{"id":26460,"date":"2023-01-26T22:57:25","date_gmt":"2023-01-26T20:57:25","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=26460"},"modified":"2023-02-17T00:00:00","modified_gmt":"2023-02-16T22:00:00","slug":"10-uskomatonta-sattumusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/10-uskomatonta-sattumusta\/","title":{"rendered":"Pieni pala teippi\u00e4 johti Yhdysvaltain historian suurimpaan poliittiseen skandaaliin \u2013 10 uskomatonta sattumusta, jotka muuttivat maailmaa"},"content":{"rendered":"

Joskus hyvinkin pienelt\u00e4 tuntuva p\u00e4\u00e4t\u00f6s voi my\u00f6hemmin osoittautua merkitt\u00e4v\u00e4ksi. Listafriikki<\/a> esittelee 10 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 sattumusta, jotka muuttivat maailmaa.<\/p>\n

Tied\u00e4tk\u00f6 perhosvaikutuksen? Se on meteorologi Edward Lorenzin<\/strong> keksim\u00e4 ilmi\u00f6, jossa s\u00e4\u00e4t\u00e4 ennustettaessa pienikin heitto tai py\u00f6ristys alkuarvoissa voi johtaa kokonaan erilaiseen lopputulokseen. Perhosvaikutus on saanut nimens\u00e4 juuri Lorenzin kysymyksest\u00e4 ”Voiko perhosen siipien heilautus Brasiliassa saada aikaan tornadon Teksasissa?”<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 listalla esittelemme 10 historiallista hetke\u00e4 tai p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jotka muuttivat maailmaa sellaiseksi, kuin me sen nyt tunnemme. T\u00e4ss\u00e4 siis Listafriikki.comin<\/a> esimerkit tosiel\u00e4m\u00e4n perhosvaikutuksista.<\/p>\n

Pala teippi\u00e4 johti historialliseen poliittiseen skandaaliin<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Kun vartija Frank Wills<\/strong><\/a> er\u00e4\u00e4n\u00e4 kes\u00e4kuisena y\u00f6n\u00e4 teki normaalia vartiointikierrostaan ty\u00f6paikallaan, ei h\u00e4n varmasti osannut villeimmiss\u00e4 kuvitelmissaankaan ajatella, mit\u00e4 h\u00e4nen harmittomalta vaikuttava l\u00f6yd\u00f6ksens\u00e4, pala teippi\u00e4, saisi aikaan. Tuo teipin pala aloitti kuitenkin ketjureaktion, joka tuli johtamaan Yhdysvaltojen suurimpaan poliittiseen skandaaliin, perustuslailliseen kriisiin ja lopulta presidentin eroon.<\/p>\n

Niin kuitenkin k\u00e4vi. Wills oli vuonna 1972 t\u00f6iss\u00e4 Watergate hotelli- ja toimistokompleksissa, Washingtonissa. H\u00e4n huomasi parkkihallin ja toimistorakennuksen v\u00e4lisen oven olevan kiinni, mutta lukko oli ilmastointiteipill\u00e4 teipattu pysym\u00e4\u00e4n auki. Sen kummemmin asiaa ajattelematta Wills irrotti teipin palan ja l\u00e4hti tauolle. Noin tunnin p\u00e4\u00e4st\u00e4 h\u00e4n oli taas kierroksellaan ja huomasi jonkun teipanneen oven uudelleen. Siin\u00e4 kohtaa Wills soitti poliisit.<\/p>\n

Poliisit l\u00f6ysiv\u00e4t 5 murtovarasta demokraattien kansallisen komitean tiloista, ja rikostutkimus johti lopulta laajan salaliiton j\u00e4ljille. Tutkimuksissa selvisi, ett\u00e4 istuva presidentti Richard Nixon<\/strong> hallituksensa j\u00e4senten kanssa oli vakoillut poliittisia vastustajiaan ja muita virkamiehi\u00e4. Nixon erosi virastaan ja 69 ihmist\u00e4 joutui syytteeseen.<\/p>\n

