{"id":26315,"date":"2023-01-03T22:04:38","date_gmt":"2023-01-03T20:04:38","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=26315"},"modified":"2026-06-20T14:46:14","modified_gmt":"2026-06-20T12:46:14","slug":"mika-on-aivotarahdys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/mika-on-aivotarahdys\/","title":{"rendered":"Lukijoiden kysymyksi\u00e4: Mit\u00e4 aivot\u00e4r\u00e4hdyksess\u00e4 tapahtuu?"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Listafriikin<\/a> lukijoiden kysymyksiss\u00e4 pohditaan, ett\u00e4 mik\u00e4 aivot\u00e4r\u00e4hdys on ja miten se syntyy? K\u00e4yk\u00f6 niin kuin nimi antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, eli aivot t\u00e4r\u00e4ht\u00e4v\u00e4t?<\/p>\n

Laittakaahan taas mielt\u00e4nne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6postitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkil\u00e4iset-ryhm\u00e4\u00e4mme<\/a> ja esit\u00e4 kysymyksi\u00e4 sek\u00e4 keskustele siell\u00e4!<\/p>\n

Miksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itse aikaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4 puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pl\u00e4r\u00e4\u00e4miseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikki\u00e4? Mutta t\u00e4ss\u00e4 siis t\u00e4m\u00e4n viikkoisia lukijoiden kysymyksi\u00e4!<\/p>\n

Mit\u00e4 aivot\u00e4r\u00e4hdys tarkoittaa ja mit\u00e4 silloin tapahtuu?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Gerd Altmann | Pixabay\u00a0<\/span><\/a><\/p><\/div>\n

Aivot itsess\u00e4\u00e4n ovat kuin hyytel\u00f6\u00e4. Niit\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t kasassa kalvot ja suojauksesta huolehtii millin paksuinen kerros nestett\u00e4 sek\u00e4 luinen p\u00e4\u00e4kallo. T\u00e4rkein elimemme on loppuviimeksi melko turvaton.<\/p>\n

Aivot\u00e4r\u00e4hdyksist\u00e4 on viime vuosina puhuttu paljon, erityisesti urheilun saralla. Toistuvat aivot\u00e4r\u00e4hdykset voivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 uran tai harrastuksen, mutta pahimmillaan normaali arkiel\u00e4m\u00e4kin hankaloituu<\/a>; tai p\u00e4\u00e4ttyy kokonaan. Joskus yksikin aivot\u00e4r\u00e4hdys riitt\u00e4\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n peruuttamatonta vahinkoa.<\/p>\n

Mit\u00e4 aivot\u00e4r\u00e4hdyksess\u00e4 sitten tapahtuu?<\/p>\n

Yleisesti ajatellaan, ett\u00e4 aivot\u00e4r\u00e4hdys syntyy, kun p\u00e4\u00e4h\u00e4n kohdistuu kova isku, jolloin aivot liikahtavat eli ”t\u00e4r\u00e4ht\u00e4v\u00e4t” ja osuvat p\u00e4\u00e4kallon koviin, luisiin harjanteisiin \u2013 usein t\u00f6rm\u00e4yksess\u00e4 t\u00e4llin saa otsa- ja\/tai ohimolohkot. T\u00e4m\u00e4 onkin yksi tapa saada aivot\u00e4r\u00e4hdys ja silloin kudokseen voi tulla jopa vertavuotava ruhje, joka onkin sitten v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti hengenvaarallinen. Yleisi\u00e4 oireita ovat huimaus, p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky ja huonovointisuus.<\/p>\n

Aivot\u00e4r\u00e4hdys aiheuttaa aina vaurion aivoissa<\/a>, oli se sitten miten liev\u00e4 tahansa, mutta useimmiten vamma on onneksi ohimenev\u00e4. Jos henkil\u00f6 menett\u00e4\u00e4 hetkeksikin tajuntansa, on kyse astetta vakavammasta tilanteesta, jolloin puhutaan jo liev\u00e4st\u00e4 aivovammasta. Tilanne on sama, jos iskun j\u00e4lkeen muisti on mennyt yli kymmeneksi minuutiksi: aivot\u00e4r\u00e4hdys voi aiheuttaa hetkellist\u00e4 sekavuutta ja muistinmenetyst\u00e4, mutta pidempiaikainen muistamattomuus on merkki jostain muusta.<\/p>\n

Aivot\u00e4r\u00e4hdys ei aina vaadi ulkoista iskua p\u00e4\u00e4h\u00e4n<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/p><\/div>\n

Aivot\u00e4r\u00e4hdys voi synty\u00e4 my\u00f6s nopeasta p\u00e4\u00e4n liikkeest\u00e4, esimerkiksi autokolarissa tai j\u00e4\u00e4kiekkokaukalossa kovan vauhdin pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 taklauksesta: p\u00e4\u00e4n ei tarvi edes osua mihink\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 periaatteessa irrallaan kelluvat aivot l\u00e4htev\u00e4t liikkeelle kallon sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Yht\u00e4kkiset liikkeet p\u00e4\u00e4kopan sis\u00e4ll\u00e4 eiv\u00e4t ole vaarallisia ainoastaan siksi, ett\u00e4 aivot osuvat kalloon, vaan vahinkoa voi tapahtua hermosoluille, jotka v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t viestej\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isesti ja kemiallisesti. L\u00e4pimitaltaan nuo solut ovat millimetrin sadasosia, mutta niiden pituus mitataan senteiss\u00e4 ja kymmeniss\u00e4 senteiss\u00e4. Kun n\u00e4m\u00e4 solut venyv\u00e4t, kiertyv\u00e4t tai jopa repeytyv\u00e4t, h\u00e4iriintyy viestinv\u00e4litys sek\u00e4 aivojen sis\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 aivojen ja muun kehon v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 aivot\u00e4r\u00e4hdyksen oireita; muun muassa sekavuutta, muistin ja tarkkaavaisuuden h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 hitautta.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n