{"id":26241,"date":"2022-12-28T23:54:59","date_gmt":"2022-12-28T21:54:59","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=26241"},"modified":"2022-12-28T23:54:59","modified_gmt":"2022-12-28T21:54:59","slug":"10-uutta-eliolajia-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-uutta-eliolajia-osa-2\/","title":{"rendered":"Harvinainen p\u00f6ll\u00f6nen ja linnunkakan uhkaama kasvi: 10 uutta ja mielenkiintoista eli\u00f6lajia, jotka l\u00f6ydettiin vuonna 2022 \u2013 osa 2"},"content":{"rendered":"

Vuoden 2022 viimeinen viikko on k\u00e4ynniss\u00e4, joten on aika ottaa katsaus tiedemaailman tapahtumiin. T\u00e4ss\u00e4 tulee 10 uutta eli\u00f6lajia, jotka t\u00e4n\u00e4 vuonna on l\u00f6ydetty.<\/p>\n

Maailmanhistorian kuudes sukupuuttoaalto, joka on ensimm\u00e4inen ihmisen toiminnan seurauksena alkanut joukkosukupuutto, vaikuttaa vain kiihtyv\u00e4n. Sukupuuttoon kuolee arvioiden mukaan 150\u2013200 eli\u00f6lajia JOKA P\u00c4IV\u00c4.<\/p>\n

Toki luonnosta saadaan koko ajan hyvi\u00e4kin uutisia. Maapallolta tunnetaan noin kaksi miljoonaa eli\u00f6lajia, mutta valtaosa planeettamme eli\u00f6st\u00f6st\u00e4 on edelleen l\u00f6yt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Todellinen lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 saattaa olla jopa sata miljoonaa \u2013 kukaan ei tied\u00e4 varmasti. Joka vuosi tutkijat l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t ja nime\u00e4v\u00e4t noin 20 000 tieteelle ennest\u00e4\u00e4n tuntematonta lajia. Eik\u00e4 vuosi 2022 ole ollut poikkeus.<\/p>\n

Jokainen uusi \u2013 ja vanha \u2013 laji on yht\u00e4 arvokas, mutta kaikkiahan emme voi listata, joten valitsimme eli\u00f6lajien joukosta mielivaltaisesti kymmenen. Osa uusista eli\u00f6lajeista on t\u00e4ysin ennalta tuntemattomia, joita tutkijat eiv\u00e4t ole koskaan aiemmin kohdanneet. On my\u00f6s paljon sellaisia lajeja, joiden tarkempi tutkimus on osoittanut, ett\u00e4 kyse onkin kahdesta tai jopa useammasta eri lajista \u2013 uusi laji on siis voinut ”piilotella” t\u00e4ysin n\u00e4kyvill\u00e4.<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on j\u00e4lkimm\u00e4inen. Ensimm\u00e4isen osan voit lukea t\u00e4st\u00e4: Karvainen rapu ja Leonardo DiCaprion mukaan nimetty puu: 10 uutta ja mielenkiintoista eli\u00f6lajia, jotka l\u00f6ydettiin vuonna 2022 \u2013 osa 1<\/a><\/p>\n

Meduusa, joka aiheutti kuohuntaa<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: MBARI | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Otsikossa mainittu kuohunta ei ollut kovinkaan laajaa, mutta alan tutkijoissa t\u00e4m\u00e4 uusi kruunumeduusojen lahkon laji aiheutti kuhinaa. Kaikille Atolla<\/em>-suvun meduusalajeille<\/a> on yhteist\u00e4 se, ett\u00e4 niill\u00e4 on tavallisten pyyntilonkeroidensa lis\u00e4ksi yksi valtavan pitk\u00e4 lonkero, joka avustaa saaliin nappaamisessa.<\/p>\n

Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 \u0161okki oli siis melkoinen, kun kalifornialaisen Monterey Bay Aquariumin tutkimusinstituutin biologit julkaisivat artikkelin Atolla<\/em>-suvun meduusasta, jolla ei ole lainkaan t\u00e4llaista pitk\u00e4\u00e4 lonkeroa. Uusi laji eroaa muista l\u00e4hisukulaisistaan my\u00f6s siten, ett\u00e4 se kiert\u00e4\u00e4 kymmenen lyhytt\u00e4 pyyntilonkeroa ker\u00e4lle l\u00e4helle uimakelloa eli ruumistaan. Reilun 10 senttimetrin l\u00e4pimitallaan t\u00e4m\u00e4 uusi laji on muihin Atolla<\/em>-suvun meduusoihin verrattuna varsin suurikokoinen.<\/p>\n