Ja kaikki l\u00e4hti liikkeelle tarkkaavaisesta vartijasta ja teipinpalasta.<\/p>\n

Bill Clinton ei murhannut Osama Bin Ladenia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Bill Clinton<\/strong> on Yhdysvaltain 42. presidentti, ja toimi virassaan vuosina 1993-2001. Terroristijohtaja Osama Bin Laden<\/strong> oli jo Clintonin presidenttikaudella hallituksen tappolistalla pommitettuaan maan suurl\u00e4hetyst\u00f6j\u00e4 Keniassa ja Tansaniassa vuonna 1998, ja Clintonilla oli syyskuun 2001 terrori-iskuja edelt\u00e4vin\u00e4 vuosina useampia mahdollisuuksia p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 Al Qaidan johtohahmo p\u00e4ivilt\u00e4\u00e4n. Jokin meni kuitenkin aina pieleen. 9\/11 terrori-iskuista kului l\u00e4hes 10 vuotta, kunnes viimein toukokuussa 2011 Yhdysvallat sai lopullisen kostonsa ja Bin Ladenin hengilt\u00e4.<\/p>\n

Vuonna 2014 julkisuuteen nousi \u00e4\u00e4nitallenne, jolla Clinton puhuu terrorismista ja Bin Ladenista ollessaan Australiassa ty\u00f6matkalla. Nauhoitteella Clinton kertoo hallinnon tienneen Bin Ladenin oleskelupaikan joulukuussa 1998 ja armeija oli valmis pommittamaan aluetta Kandaharin kaupungissa, Afganistanissa. Clinton oli kuitenkin tehnyt p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen olla hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4, koska iskussa olisi menehtynyt noin 300 viatonta naista ja lasta, ja se olisi tehnyt h\u00e4nest\u00e4 vain samanlaisen kuin Bin Laden; siviiliuhreista viis veisaavan. Suunniteltua iskua on k\u00e4sitelty my\u00f6s vuonna 2004 ilmestyneess\u00e4 l\u00e4hes 600 sivuisessa 9\/11-komission kokoamassa raportissa.<\/p>\n

Karvoja nostattavaa koko asiassa on se, ett\u00e4 Clintonin puheet Bin Landenista tallennettiin syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 2001. Nauhoitettu keskustelu k\u00e4ytiin siis vain tunteja ennen tuhoisia terrori-iskuja.<\/p>\n

Yksi mies esti ydinsodan<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Kuuban ohjuskriisi\u00e4 on yleisesti pidetty historian hetken\u00e4, jolloin maailma oli l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 ydinsotaa. Mutta itseasiassa on paljon tuntemattomampi tapaus, jossa yksi ihminen, Stanislav Petrov<\/strong>, kirjaimellisesti pelasti maailman.<\/p>\n

Neuvostoliitto oli syyskuun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1983 ampunut alas Yhdysvalloista Etel\u00e4-Koreaan matkalla olleen matkustajakoneen tappaen kaikki 269 koneessa ollutta ihmist\u00e4. Kylm\u00e4 sota oli tulenarassa tilassa!<\/p>\n

Vain muutamaa viikkoa my\u00f6hemmin, syyskuun 23. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, Stanislav Petrov oli tekem\u00e4ss\u00e4 y\u00f6vuoroaan Neuvostoliiton ilmatorjuntajoukoissa.<\/p>\n

H\u00e4n n\u00e4ki satelliittikuvissa viisi ohjusta, jotka oli laukaistu Yhdysvalloista ja ne olivat matkalla kohti Neuvostoliittoa. Jostain syyst\u00e4 h\u00e4nelle tuli olo, ett\u00e4 jotain oli pieless\u00e4. Ei siis se, ett\u00e4 maahan oli iskem\u00e4ss\u00e4 ohjuksia, vaan h\u00e4n ei uskonut kuvien pit\u00e4v\u00e4n paikkaansa. Mit\u00e4\u00e4n todisteita Petrovilla ei ollut.<\/p>\n

