{"id":26682,"date":"2023-02-12T21:42:58","date_gmt":"2023-02-12T19:42:58","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=26682"},"modified":"2023-02-16T23:55:58","modified_gmt":"2023-02-16T21:55:58","slug":"10-yhtionimen-tarinaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-yhtionimen-tarinaa\/","title":{"rendered":"10 erikoista ja huvittavaa tarinaa tunnettujen yhti\u00f6iden nimien taustalla"},"content":{"rendered":"

Nimi on yhti\u00f6n kannalta yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 asioista. Sen pohjalta luodaan ensivaikutelma ja muodostetaan mielikuvia. Nimi voi tehd\u00e4 t\u00e4hden tai pilata kaiken.<\/p>\n

Nimen t\u00e4ytyy sek\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiota ett\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 mieleen, ja usein yksinkertainen on kaikkein kauneinta. Mietip\u00e4 vaikka Applea, Amazonia tai kotimaista ABC:t\u00e4. Mutta miksi ne ovat juuri t\u00e4m\u00e4n nimisi\u00e4? Joillakin on takanaan suurempi merkitys ja osa on syntynyt aivan sattumalta; jopa virheen seurauksena.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> kasasi yhteen 10 hassua, erikoista ja mielenkiintoista yhti\u00f6iden nimien syntytarinaa.<\/p>\n

Apple<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Julian Hochgesang | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Steve Jobsin<\/strong> kanssa vuonna 1976 tietokoneyhti\u00f6n perustanut Steve Wozniak<\/strong> on kertonut, ett\u00e4 Jobs keksi yritykselle nimen automatkalla. H\u00e4n oli sen enemp\u00e4\u00e4 asiaa avaamatta ilmoittanut ”Olen keksinyt mahtavan nimen: Apple Computer (suom. omena tietokone)”.<\/p>\n

Jobs oli monella tavalla mielenkiintoinen ja joskus hankalakin persoona. Yksi h\u00e4nen erikoisia ominaisuuksiaan oli erilaisten ruokavalioiden kokeilu. Yhdess\u00e4 vaiheessa h\u00e4n oli vannoutunut fruitaristi eli s\u00f6i ainoastaan hedelmi\u00e4 ja jonkun verran p\u00e4hkin\u00f6it\u00e4, siemeni\u00e4 ja viljoja.<\/p>\n

H\u00e4n oli ollut hiljattain, ruokavalionsa innoittamana, vierailemassa omenatarhalla, joten Wozniak ep\u00e4ili idean tulleen sielt\u00e4. Oli toki mahdollista, ett\u00e4 suurena Beatles-fanina Jobs oli napannut idean yhtyeen perustamasta Apple Records -levy-yhti\u00f6st\u00e4. Wozniak tiesi olla kyselem\u00e4tt\u00e4 turhaan lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Jobs halusi yhti\u00f6lleen nimen, joka olisi k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle helpommin l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 eik\u00e4 ”kylm\u00e4, monimutkainen ja et\u00e4inen” kuten sen kilpailijat olivat. Omena oli ”hauska ja t\u00e4ynn\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4”.<\/p>\n

Vuonna 2007<\/a>, samassa tapahtumassa, jossa Jobs julkisti ensimm\u00e4isen iPhonen, ilmoitettiin yhti\u00f6n jatkavan pelk\u00e4ll\u00e4 Apple-nimell\u00e4. Siit\u00e4 oli tullut niin paljon muutakin kuin tietokoneyhti\u00f6.<\/p>\n

Amazon<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Bryan Angelo | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Kun Jeff Bezos<\/strong> vuonna 1994 suunnitteli kirjojen nettikauppaa autotallissaan (miss\u00e4s muuallakaan), oli h\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt perustaa yrityksens\u00e4<\/a> nimell\u00e4 Cadabra. Nimi oli viittaus abracadabra-sanaan, joka hepreaksi tarkoittaa ”luon puhuessani”, ja joka oli tunnettuna loitsuna viittaus my\u00f6s yrityksen vision taianomaisuuteen.<\/p>\n

Bezosin lakimies ei ollut nimest\u00e4 innoissaan; h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n yhteys sanojen v\u00e4lill\u00e4 menisi kuluttajilta ohi. Kaiken kukkuraksi asianajaja kuuli nimen ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla v\u00e4\u00e4rin. H\u00e4n luuli Bezosin sanoneen cadaver<\/em>, joka tarkoittaa kuollutta ruumista.<\/p>\n

Innokas start up -yritt\u00e4j\u00e4 ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 halunnut kenenk\u00e4\u00e4n yhdist\u00e4v\u00e4n h\u00e4nen yhti\u00f6t\u00e4\u00e4n kuolemaan, joten ei auttanut muu kuin pist\u00e4\u00e4 mietint\u00e4myssy takaisin p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Bezos p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 nimen on alettava a-kirjaimella, koska aikana ennen Googlea netin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t etsiv\u00e4t sivustoja aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4 olleesta hakemistosta, ja h\u00e4n halusi luonnollisesti oman nettikauppansa olevan luettelon ensimm\u00e4isell\u00e4 sivulla.<\/p>\n

