eli mit\u00e4 misofonia ei ole.<\/p>\n

Se ei ole fobia. On olemassa fonofobia eli puhumisen tai kovien \u00e4\u00e4nien pelko, mutta misofonia on t\u00e4ysin eri asia.<\/p>\n

Misofonia ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole sama kuin hyperakusia, josta k\u00e4rsiv\u00e4t kokevat kaikki ymp\u00e4rist\u00f6n \u00e4\u00e4net siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4. Misofoonikko on herkistynyt vain tietyille \u00e4\u00e4nille, jotka ovat usein matalia ja toistuvia.<\/p>\n

Misofoniasta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole kyse sellaisissa tapauksissa, joissa esimerkiksi naapurista kantautuvat kovat \u00e4\u00e4net tai jonkun \u00e4\u00e4nek\u00e4s pureskelu \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4t. N\u00e4m\u00e4 ovat t\u00e4ysin normaaleja tuntemuksia, joihin reagointi on kontrolloitavissa.<\/p>\n

Misofoniikolle ne \u00e4\u00e4net, joille h\u00e4n on herkistynyt, ovat t\u00e4ysin ylivoimaisia. Reaktiota on mahdoton hallita. Kyseess\u00e4 ei ole inhotus, vaan p\u00e4\u00e4llimm\u00e4inen tunne on puhdas raivo.<\/p>\n

Mink\u00e4laiset \u00e4\u00e4net raivostuttavat misofoonikkoa?<\/h2>\n

Usein misofonia kuvaillaan raivoksi, jonka laukaisee sy\u00f6misen \u00e4\u00e4net. Usein n\u00e4in onkin, mutta vaiva ei kuitenkaan ole noin yksioikoinen.<\/p>\n

Laukaisevat \u00e4\u00e4net voidaan luokitella viiteen eri kategoriaan: suu\u00e4\u00e4net kuten ruoan pureskelu, hengitys\u00e4\u00e4net, vokaaliset \u00e4\u00e4net kuten hyr\u00e4ily, kehon liikkeiden \u00e4\u00e4net kuten sormien naksuttelu, sek\u00e4 sekalaiset \u00e4\u00e4net kuten karkkipussin rapistelu.<\/p>\n

Ruoan maiskutus, tuuletin, tiskikoneen tyhj\u00e4yksen aikainen astioiden kolina, kynsien viilaaminen, n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6n n\u00e4pyttely, mahan murina, tuulilasinpyyhkimet \u2013 reaktion laukaisevia \u00e4\u00e4ni\u00e4 on monia erilaisia. Yhteist\u00e4 niille kaikille on kuitenkin se, ett\u00e4 useimmille ihmisille ne ovat t\u00e4ysin yhdentekevi\u00e4.<\/p>\n

Misofonian syyt\u00e4 ei tunneta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Yogendra Singh | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Koska sairautta ei ole viel\u00e4 kovinkaan kauaa tai paljon tutkittu, ei sen syntymekanismia tai -syyt\u00e4 tunneta. Yht\u00e4lailla mysteeri on se, miksi misofonia on yleisemp\u00e4\u00e4 tyt\u00f6ill\u00e4 kuin pojilla. Useimmiten misofonia puhkeaa esiteini-i\u00e4ss\u00e4 eli 9\u201312-vuotiaana. Varsin usein ensimm\u00e4inen misofonian laukaiseva \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4 \u00e4\u00e4ni on vanhemman tai jonkun muun lapsuudenaikaisen perheenj\u00e4senen tuottama.<\/p>\n

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan laukaisevana tekij\u00e4n\u00e4 saattaa toimia stressi ja ahdistus, mutta kaikki eiv\u00e4t ole yht\u00e4 mielt\u00e4. Jos n\u00e4in olisi, tepsisi terapia huomattavasti paremmin.<\/p>\n

Newcastlen yliopiston neurotieteen instituutin johtava tutkija Sukhbinder Kumar<\/strong> uskoo, ett\u00e4 misofonia liittyy menneisyyden muistoihin, joihin liittyv\u00e4t tunteet nousevat \u00e4\u00e4nen kuullessa pintaan. Kumarin mukaan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen puhkeamisik\u00e4 tukee t\u00e4t\u00e4 ja voimakas tunnereaktio on misofoonikon aivojen tapa muistuttaa aiemmasta. Kumarin teoria viittaa siis psykologiseen vaivaan, mutta toisaalta misofoonikoiden aivoissa on havaittu rakenteellisia muutoksia.<\/p>\n

On my\u00f6s erikoista, ett\u00e4 kaikkien ihmisten tuottamat \u00e4\u00e4net eiv\u00e4t aiheuta misofoonikossa samanlaista reaktiota. Usein esimerkiksi tuntemattoman henkil\u00f6n sy\u00f6misen \u00e4\u00e4ni voi olla siedett\u00e4v\u00e4, mutta l\u00e4heinen henkil\u00f6 kun m\u00e4ssytt\u00e4\u00e4 menem\u00e4\u00e4n, niin hermot ovat riekaleina.<\/p>\n