H\u00e4n teki rohkean, itsen\u00e4isen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, eik\u00e4 ilmoittanut havainnostaan esimiehilleen. Ja hyv\u00e4 niin, koska mit\u00e4\u00e4n ohjuksia ei ollut, koneissa oli vain tilap\u00e4inen h\u00e4iri\u00f6.<\/p>\n

Mit\u00e4 olisi tapahtunut, jos Petrov olisi h\u00e4lytt\u00e4nyt Neuvostoliiton johdon? Olisiko Neuvostoliitto odottanut vai iskenyt takaisin samantien? Todenn\u00e4k\u00f6isesti siit\u00e4 olisi alkanut silmit\u00f6n ydinsota, jossa kaikki olisivat h\u00e4vinneet.<\/p>\n

Joskus mututuntumaan t\u00e4ytyy vain uskaltaa luottaa!<\/p>\n

Fleming j\u00e4tti laboratorion sotkuiseksi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Skotlantilainen Sir Alexander Fleming<\/strong> palveli ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaan l\u00e4\u00e4kint\u00e4joukoissa ja huomasi silloin, miten paljon henki\u00e4 menetettiin tulehtuneiden haavojen ja verenmyrkytysten takia, ja ett\u00e4 antiseptiset aineet monesti vain pahensivat syvien vammojen tulehduksia. H\u00e4nt\u00e4 ei rintamalla kuunneltu.<\/p>\n

Sodan loputtua h\u00e4n rupesi tutkimaan ihmisen eritteit\u00e4 ja niiden vaikutuksia bakteereihin. H\u00e4n totesi, ett\u00e4 flunssaisten potilaiden r\u00e4k\u00e4 est\u00e4\u00e4 bakteerien kasvua. Flemingin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4 ja erist\u00e4m\u00e4\u00e4 lysotsyymi-entsyymi\u00e4 on juuri r\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja esimerkiksi kyynelnesteess\u00e4, ja se pystyy hajottamaan bakteerien solukalvot.<\/p>\n

Fleming kuitenkin jatkoi ty\u00f6t\u00e4\u00e4n tarkoituksenaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 tehokkaampi bakteerien tappaja. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 h\u00e4n oli nyt kuuluisa tutkija, oli h\u00e4n laboratoriossaan tunnettu sotkuisuudesta. H\u00e4n oli ollut lomalla koko elokuun 1928, ja palasi t\u00f6ihin syyskuun 3. p\u00e4iv\u00e4 jatkamaan tutkimustaan Stafylococcus aureus<\/em> -bakteerilla.<\/p>\n

Joko h\u00e4n oli unohtanut laittaa osan petrimaljoista inkubaattoriin tai vain j\u00e4tt\u00e4nyt astioita lev\u00e4lleen, mutta yhdess\u00e4 huoneenl\u00e4mp\u00f6\u00f6n loman ajaksi j\u00e4\u00e4neess\u00e4 bakteerikasvustossa oli homel\u00e4isk\u00e4. Ja aivan l\u00e4isk\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4 oli bakteereista puhdas alue. Fleming oli maljaa katsoessaan todennut ”Onpa hassua!”.<\/p>\n

Home paljastui Penicillium<\/em> -suvun edustajaksi ja Fleming kutsui aluksi sen tuottamaa, useita bakteereja tappavaa ainetta homemehuksi. My\u00f6hemmin se sai nimen penisilliini ja n\u00e4in oli syntynyt maailman ensimm\u00e4inen antibiootti. Fleming ei kyennyt laboratoriossaan tuottamaan ainetta suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4, ja tutkimus siirrettiin Oxfordiin, Yhdysvaltoihin, Howard Floreylle<\/strong> ja Ernst Boris Chainille<\/strong>. He aloittivat penisilliinin massatuotannon vuonna 1941 Pearl Harborin pommituksen j\u00e4lkeen ja Normandian maihinnousuun menness\u00e4 1944, sill\u00e4 voitiin jo l\u00e4\u00e4kit\u00e4 kaikki liittoutuneiden haavoittuneet sotilaat.<\/p>\n

