{"id":26029,"date":"2022-12-06T21:04:03","date_gmt":"2022-12-06T19:04:03","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=26029"},"modified":"2026-06-20T14:49:51","modified_gmt":"2026-06-20T12:49:51","slug":"10-hauskaa-faktaa-suomesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/vainsuomijutut\/10-hauskaa-faktaa-suomesta\/","title":{"rendered":"Suomessa saa liputtaa aina, kun silt\u00e4 tuntuu: 10 kiinnostavaa ja hauskaa faktaa Suomesta"},"content":{"rendered":"

Suomi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n 105 vuotta ja sen kunniaksi Listafriikki<\/a> kokosi kasaan kymmenen hauskaa ja mielenkiintoista faktaa Suomesta.<\/p>\n

Mink\u00e4laisia ihmeellisyyksi\u00e4 Suomesta l\u00f6ytyyk\u00e4\u00e4n? Vaikka osa faktoista voi olla tuttuja, niin toivottavasti mukaan mahtuu yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4kin tietoiskuja omasta kotimaastamme.<\/p>\n

Listafriikin toimitus toivottaa kaikille oikein hyv\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4!<\/p>\n

Suomessa saa liputtaa aina, kun silt\u00e4 tuntuu<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Vaikka meill\u00e4 on viralliset liputusp\u00e4iv\u00e4t, niin Suomen lipun saa nostaa salkoon milloin vain. Omat syntt\u00e4rit, raskaan ty\u00f6viikon j\u00e4lkeinen perjantai, loman alkaminen, sukukokous \u2013 oli syy iloon (tai toisaalta my\u00f6s suruun) mik\u00e4 tahansa, niin liputtaminen on lain mukaan sallittua.<\/p>\n

Sis\u00e4ministeri\u00f6n mukaan liputtamista ei tarvitse arkailla, vaan lipun voi nostaa salkoon jo pienemm\u00e4st\u00e4kin syyst\u00e4<\/a>. Liputusaikoja sen sijaan on syyt\u00e4 noudattaa ja voimassa olevan\u00a0olevan asetuksen mukaan Suomessa liputus alkaa aamulla kello 8 ja p\u00e4\u00e4ttyy auringon laskiessa, kes\u00e4ll\u00e4 kuitenkin viimeist\u00e4\u00e4n kello 21.<\/p>\n

Poikkeuksiakin kuitenkin on, muun muassa itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 lippu lasketaan kello 20 ja juhannuksena lippu saa olla salossa l\u00e4pi y\u00f6n. Talvisin kaamosalueilla liputusaika on suosituksen mukaan kello 8\u201316, vaikka aurinko ei nouse eik\u00e4 laske.<\/p>\n

Suomen ensimm\u00e4inen pizzeria ja maailman parasta pizzaa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Andreas Riedelmeier | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Suomessa pizzasta on vuosikymmenten aikana tullut l\u00e4hes kansallisruokaa. Vaikka suomalaista pizzaa on historian saatossa parjattu, tunnetuimmin Italian entisen p\u00e4\u00e4ministerin Silvio Berlusconin<\/strong> toimesta, on se valittu kertaalleen maailman parhaaksi. Vuonna 2008 Kotipizza osallistui America’s Plate International Pizza -kilpailuun ja vei kisassa ykk\u00f6spaikan. Voittajapizzassa t\u00e4ytteen\u00e4 oli savuporoa ja se oli nimetty Pizza Berlusconiksi.<\/p>\n

Suomen ensimm\u00e4inen pizzeria<\/a> perustettiin Haminaan vappuna vuonna 1961. Sen pisti pystyyn italialainen Giovanni Tedeschi<\/strong>, joka oli ennen Suomeen asettumista ty\u00f6skennellyt kokkina muun muassa milanolaisessa Prince Umberto -ravintolassa. Siell\u00e4 h\u00e4n oli valmistanut spagettia fasismin is\u00e4n\u00e4 tunnetulle diktaattorille Benito Mussolinille<\/strong>. ”Katsoo silm\u00e4 silm\u00e4, mutta ei pel\u00e4t\u00e4”, muisteli Tedeschi aikoinaan kohtaamista Mussolinin kanssa.<\/p>\n

Olikohan Bar Giovannissa mahdollista saada ananasta pizzaan?<\/p>\n

Lue my\u00f6s: 10 omituista ja odottamatonta ruokayhdistelm\u00e4\u00e4, jotka toimivat \u2013 vaikka ei pit\u00e4isi!<\/a><\/strong><\/p>\n

Suomessa luotetaan uutisiin enemm\u00e4n kuin miss\u00e4\u00e4n muualla<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutti vertailee vuosittain uutisten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kymmeniss\u00e4 eri maissa; viime vuosina m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut 46 maata. Digital News Report -tutkimuksen tulokset perustuvat kyselyyn, johon osallistuu kustakin maasta noin 2000 vastaajaa.<\/p>\n