Tyynenmeren syviss\u00e4 vesiss\u00e4 el\u00e4v\u00e4 meduusa sai tieteelliseksi nimekseen Atolla reynoldsi<\/em>, joka on kunnianosoitus Monterey Bay Aquariumissa ty\u00f6skenteleville vapaaehtoisille<\/a>, jotka lahjoittavat korvaamatonta aikaansa opastaakseen vierailijoita merten saloihin. Akvaario toimii pitk\u00e4lti vapaaehtoisvoimin, joten suurin osa sen ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 ei saa mit\u00e4\u00e4n palkkaa.<\/p>\n

Kaikkia vapaaehtoisia uuden meduusalajin nimess\u00e4 edustaa Jeff Reynolds<\/strong>, joka oli ensimm\u00e4isen\u00e4 paikalla, kun Del Monte Beachille rantautui kuollut valas vuonna 1980; nelj\u00e4 vuotta ennen Monterey Bay Aquariumin virallista aukaisemista. Reynolds vartioi valasta ilkivallalta l\u00e4pi y\u00f6n, jotta tutkijat saivat haettua sen seuraavana aamuna. Nyky\u00e4\u00e4n tuo t\u00e4ytetty valas on akvaariossa esill\u00e4.<\/p>\n

Reynoldsin mukaan on suuri kunnia, ett\u00e4 uusi laji on nimetty juuri h\u00e4nen mukaansa. H\u00e4n on toiminut vapaaehtoisena 16-vuotiaasta saakka, jo 42 vuoden ajan. Ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t ovat vaihdelleet lattioiden imuroinnista orvoksi j\u00e4\u00e4neiden hylkeenpoikasten hoivaamiseen ja valaiden ruumiinavauksissa avustamiseen. ”T\u00e4m\u00e4 on kunnianosoitus kaikille vapaaehtoisille. Min\u00e4 vain satuin onnekkaasti olemaan mukana aivan alusta saakka.<\/em>”, kertoo Reynolds.<\/p>\n

Harvinainen otus<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Paul van Giersbergen<\/a><\/p><\/div>\n

Sellaiset eli\u00f6t, jotka el\u00e4v\u00e4t ainoastaan yhdell\u00e4 tietyll\u00e4, hyvin rajoitetulla alueella, ovat usein uhanalaisia. N\u00e4in k\u00e4vi my\u00f6s tuliper\u00e4iselt\u00e4 Pr\u00edncipen saarelta l\u00f6ydetylle p\u00f6ll\u00f6lajille, joka sai nimekseen Otus bikegila<\/em>. Afrikan l\u00e4nsipuolella sijaitseva Pr\u00edncipe on kokonaisuudessaankin vain 139 neli\u00f6kilometrin kokoinen, mutta p\u00f6ll\u00f6 el\u00e4\u00e4 noin 15 neli\u00f6kilometrin kokoisella mets\u00e4alueella.<\/p>\n

P\u00f6ll\u00f6suvun nimi on jo itsess\u00e4\u00e4n hassu: Otus<\/em>. Mutta Otus<\/em>-suvulle on my\u00f6s suomenkielinen nimi. Se on p\u00f6ll\u00f6set!<\/p>\n

Uusi p\u00f6ll\u00f6nen l\u00f6ydettiin sen tunnusomaisen y\u00f6llisen \u00e4\u00e4ntelyns\u00e4 vuoksi<\/a>. Nopeaan tahtiin toistuva huhuilu \u2013 tuu-tuu-tuu<\/em> \u2013 on toisinaan my\u00f6s p\u00f6ll\u00f6pariskuntien duettona suorittama serenadi. Laulu alkaa Pr\u00edncipen metsiss\u00e4 l\u00e4hes v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti pime\u00e4n tultua. L\u00e4nsimaiset tutkijat alkoivat todenteolla etsi\u00e4 t\u00e4t\u00e4 lintua vasta 2000-luvun taitteessa, vaikka paikalliset ihmiset olivat vinkkailleet sen olemassaolosta ensi kerran jo 1920-luvulla.<\/p>\n