Fleming, Florey ja Chain saivat ”homemehusta” Nobelin fysiologian ja l\u00e4\u00e4ketieteen palkinnon<\/a> vuonna 1945.<\/p>\n

Kauan el\u00e4k\u00f6\u00f6n huolimattomuus ja sotkuisuus – ominaisuudet, jotka muuttivat maailmaa!<\/p>\n

Rommel lomaili Normandian maihinnousun aikaan<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Jacqueline Macou | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 liittoutuneilla oli Normandian maihinousun aikaan, kes\u00e4kuun 6. p\u00e4iv\u00e4 vuonna 1944, joukkojen kunnossa pit\u00e4miseen salainen ase: penisilliini, oli heill\u00e4 yll\u00e4tysetu puolellaan. Saksa oli valmistautunut, mutta ei riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Liittoutuneiden joukot, 160 000 sotilasta, sen sijaan olivat valmiina; osa jo aluksilla Englannin kanaalilla. Hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4t p\u00e4iv\u00e4t olivat myrskyisi\u00e4 ja vedenpinta korkealla, mutta suunnitelmasta ei luovuttu. Vaikka liittoutuneet eiv\u00e4t hy\u00f6kk\u00e4ysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 saavuttaneet kaikkia tavoitteita valtaamisen suhteen, saivat he historian suurimmalla merelt\u00e4 tehdyll\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksell\u00e4 horjutettua Saksan joukkoja. Kes\u00e4n kuluessa saksalaiset joutuivat pakenemaan ja liittoutuneet l\u00e4htiv\u00e4t etenem\u00e4\u00e4n Ranskan rannikolta sis\u00e4maahan vapauttaen Pariisin, ja seuraavana vuonna saavuttaen Berliinin.<\/p>\n

Saksa oli odottanut liittoutuneiden hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4, mutta se tuli silti yll\u00e4tyksen\u00e4. Liittoutuneet olivat saaneet Saksan uskomaan, ett\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ys tapahtuu toisesta paikasta. Lis\u00e4ksi s\u00e4\u00e4 oli ollut kes\u00e4kuun alussa niin surkea, ett\u00e4 Saksan joukkoja Ranskan rannikolla johtanut Erwin Rommel<\/strong> oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt l\u00e4hte\u00e4 viett\u00e4m\u00e4\u00e4n vaimonsa Lucian 50-vuotissyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Saksaan.<\/p>\n

Saksan armeijan parhaimpiin sotastrategisteihin kuulunut Rommel olisi voinut olla ratkaisevassa roolissa maihinnousun puolustuksessa ja vastahy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4, ja h\u00e4nen poissaoloaan pidet\u00e4\u00e4nkin yhten\u00e4 merkitt\u00e4vimmist\u00e4 syist\u00e4 liittoutuneiden ehk\u00e4 t\u00e4rkeimp\u00e4\u00e4n voittoon toisessa maailmansodassa.<\/p>\n

Lent\u00e4j\u00e4t sekosivat kellonajassa<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Sikojenlahden maihinnousu oli huhtikuussa 1961 Yhdysvaltojen hallituksen ja keskustiedustelupalvelu CIA:n yhteinen sotilaallinen operaatio Kuubaan, ja sen tarkoituksena oli sy\u00f6st\u00e4 vallankumousjohtaja Fidel Castro<\/strong> vallasta. Hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 tuli niin sanotusti epic fail<\/em>.<\/p>\n