Jo muutamien vuosien ajan suomalaiset ovat olleet ykk\u00f6sen\u00e4 siin\u00e4, miten paljon uutisiin luotetaan. Toisin kuin monessa muussa maassa, niin Suomessa luotto uutisiin on vain kasvanut koronapandemian my\u00f6t\u00e4.\u00a0Vuoden 2022 tutkimustulosten mukaan 75 prosenttia suomalaisista kertoo luottavansa seuraamiinsa uutisiin<\/a>.<\/p>\n

Mielenkiintoista on my\u00f6s se, ett\u00e4 vain hieman alle viidennes suomalaisista kertoo luottavansa sosiaalisen median uutisiin ja noin kolmannes luottaa hakukoneiden tarjoamaan uutisvirtaan. Ero luottamuksessa uutisiin ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja uutisiin sosiaalisessa mediassa oli Suomessa isompi kuin miss\u00e4\u00e4n muussa tutkimuksen maassa. T\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in positiivinen merkki ja kertonee jotain my\u00f6s suomalaisten medialukutaidosta!<\/p>\n

Helsinki on maailman rehellisin kaupunki<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Aleksandr Bormotin | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Reader’s Digest<\/em> eli Valitut Palat<\/em> halusi vuonna 2018 selvitt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on maailman rehellisin kaupunki. Tietenk\u00e4\u00e4n mukaan ei voitu ottaa jokaista maailman kaupunkia, joten toimitus valitsi testiin 16 kaupunkia eri puolilta maapalloa.<\/p>\n

Kuhunkin kaupunkiin \u2013 kaduille, ostoskeskuksiin, puistoihin \u2013 tiputettiin 12 lompakkoa, joissa oli sis\u00e4ll\u00e4 viitisenkymppi\u00e4 k\u00e4teist\u00e4, kortteja, perhekuva sek\u00e4 nimi ja puhelinnumero. Sitten j\u00e4\u00e4tiin odottamaan, ett\u00e4 mit\u00e4 tapahtuu.<\/p>\n

Helsinki osoittautui kaikkein rehellisimm\u00e4ksi kaupungiksi<\/a>, sill\u00e4 11 lompakkoa palautettiin takaisin omistajalleen. Hyvin p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t my\u00f6s muun muassa Mumbai (9), New York (8) ja Budapest (8). Ep\u00e4rehellisint\u00e4 v\u00e4ke\u00e4 ainakin t\u00e4m\u00e4n testin mukaan oli Madridissa (2) ja Lissabonissa (1).<\/p>\n

Mit\u00e4 sin\u00e4 tekisit, jos l\u00f6yt\u00e4isit kadulta lompakon?<\/p>\n

Niinp\u00e4, rehellisyys on suomalaisten sis\u00e4syntyinen piirre!<\/p>\n

Suomessa on maailman suurin puukirkko<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Savonlinnassa sijaitseva Kerim\u00e4en kirkko on maailman suurin puukirkko. Savonlinnan seurakunnan nettisivujen mukaan kirkon\u00a0pituus on 45 metri\u00e4, leveys 42 m ja korkeus kuvun kohdalla 27 m, ristin huippuun 37 m. Penkkien yhteen laskettu pituus on noin 1670 m ja istumapaikkoja l\u00f6ytyy yli 3000 hengelle. Seisomapaikkoineen kirkkoon mahtuu noin 5000 henke\u00e4.<\/p>\n

Kirkko vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 11.6.1848 ja nykyisin se toimii ainoastaan kes\u00e4kirkkona. Ja vieraitahan riitt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kristikunnan suurimpaan puukirkkoon tutustuu joka kes\u00e4 noin 20 000 turistia, jotka tulevat eri puolilta maailmaa.<\/p>\n

Poikkeuksen aukioloon tekee joulu, sill\u00e4 jouluaamuisin ihmiset kokoontuvat kylm\u00e4\u00e4n, mutta l\u00e4mminhenkiseen ja satojen kynttil\u00f6iden valaisemaan, kirkkoon.<\/p>\n

Suomen yleisin varastettu esine on polkupy\u00f6r\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4m\u00e4 ei nyt ole mik\u00e4\u00e4n hauska fakta, mutta polkupy\u00f6r\u00e4 on ylivoimaisesti yleisin varastettu esine Suomessa<\/a>. Me emme ole kuitenkaan ainoa maa, jossa polkupy\u00f6r\u00e4varkaudet rehottavat, sill\u00e4 poliisin mukaan se on levinnein rikollisuuden muoto Euroopassa.<\/p>\n

Suomessa poliisille ilmoitetaan vuosittain noin 20 000 polkupy\u00f6r\u00e4varkautta, mik\u00e4 tarkoittaa rahassa useaa miljoonaa euroa. Mihin noin j\u00e4ttim\u00e4inen m\u00e4\u00e4r\u00e4 py\u00f6ri\u00e4 oikein p\u00e4\u00e4tyy? Valitettavasti varastettuja py\u00f6ri\u00e4 kaupataan paljon netiss\u00e4 eik\u00e4 ostajalla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4y mieless\u00e4k\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kyseess\u00e4 voisi olla anastettu kulkuv\u00e4line.<\/p>\n