O. bikegilan<\/em> populaatio on verrattain vahva ja vakaa, sill\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4 arvioidaan olevan 1000\u20131500. T\u00e4st\u00e4kin huolimatta p\u00f6ll\u00f6sen tieteelle kuvanneet ja nimenneet tutkijat ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 laji pit\u00e4isi luokitella \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaiseksi lajiksi. Sen elinalue on pieni mets\u00e4, joka kasvaa keskell\u00e4 valtamerta sijaitsevalla saarella, joten ilmastonmuutos tai v\u00e4h\u00e4nkin suurempi luonnonkatastrofi saattaa tappaa erinomaisesti p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4n p\u00f6ll\u00f6lajin sukupuuttoon. Onneksi p\u00f6ll\u00f6sten kotimets\u00e4 on jo valmiiksi luonnonsuojelualuetta.<\/p>\n

Kasvi, joka on sukupuuton partaalla kyyhkyjen j\u00e4t\u00f6sten vuoksi.<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Preecha Karaket<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4ysin uuden eli\u00f6lajin l\u00f6ytyminen on aina mahtava tilanne, mutta l\u00f6yd\u00f6ksen yll\u00e4 voi vaania monenlaisia uhkia. Thaimaalaisen luolan suuaukosta l\u00f6ydettiin huulikukkaiskasvien heimoon luokiteltu Gomphostemma phetchaburiense<\/em>,<\/a> mutta kasvin pahaksi onneksi samassa luolassa asustaa kyyhkyj\u00e4.<\/p>\n

Kalliokyyhkyjen uloste on hapanta ja kun sit\u00e4 kertyy aikojen kuluessa liikaa, on G. phetchaburiensen<\/em> mahdoton kasvaa sellaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Lintujen j\u00e4t\u00f6kset eiv\u00e4t kuitenkaan ole se suurin uhka, sill\u00e4 kyseisen luolan suuaukolla kasvavat 50 kasvia ovat lajin ainoat tunnetut yksil\u00f6t. Mik\u00e4 tahansa mullistus tuolla alueella pyyhk\u00e4isisi koko lajin sukupuuttoon yhdess\u00e4 hujauksessa; k\u00e4mpp\u00e4kaverin ulosteet ovat lopulta pienin murhe.<\/p>\n

Luolan ymp\u00e4rist\u00f6 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole suojelualuetta, mutta siihen saattaa tulla muutos uuden lajin l\u00f6ytymisen seurauksena: Muita Gomphostemma<\/em>-suvun lajeja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muun muassa malarian ja tuberkuloosin hoidossa, joten mahdolliset l\u00e4\u00e4kinn\u00e4lliset ominaisuudet saattavat vauhdittaa t\u00e4m\u00e4n heti l\u00f6yt\u00f6hetkell\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaiseksi luokitellun kasvin.<\/p>\n

K\u00e4\u00e4pi\u00f6kaskas, jolla on tiivis yhteys suomalaiseen tutkijalegendaan<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Alvin Helden, Anglia Ruskin University<\/a><\/p><\/div>\n

K\u00e4\u00e4pi\u00f6kaskaiden Phlogis<\/em>-suvun lajeja ei oltu havaittu yli 50 vuoteen. Edellinen havainto on vuodelta 1969, jolloin suomalainen hy\u00f6nteistutkija Rauno Linnavuori<\/strong> kuvasi tieteelle koko suvun ja samalla Keski-Afrikan tasavallasta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 lajin Phlogis mirabilisin<\/em>. Linnavuori kuvasi Phlogis<\/em>-suvun tieteelle vuonna 1979, mutta havainnon h\u00e4n oli siis tehnyt jo vuosikymmen aiemmin.<\/p>\n

Vuonna 2022 Ugandan sademetsist\u00e4 kuului kuitenkin kummia: Brittitutkija Alvin Helden<\/strong> l\u00f6ysi Phlogis<\/em>-suvun k\u00e4\u00e4pi\u00f6kaskaan, mutta se oli eri lajia, kuin Linnavuoren aikanaan kuvaama P. mirabilis<\/em>. Uusi hopeanhohtoinen ja noin 6,5 millimetrin pituinen laji sai nimekseen Phlogis kibalensis<\/em>. Vaikka uusia hy\u00f6nteislajeja l\u00f6ytyy joka vuosi valtavasti, on kadoksissa olleen kokonaisen suvun ”uusi tuleminen” merkitt\u00e4v\u00e4 uutinen.<\/p>\n