CIA oli kouluttanut operaatiota varten maastaan paenneita kuubalaisia sotilaita. Yhdysvaltain juuri virkaan astunut presidentti John F. Kennedy<\/strong> halusi pit\u00e4\u00e4 maansa hallituksen osallisuuden muulta maailmalta piilossa eik\u00e4 luvannut operaatioon mukaan amerikkalaisjoukkoja. Huhtikuun 17. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuubalaisista koottu joukko-osasto hy\u00f6kk\u00e4si Sikojenlahdelta Kuuban rannikolle ja maajoukot saivat ilmatukea pommikoneilta, joita ohjasivat niin ik\u00e4\u00e4n koulutetut kuubalaisjoukot.<\/p>\n

Castron joukot olivat kuitenkin nopeasti valmiudessa ja puolustus oli voimakasta. Kennedy yritti viel\u00e4 pelastaa tilanteen ja m\u00e4\u00e4r\u00e4si ilmaiskun huhtikuun 19. p\u00e4iv\u00e4n aamulle. Tarkoitus oli l\u00e4hett\u00e4\u00e4 kuusi suihkukonetta Nicaraguasta l\u00e4htev\u00e4n B-26-pommikonelaivueen tueksi. Voimakas ilmaisku olisi viel\u00e4 voinut k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 taistelun voimasuhteet, mutta kun pommikoneet aamulla sovittuun aikaan saapuivat Kuubaan, ei apujoukkoja n\u00e4kynyt. Kaksi konetta ammuttiin alas ja nelj\u00e4 lent\u00e4j\u00e4\u00e4 menehtyi.<\/p>\n

Syy koneiden puuttumiseen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sanattomaksi. Virhe oli tapahtunut hy\u00f6kk\u00e4yksen kellonajan sopimisessa, ja koska Nicaragua ja Kuuba sijaitsevat eri aikavy\u00f6hykkeill\u00e4, oli tapahtunut vain inhimillinen v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrys. Pommikoneet olivat saapuneet Kuubaan tuntia liian aikaisin.<\/p>\n

Hitler ep\u00e4onnistui p\u00e4\u00e4sykokeissa<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Adolf Hitler<\/strong><\/a> syntyi vuonna 1889 silloisessa It\u00e4valta-Unkarissa. Perhe muutti usein ja nuoren Hitlerin unelmana oli tulla taiteilijaksi, mit\u00e4 h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 ei kuitenkaan hyv\u00e4ksynyt. Koulumenestys oli vaihtelevaa, h\u00e4n menestyi vain itselleen mieleisiss\u00e4 oppiaineissa, eik\u00e4 koskaan valmistunut oppikoulusta.<\/p>\n

Hitler oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen musikaalinen ja lahjakas piirt\u00e4j\u00e4, ja is\u00e4ns\u00e4 kuoltua vuonna 1905 h\u00e4n koki voivansa ruveta toteuttamaan haavettaan taiteilijanurasta. Hitler muutti 18-vuotiaana Wieniin ja haki kahdesti opiskelemaan arvostettuun Wienin kuvataideakatemiaan. H\u00e4n ei kummallakaan kerralla p\u00e4\u00e4ssyt sis\u00e4\u00e4n. H\u00e4nt\u00e4 kannustettiin piirt\u00e4mistaitojensa ansiosta hakemaan opiskelemaan arkkitehtuuria, mutta puuttuva oppikoulun todistus teki sen mahdottomaksi.<\/p>\n

H\u00e4n hankki elantonsa vuosien ajan myym\u00e4ll\u00e4 piirroksiaan ja maalauksiaan Wienin kaduilla, kunnes kansallismielisten ajatusten her\u00e4tty\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti vuonna 1913 muuttaa M\u00fcncheniin, Saksaan. Ensimm\u00e4isen maailmansodan puhjettua h\u00e4n listautui Saksan armeijaan, mink\u00e4 ei olisi pit\u00e4nyt olla mahdollista. Hitlerin It\u00e4vallan kansalaisuus j\u00e4i kuitenkin paperien py\u00f6rityksess\u00e4 huomioimatta.<\/p>\n