Muutoksia aivotoiminnassa<\/h2>\n

Misofoniasta k\u00e4rsivien todellista lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei tiedet\u00e4, mutta l\u00e4\u00e4k\u00e4rien mukaan se on eritt\u00e4in harvinainen sairaus. Suomessa misofonialla ei ole virallista tautiluokitusta, vaikka kyse on t\u00e4ysin todellisesta vaivasta.<\/p>\n

Misofoniaa tutkittaessa on havaittu, ett\u00e4 henkil\u00f6n aivot l\u00e4htev\u00e4t ylikierroksille tietyille \u00e4\u00e4nille altistuessaan. Newcastlen yliopistossa misofoonikkojen aivoja on kuvannettu<\/a> ja tutkimuksissa on ilmennyt, ett\u00e4 aivojen osa nimelt\u00e4\u00e4n aivosaari on yliaktiivinen. Aivosaari liitt\u00e4\u00e4 aistimukset tunteisiin. Misofoonikoilla aivosaaren havaittiin my\u00f6s olevan normaalista poikkeavalla tavalla yhteydess\u00e4 niihin muihin aivojen osiin, jotka liittyv\u00e4t tunteiden k\u00e4sittelyyn.<\/p>\n

Samat tutkijat ovat saaneet selville my\u00f6s sen, ett\u00e4 misofoonikoiden etuotsalohkoissa on havaittavissa hienoisia muutoksia. Ja aivojen otsalohkossa tapahtuu tunteiden k\u00e4sittely\u00e4 ja sinne keskittyy nimenomaan mekanismit, jotka normaalisti hillitsev\u00e4t ep\u00e4normaalia reagointia \u00e4\u00e4niin.<\/p>\n

Ongelma siis vaikuttaa piilev\u00e4n hermoston kytkenn\u00f6iss\u00e4. Toimintaongelma on niiss\u00e4 aivojen osissa, joissa kuuloaistimus yhdistyy tunteeseen.<\/p>\n

\n
\n
<\/picture><\/span><\/div>\n<\/figure>\n<\/div>\n

Reaktio voi olla fyysinen<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Jotkin \u00e4\u00e4net ottavat p\u00e4\u00e4h\u00e4n; se on normaalia. Mutta harva meist\u00e4 reagoi \u00e4\u00e4niin fyysisesti. Misofoonikolle n\u00e4in voi kuitenkin k\u00e4yd\u00e4. Rintakeh\u00e4ss\u00e4 voi tuntua painetta ja jopa kipua, syd\u00e4mensyke nousee ja alkaa hikoiluttaa. Muita havaittuja oireita<\/a> ovat muun muassa hengenahdistus ja verenpaineen nousu.<\/p>\n

Kehossa aktivoituu sympaattinen hermosto, joka k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 taistele tai pakene<\/em> -reaktio. Kyseess\u00e4 on elint\u00e4rke\u00e4 stressireaktio, mutta tavanomaisten \u00e4\u00e4nten ei sellaista pit\u00e4isi laukaista.<\/p>\n

Misofoonikoilla tilanne on kuitenkin juuri n\u00e4in: ettei tulisi totaalista r\u00e4j\u00e4hdyst\u00e4, on monen vaivasta k\u00e4rsiv\u00e4n l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 huoneesta pois. H\u00e4nen on taisteltava tai paettava.<\/p>\n

Misofonia voi hankaloittaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ihmissuhteita merkitt\u00e4v\u00e4sti<\/h2>\n

Misofoonikko ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kest\u00e4 sy\u00f6d\u00e4 perheens\u00e4 kanssa, joten h\u00e4n saattaa aterioida eri huoneessa. N\u00e4in k\u00e4vi esimerkiksi misofoniatutkimuksissa mukana olleelle englantilaiselle Olana Tansley-Hancockille<\/strong>, joka erist\u00e4ytyi muusta perheest\u00e4 aina ruokailujen ajaksi. Tansley-Hancock ei ollut tietoinen sairaudesta, ennen kuin googlasi ”haluan ly\u00f6d\u00e4 ihmisi\u00e4, kun kuulen heid\u00e4n sy\u00f6v\u00e4n<\/i>”.<\/p>\n

Tietoisuus sairaudesta on helpottanut naisen el\u00e4m\u00e4\u00e4, vaikka oireet eiv\u00e4t mihink\u00e4\u00e4n ole kadonneetkaan. Apu on l\u00f6ytynyt korvatulpista, joita Tansley-Hancock k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aina muiden ihmisten seurassa ollessaan.<\/p>\n

Koska reaktion laukaisevien tilanteiden v\u00e4ltt\u00e4minen on ainoa t\u00e4ysin toimiva keino, voi arkip\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tulla piinaa. Moni pahoista oireista k\u00e4rsiv\u00e4 on joutunut vaihtaa ty\u00f6paikkaa \u00e4rsytt\u00e4vien \u00e4\u00e4nten takia ja koulunk\u00e4ynti voi olla t\u00e4ytt\u00e4 tuskaa.<\/p>\n