Suomen yleisimm\u00e4t nimet ovat Maria ja Juhani<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Gerd Altmann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4ss\u00e4 tilastossa ei ole kyse nimist\u00e4, jotka ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kaikkein suosituimpia, nimitt\u00e4in vuonna 2021 syntyneiden lasten suosituimmat ensimm\u00e4iset etunimet olivat Olivia ja Leo.<\/p>\n

Jos otetaan mukaan my\u00f6s toiset ja kolmannet nimet, niin kaikkein eniten vauvoille annettiin nimiksi Maria ja Olavi. Poikien osalta kakkoseksi nousi j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 tilastossa Juhani.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y hyvin yhteen Suomen yleisimpien etunimien kanssa, sill\u00e4 yleisin nimi (ensimm\u00e4inen, toinen tai kolmas) on naisilla Maria ja miehill\u00e4 Juhani<\/a>. Miten on asian laita sinun l\u00e4hipiiriss\u00e4si? Listafriikki ei ole poikkeus s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n, sill\u00e4 meid\u00e4n kahden hengen toimituksemme etunimien joukossa ovat sek\u00e4 Maria ett\u00e4 Juhani.<\/p>\n

Maria on muuten naisten osalta my\u00f6s maailman yleisin nimi: Lukijoiden kysymyksi\u00e4: Mik\u00e4 on maailman yleisin nimi?<\/a><\/strong><\/p>\n

Suomi on maitomaa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 suomalaiset ovat maailman kovimpia kahvin juojia<\/a>, niin meill\u00e4 juodaan asukasta kohden my\u00f6s kaikkein eniten maitoa<\/a>. Suomi on siit\u00e4(kin) erikoinen maa, ett\u00e4 meill\u00e4 aikuisetkin k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t maitoa ruokajuomana, mik\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ulkomailla aikamoista ihmetyst\u00e4.<\/p>\n

Vuonna 2021 maitoa juotiin 96 litraa<\/a> henke\u00e4 kohti, ja vaikka se on maailmanlaajuisesti j\u00e4ttim\u00e4inen m\u00e4\u00e4r\u00e4, olemme kaukana omista huippuvuosistamme. Viel\u00e4 195o-luvun lopulla maitoa kulutettiin Suomessa noin 390 litraa asukasta kohti vuodessa.<\/p>\n

Vaikka maidonkulutus on viime vuosina ollut kovassa laskussa, muun muassa ymp\u00e4rist\u00f6syist\u00e4, on sill\u00e4 edelleen erityinen asema suomalaisessa ruokakulttuurissa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy muun muassa siin\u00e4, ett\u00e4 vaikka nestem\u00e4isen maidon kulutus on v\u00e4hentynyt, on juustojen kulutus samaan aikaan lis\u00e4\u00e4ntynyt.<\/p>\n

Suomi on Pohjoismaiden s\u00e4ihkyvin maa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Pohjoismaista kaikkein eniten jalokivi\u00e4 on l\u00f6ytynyt Suomesta<\/a>. Se saattaa johtua siit\u00e4, ett\u00e4 Suomessa on suhteessa kaikkein eniten kiviharrastajia, jotka ovat l\u00f6yt\u00e4neet valtaosan maamme noin sadasta korukiviesiintym\u00e4st\u00e4. Mutta ei kuitenkaan oteta s\u00e4ihkyv\u00e4lt\u00e4 Suomelta mit\u00e4\u00e4n pois!<\/p>\n

Meilt\u00e4 on l\u00f6ydetty Pohjoismaista eniten erityisesti timantteja, mutta my\u00f6s rubiineja, safiireja ja smaragdeja. Mit\u00e4\u00e4n hillitt\u00f6mi\u00e4 koruja n\u00e4ist\u00e4 jalokivist\u00e4 ei kuitenkaan saa aikaan, sill\u00e4 timantit ovat keskim\u00e4\u00e4rin noin hiekanjyv\u00e4n, eli yhden millimetrin, kokoisia.<\/p>\n

Lain mukaan l\u00f6yt\u00e4j\u00e4 saa pit\u00e4\u00e4, joten ei muuta kuin timantteja ja muita jalokivi\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n!<\/p>\n

Vihdoin vihdoin vihdoin<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Lyhyen\u00e4 loppukevennyksen\u00e4 kurvaamme suomen kielen<\/a> pariin.<\/p>\n

K\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 vaikuttava sanajono \u2013 vihdoin vihdoin vihdoin<\/em> \u2013 on t\u00e4ydellist\u00e4 ja hyv\u00e4\u00e4 suomea. Yrit\u00e4pp\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 jollekin, joka ei puhu suomea \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h2>\n