Jotkut ovat spekuloineet, ett\u00e4 Hitlerin antisemitistiset ajatukset olisivat l\u00e4ht\u00f6isin kaunasta taideakatemian juutalaista rehtoria kohtaan. Kuulostaa \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n ep\u00e4uskottavalta, eik\u00e4 v\u00e4itteelle ole mit\u00e4\u00e4n todisteita.<\/p>\n

Mutta mit\u00e4 olisi tapahtunut, jos nuori Hitler olisi p\u00e4\u00e4ssyt opiskelemaan unelma-ammattiaan? Olisivatko\u00a0 historiankirjojemme synkimm\u00e4t sivut aivan erin\u00e4k\u00f6isi\u00e4?<\/p>\n

Ranska valtasi Korsikan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1769<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4m\u00e4 valtaus nyt ei varsinaisesti ole pieni hetki historiassa, varsinkaan Korsikalle. Se oli vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4neen v\u00e4\u00e4nn\u00f6n j\u00e4lkeen vihdoin irtautunut Genovan tasavallasta (nykyisen Italian alueella) vuonna 1755. Itsen\u00e4isyys oli V\u00e4limerell\u00e4 sijaitsevalle Korsikalle kuitenkin lyhytaikainen, koska maa joutui Ranskan miehitt\u00e4m\u00e4ksi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1769.<\/p>\n

Muuan korsikalainen Maria Letizia Ramolino<\/strong> odotti tuolloin lasta ja raskaus oli jo pitk\u00e4ll\u00e4. Siit\u00e4 huolimatta h\u00e4n oli mukana taistelemassa ranskalaisia joukkoja vastaan ja puolustamassa itsen\u00e4ist\u00e4 Korsikaa. Korsikalaisista tuli kuitenkin Ranskan kansalaisia ja Maria Letizian poikalapsi syntyi saman vuoden elokuussa. Vain yhdeks\u00e4n vuotiaana tuo poika l\u00e4hetettiin manner-Ranskaan sotilaskouluun.<\/p>\n

Ja miksi se nyt sitten on niin ihmeellist\u00e4, ett\u00e4 Korsikasta tuli osa Ranskaa?<\/p>\n

Koska se tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 tuosta edell\u00e4 mainitusta pojasta tuli ranskalainen. H\u00e4n oli Napol\u00e9on Bonaparte<\/strong>, Ranskan keisari Napoleon I, joka uransa huipulla hallitsi suurta osaa L\u00e4nsi- ja Etel\u00e4-Euroopasta, ja vaikutti my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4sti Suomen historiaan.<\/p>\n

Napoleon nimitt\u00e4in solmi Ven\u00e4j\u00e4n keisari Aleksanteri I:n<\/strong> kanssa Tilsitin rauhan ja painosti t\u00e4t\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Ruotsiin. Ven\u00e4j\u00e4n ja Ruotsin v\u00e4lisen sodan (1808-1809) seurauksena Ruotsin it\u00e4isimmist\u00e4 l\u00e4\u00e4neist\u00e4 tuli osa Ven\u00e4j\u00e4n keisarikuntaa, ja n\u00e4in oli syntynyt Suomen suurruhtinaskunta.<\/p>\n

Unohtunut avain johti Titanicin uppoamiseen<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Merimies David Blair<\/strong> oli vuonna 1912 saanut t\u00f6it\u00e4 White Star Line -laivayhti\u00f6lt\u00e4. H\u00e4net oli nimetty Titanicin neitsytmatkan<\/a> miehist\u00f6\u00f6n, mutta juuri ennen merille l\u00e4ht\u00f6\u00e4 h\u00e4net oli korvattu kokeneemmalla ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4. Blair oli kiireesti ker\u00e4nnyt kamppeensa kasaan ja ep\u00e4huomiossa napannut mukaansa t\u00e4rke\u00e4n kaapinavaimen sinet\u00f6iden yli tuhannen ihmisen kohtalon.<\/p>\n