Sanakirjaa selatessaan Bezos t\u00f6rm\u00e4si amazoniin<\/em> ja ajatteli sen olevan t\u00e4ydellinen nimi: eksoottinen, erilainen ja maailman isoin. Ja sit\u00e4 kaikkea autotallin uumenissa perustetusta Amazon.com kirjakaupasta todellakin tuli.<\/p>\n

Google<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Kai Wenzel | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Stanfordin yliopiston tohtoriopiskelijat Sergey Brin<\/strong> ja Larry Page<\/strong> loivat vuonna 1996 projektity\u00f6n\u00e4\u00e4n aivan uudenlaisella algoritmilla toimivan hakukoneen. He nimittiv\u00e4t sit\u00e4 ensin BackRubiksi (suom. selk\u00e4hieronta), koska algoritmi arvosteli sivustoja takaisinlinkkausten (engl. back link) perusteella.<\/p>\n

Seuraavana vuonna, kun hakukone oli jo yliopiston k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t sen kehitt\u00e4j\u00e4t, ett\u00e4 BackRub ei ole tarpeeksi myyv\u00e4 nimi. Brin ja Page miettiv\u00e4t muiden opiskelutovereidensa kanssa mahdollista nime\u00e4; he halusivat hakukoneensa ja yhti\u00f6ns\u00e4 kuvastavan mahdottomalta tuntuvaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4:<\/p>\n

”J\u00e4rjestell\u00e4 Internetin \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4lt\u00e4 vaikuttavaa informaation m\u00e4\u00e4r\u00e4”.<\/p>\n

Er\u00e4s jatko-opiskelija, Sean Anderson<\/strong>, ehdotti nimeksi googolplex, josta Page nappasi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti lyhyemm\u00e4n version, googol. Tuo googol on itseasiassa luku 10 potenssiin 100 eli 1, jonka per\u00e4ss\u00e4 on sata nollaa. Googolplex taas on luku 1, jonka per\u00e4ss\u00e4 on googol nollaa. Anderson sy\u00f6tti sanan domain-nimien tietokantaan tarkistaakseen olisiko se mahdollisesti saatavilla.<\/p>\n

H\u00e4nen sanojen tavuttamistaitonsa oli kuitenkin ontuva, joten googolin sijaan h\u00e4n kirjoitti samalla lailla lausuttavan sanan google. Selvisi, ett\u00e4 se oli vapaana.<\/p>\n

Kirjoitusvirheest\u00e4 alkunsa saanut Google.com rekister\u00f6itiin Pagen ja Brinin nimiin syyskuun 15. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1997. Kalifornian Mountain View’ssa sijaitseva yhti\u00f6n p\u00e4\u00e4maja on nimelt\u00e4\u00e4n Googleplex.<\/p>\n

ABC<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Otetaan listalle mukaan v\u00e4h\u00e4n kotimaista v\u00e4ri\u00e4, nimitt\u00e4in huoltamoketju ABC. S-Ryhm\u00e4n omistuksessa oleva ketju perustettiin vuonna 1998, ja nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 auton voi tankata jo 443:lla ABC-asemalla. Onko olemassa joku suomalainen, joka ei ole ikin\u00e4 asioinut kyseisess\u00e4 laitoksessa? Saa ilmoittautua.<\/p>\n

Mutta kuinka moni tiet\u00e4\u00e4 mist\u00e4 ABC:t ovat saaneet nimens\u00e4?<\/p>\n

Kun liikennemyym\u00e4l\u00f6ist\u00e4 piirrettiin ensimm\u00e4isi\u00e4 luonnoksia, vaativat arkkitehdit, ett\u00e4 huoltamon tunnusmerkkin\u00e4 toimineeseen opaspylv\u00e4\u00e4seen laitetaan nimi. Heikki Strand\u00e9n<\/strong>, joka toimi vuosia huoltoasemaketjun johtajana, oli menossa esittelem\u00e4\u00e4n alustavia havainnekuvia SOK:n, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan, hallitukselle, mutta nime\u00e4 ei oltu viel\u00e4 p\u00e4\u00e4tetty. Kuvilla oli kiire, joten Strand\u00e9n heitti arkkitehdille ”Laita kuviin vaikka ABC”. Kolmikirjaiminen tunnus j\u00e4i projektin ty\u00f6nimeksi, mutta virallista nime\u00e4 haettiin markkinatutkimuksen ja asiakastestien kautta.<\/p>\n

Ketjulle ei kuitenkaan kahdella ensimm\u00e4isell\u00e4 testikierroksella l\u00f6ytynyt sopivaa nime\u00e4, joten Strand\u00e9n p\u00e4\u00e4tti vaihtoehtojen puutteessa lis\u00e4t\u00e4 testattavien nimien joukkoon ABC:n. Tied\u00e4mme, kuinka siin\u00e4 k\u00e4vi: ABC oli yll\u00e4tt\u00e4en testiryhm\u00e4n ylivoimainen suosikki, ja koska asiakas on aina oikeassa, on Suomessa matkatessa mahdoton v\u00e4ltty\u00e4 aakkoshuoltsikoilta.<\/p>\n