P. kibalensisin<\/em> l\u00f6yt\u00e4nyt ja kuvannut Helden kertoo Anglia Ruskin -yliopiston tiedotteessa, ett\u00e4 Phlogis<\/em>-suvun k\u00e4\u00e4pi\u00f6kaskaat ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen harvinaisia eik\u00e4 niist\u00e4 tiedet\u00e4 oikeastaan mit\u00e4\u00e4n<\/a>. Ja miten tiedett\u00e4isiin, kun hy\u00f6nteisist\u00e4 ei ole n\u00e4hty vilaustakaan puoleen vuosisataan. Helden kertoo my\u00f6s, ett\u00e4 tiesi heti hy\u00f6nteisen n\u00e4hty\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on jotain t\u00e4ysin ainutlaatuista: ”T\u00e4m\u00e4 oli once-in-a-lifetime -saavutus.<\/em>”.<\/p>\n

Vuonna 2019 menehtynyt Linnavuori oli ja on alansa legenda, sill\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 on kuvailtu ”yhdeksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 nivelk\u00e4rs\u00e4isten tutkijoista viimeiseen sataan vuoteen<\/em>”. Pitk\u00e4ll\u00e4 urallaan kentt\u00e4ty\u00f6h\u00f6n keskittyneen Linnavuoren panos hy\u00f6nteistutkimukseen oli poikkeuksellinen: H\u00e4n julkaisi 306 tieteellist\u00e4 artikkelia, joissa h\u00e4n nimesi k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t 308 uutta hy\u00f6nteissukua sek\u00e4 2894 uutta lajia ja alalajia.<\/p>\n

Kollegat arvostavat Linnavuoren ty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s siksi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 teki tutkimusmatkoja lukuisiin L\u00e4hi-id\u00e4n ja Pohjois-Afrikan valtioihin, muun muassa Jemeniin, Irakiin ja Etel\u00e4-Sudaniin, joihin tutkijoilla ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ole turvallisuussyist\u00e4 mit\u00e4\u00e4n asiaa.<\/p>\n

Kansainv\u00e4lisen tiedeyhteis\u00f6n arvostus Linnavuorta kohtaan n\u00e4kyy lis\u00e4ksi siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen mukaansa on annettu tieteellinen nimi<\/a> 22 suvulle ja 152 lajille.<\/p>\n

Kokonaan uusi h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkisuku<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Chaowalit Songsangchote, Zongtum Sippawat, Wuttikrai Khaikaew, Narin Chomphuphuang<\/a> | CC BY 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Uusien lajien l\u00f6ytyminen on jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4, mutta t\u00e4ysin uuden eli\u00f6suvun paljastuminen ei niink\u00e4\u00e4n. Viel\u00e4 erikoisempaa t\u00e4m\u00e4n tarantulasuvun l\u00f6ytymisest\u00e4 tekee se, ett\u00e4 ensimm\u00e4isen yksil\u00f6n bongasi villiel\u00e4imist\u00e4 suosittuja YouTube-videoita<\/a> tuottava Zongtum Sippawat<\/strong>.<\/p>\n

Yhdess\u00e4 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiel\u00e4imiin erikoistuneiden tutkijoiden kanssa Sippawat kuvasi ja nimesi Thaimaasta l\u00f6ydetyn Taksinus bambus<\/em> -lintuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kin tammikuussa 2022 ilmestyneess\u00e4 tutkimusartikkelissa<\/a>. Monien Kaakkois-Aasiassa el\u00e4vien lintuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkien tiedet\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4n joko puissa tai maassa, mutta T. bambus<\/em> on ensimm\u00e4inen tunnettu laji, joka el\u00e4\u00e4 ainoastaan yhdess\u00e4 tietyss\u00e4 puussa.<\/p>\n

H\u00e4m\u00e4h\u00e4kki el\u00e4\u00e4 bambun korsien sis\u00e4ll\u00e4, mutta se ei itse kykene tekem\u00e4\u00e4n bambuun reik\u00e4\u00e4. Se p\u00e4\u00e4see korsiin sis\u00e4lle valmiista aukoista, jotka ovat muiden selk\u00e4rangattomien, pienten nis\u00e4kk\u00e4iden tai bambun luonnollisen halkeilun aikaansaamia.<\/p>\n

”Tutkimme jokaisen puun sill\u00e4 alueella, josta laji l\u00f6ydettiin. Se ei el\u00e4 miss\u00e4\u00e4n muussa kasvissa. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ysin ainutlaatuinen laji, koska se el\u00e4\u00e4 vain bambussa.<\/em>”, kertoo tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 mukana ollut tohtori Narin Chomphuphuang<\/strong>. ”Ei ole liioiteltua sanoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on Thaimaan harvinaisin tarantula, sill\u00e4 sen erikoistuminen vain bambuun rajoittaa elinalueen korkeisiin vuoristometsiin, joita on ainoastaan Thaimaan pohjoisosassa<\/em>.”.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n