Lukitussa kaapissa oli nimitt\u00e4in kiikarit, jotka nousivat yll\u00e4tt\u00e4en ratkaisevaan asemaan, kun Titanicin uppoamista alettiin selvitt\u00e4\u00e4. Yksi uppoamisesta selvinneist\u00e4 t\u00e4hyst\u00e4jist\u00e4, Frederick Fleet<\/strong>, on sanonut, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4vuori olisi havaittu tarpeeksi ajoissa, jos t\u00e4hyst\u00e4jill\u00e4 olisi ollut kiikarit. Nyt tietysti her\u00e4\u00e4 kysymys, ett\u00e4 jos kiikareiden tiedettiin olevan t\u00e4hyst\u00e4jille t\u00e4rke\u00e4t, eik\u00f6 laivalla ollut toista paria tai eik\u00f6 kaappia voitu murtaa auki.<\/p>\n

Teorioita Titanicin uppoamisen syist\u00e4 on niin paljon, ett\u00e4 ”kadonnut avain” on vain yksi muiden joukossa. Monien mielest\u00e4 tuolla unohtuneella avaimella on kuitenkin suurta historiallista arvoa: vuonna 2010 se myytiin huutokaupassa<\/a> reilun sadantuhannen euron hintaan.<\/p>\n

Martin Luther King, Jr improvisoi<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Ihmisoikeusaktivisti ja pastori Martin Luther Kingin <\/strong>maaliskuussa 1963 mielenosoitusmarssiin osallistujille pit\u00e4m\u00e4 puhe on ehk\u00e4 yksi maailman tunnetuimmista. Mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 kuuluisin osa siit\u00e4 oli improvisoitu?<\/p>\n

King oli k\u00e4ytt\u00e4nyt unelma-teemaa useassa puheessaan ennenkin, mutta oli ajan puutteen vuoksi p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt olla k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sit\u00e4 tuolla kertaa. Tottuneena esiintyj\u00e4n\u00e4 King ei kirjoittanut puheitaan valmiiksi, vaan laittoi ehk\u00e4 paperille vain muutamia pointteja. Mutta ennen tuota Washingtonissa pidetty\u00e4 puhetta h\u00e4n oli tehnyt poikkeuksen ja pyyt\u00e4nyt neuvonantajiaan valmistelemaan erilaisia luonnoksia. Viel\u00e4 marssia edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n iltana Kingill\u00e4 ei ollut puhetta valmiina ja h\u00e4n oli my\u00f6s ep\u00e4varma puheen aiheesta.<\/p>\n

H\u00e4n sai vihdoin aamuy\u00f6ll\u00e4 hotellihuoneessaaan kirjoitettua puheen valmiiksi \u2013 se ei sis\u00e4lt\u00e4nyt sanoja ”minulla on unelma”. Kun h\u00e4n oli my\u00f6hemmin p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 puhettaan ja se alkoi l\u00e4hesty\u00e4 loppuaan, ei jokin tuntunut oikealta. Lavan l\u00e4heisyydess\u00e4 istunut gospel-laulaja Mahalia Jackson<\/strong> huusi ”Martin, kerro heille unelmasta!”.<\/p>\n

Hetkisen mietitty\u00e4\u00e4n King muutti suunnitelmaansa ja rupesi improvisoimaan. Lopulta h\u00e4n piti puheen, jonka monet olettivat j\u00e4\u00e4v\u00e4n vain mielenosoitukseen osallistuvien mieleen, mutta siit\u00e4 tulikin yksi maailman rakastetuimmista.<\/p>\n

I have a dream<\/em> ja loppu on historiaa.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n