Ent\u00e4s vaikka junassa matkustaminen, kun joku toinen sy\u00f6 ev\u00e4it\u00e4\u00e4n tai tekee tietokoneella t\u00f6it\u00e4? Vaunua tai ainakin paikkaa on pakko vaihtaa, jos n\u00e4m\u00e4 \u00e4\u00e4net raivostuttavat.<\/p>\n

Elokuvateatteriin on turha kuvitella menev\u00e4ns\u00e4, koska karkkipussien rapistelu ja sipsien rouskuttelu saa p\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4ht\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Tai mieti tilanne, jossa puolison hengitt\u00e4misen \u00e4\u00e4ni saa aikaan sellaisen reaktion, ett\u00e4 tekisi mieli k\u00e4yd\u00e4 kurkkuun kiinni. Samalla tiedostat, miten j\u00e4rjet\u00f6n reaktiosi on, mutta et voi tunteelle mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Mik\u00e4 avuksi?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Mark Paton | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Koska misofoniaan ei ainakaan viel\u00e4 ole t\u00e4ydellist\u00e4 parannus- tai hoitokeinoa, j\u00e4\u00e4 parhaaksi vaihtoehdoksi oireiden hillint\u00e4 ja hallinta<\/a>.<\/p>\n

Tinnituksen, eli korvien soimisen ja huminan, hoitoon tarkoitetun sied\u00e4tyshoidon on havaittu auttavan joitakin misofoonikkoja kest\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin trigger\u00f6ivi\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4. Jo aiemmassa kohdassa mainituista korvatulpista on l\u00f6ytynyt helpotus monelle misofoonikolle. My\u00f6s valkoista kohinaa tuottavat laitteet voivat auttaa peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n raivostuttavia \u00e4\u00e4ni\u00e4. Perinteinen keskusteluterapia tai hypnoterapia voivat niin ik\u00e4\u00e4n auttaa.<\/p>\n

My\u00f6s vanha viisaus eli ”el\u00e4m\u00e4ntavat kuntoon” saattaa helpottaa misofonian oireiden hallintaa. Stressin ja v\u00e4symyksen tiedet\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4v\u00e4n \u00e4\u00e4niyliherkkyytt\u00e4, joten jo pelkk\u00e4 lepo ja kunnollinen palautuminen voi parantaa misofoonikon el\u00e4m\u00e4nlaatua. Vaikeista oireista k\u00e4rsivi\u00e4 t\u00e4llaiset vinkit toki vain turhauttavat.<\/p>\n

Radikaalimpiakin keinoja on kokeiltu: tietyt masennusl\u00e4\u00e4kkeet voivat auttaa, mutta niit\u00e4 ei yleisesti suositella misofoonikoille. Kognitiivisen neurologian professori Tim Griffiths<\/strong> Newcastlen yliopistosta n\u00e4kee s\u00e4hk\u00f6hoidon eritt\u00e4in lupaavana vaihtoehtona<\/a>. Historiallisesti s\u00e4hk\u00f6sokkihoitona tunnettu hoitomuoto on toki kiistanalainen, mutta heikko ja tarkasti kohdennettu s\u00e4hk\u00f6virta s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 aivojen toimintaa juuri toivotulla tavalla.<\/p>\n

Onko misofoniassa mit\u00e4\u00e4n positiivista?<\/h2>\n

Sanonta ”ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyv\u00e4\u00e4kin”, pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s misofonian kohdalla paikkansa. Tutkimusten mukaan t\u00e4st\u00e4 ik\u00e4v\u00e4st\u00e4 vaivasta k\u00e4rsiv\u00e4t ovat luovia neroja<\/a>.<\/p>\n

Northwesternin yliopiston tutkijat ovat havainneet, ett\u00e4 misofoonikot p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t erityisen loistavasti luovuutta vaativissa testeiss\u00e4. Koehenkil\u00f6t vaikuttivat olevan sit\u00e4 luovempia, mit\u00e4 enemm\u00e4n tietyt \u00e4\u00e4net heit\u00e4 \u00e4rsyttiv\u00e4t.<\/p>\n

Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 aivojen limbiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kuuluvien mantelitumakkeiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suuremmalla koolla on yhteys luovuuteen<\/a>. Tuoreessa Amsterdamin yliopistossa vuonna 2021 tehdyss\u00e4 tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 misofoniasta k\u00e4rsivien mantelitumakkeet ovat tavallista suurempia<\/a>.<\/p>\n

Mantelitumakkeet ovat osa aivojen limbist\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja osallistuvat isoilta osin tunnemuistiin sek\u00e4 tunteiden prosessointiin eli muun muassa siihen, miten reagoimme pelkoon tai vihaan. Tutkijat kirjoittavat my\u00f6s, ett\u00e4 misofoonikoiden vasen mantelitumake on kytkeytynyt pikkuaivoihin normaalia enemm\u00e4n, mik\u00e4 saattaisi selitt\u00e4\u00e4 refleksinomaisia fyysisi\u00e4 reaktioita, joita tietyt \u00e4\u00e4net aiheuttava.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n