Pepsi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Bj\u00f6rn Antonissen | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Caleb Davis Bradham<\/strong> opiskeli 1800-luvun lopulla l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 Marylandin yliopistossa ja ty\u00f6skenteli samalla osa-aikaisesti paikallisessa apteekissa. Henkil\u00f6kohtaisista syist\u00e4 johtuen Bradham joutui j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n opinnot kesken ja muuttamaan takaisin kotiseudulleen Pohjois-Carolinaan. Jotain kuitenkin j\u00e4i k\u00e4teen opiskeluvuosista, koska h\u00e4n perusti oman apteekin, jossa kehitti uudenlaisen terveysjuoman.<\/p>\n

Sokeria, vett\u00e4, karamellia, sitruuna\u00f6ljy\u00e4, muskottip\u00e4hkin\u00e4\u00e4 ja paljon salaisia ainesosia sis\u00e4lt\u00e4nyt juoma nousi valtavaan suosioon l\u00e4hes yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4. Se sai nimen Brad’s Drink.<\/p>\n

Bradham ei halunnut kehitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 juoman olevan vain maukas virvoke, vaan uskoi sen olevan my\u00f6s ruoansulatusta edist\u00e4v\u00e4 terveystuote. Mielikuvia muuttaakseen h\u00e4n nimesi juomansa elokuun 28. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1898 Pepsi-Colaksi. Nimi juonsi juurensa dyspepsiaan, joka tunnetaan kansankielisemmin ruoansulatusvaivoina.<\/p>\n

Uudelle vuosisadalle siirrytt\u00e4ess\u00e4 Pepsi-Colan mainoslause olikin:<\/p>\n

”Riemastuttava. Virkist\u00e4v\u00e4. Ja edist\u00e4\u00e4 ruoansulatusta.”<\/p>\n

Spotify<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Spotifyn perustaja ruotsalainen Daniel Ek<\/strong>\u00a0oli jo ennen digitaalisen musiikkipalvelun kehitt\u00e4mist\u00e4 tienannut aiemmilla sivustoillaan ja niiden myynneill\u00e4 niin mukavasti, ett\u00e4 h\u00e4nen ei olisi hirve\u00e4sti en\u00e4\u00e4 tarvinnut t\u00f6it\u00e4 tehd\u00e4. Mutta rahasta huolimatta parikymppinen Ek, joka oli teini-ik\u00e4isest\u00e4 saakka perustanut ja rakentanut nettiyhti\u00f6it\u00e4, totesi olevansa kykenem\u00e4t\u00f6n toimettomuuteen.<\/p>\n

Vuosituhannen alussa laittoman musiikin jakaminen kukoisti. Muun muassa iTunesiin verrattuna laittomat palvelut olivat laadultaan huomattavasti parempia. Ek halusi kehitt\u00e4\u00e4 ongelmaan ratkaisun, joka olisi kuluttajalle piraatteja houkuttelevampi ja samalla musiikin tekij\u00e4t saisivat heille kuuluvat korvaukset. Idea oli syntynyt, mutta palvelulle tarvittiin viel\u00e4 nimi.<\/p>\n

Ek ja yrityksen toinen perustaja Martin Lorentzon<\/strong> p\u00e4hk\u00e4iliv\u00e4t asiaa Ekin asunnolla Tukholmassa. He k\u00e4yttiv\u00e4t esimerkiksi netin sattumanvaraisia sanageneraattoreita ja heitteliv\u00e4t vierekk\u00e4isist\u00e4 huoneista nimi\u00e4 toisilleen. Tarina ei kerro, mit\u00e4 Lorentzon oli oikeasti sanonut, mutta yhden h\u00e4nen vuonna 2006 huutamansa ehdotuksen Ek oli kuullut v\u00e4\u00e4rin Spotifyna.<\/p>\n

Se oli heti googlattu ja selvisi, ettei kukaan ollut ennemmin k\u00e4ytt\u00e4nyt sit\u00e4. Siin\u00e4 silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4 domain-nimi Spotify oli rekister\u00f6ity. Miesten mielest\u00e4 nimen syntyhistoria on nolo, ja he ovatkin kehitt\u00e4neet tarinan, jonka mukaan Spotify tulee sanoista SPOT (huomata) ja IDENTIFY (tunnistaa).<\/p>\n

Ollaan varmaan yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 nimen oikea syntytarina on paljon parempi!?<\/p>\n

H\u00e4agen-Dazs<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Newyorkilainen aviopari, Reuben<\/strong> ja Rose Mattus<\/strong>, ty\u00f6skenteli yhdess\u00e4 Reubenin perheen makeisia valmistamassa Senator Frozen Products -yrityksess\u00e4 ja tekiv\u00e4t tulosta, jolla tuli ”ihan hyvin” toimeen. He halusivat kuitenkin menesty\u00e4 paremmin ja n\u00e4kiv\u00e4t vuonna 1959, ett\u00e4 oli yhti\u00f6n uudelleen br\u00e4nd\u00e4yksen aika.<\/p>\n

Laadukkailla raaka-aineillaan muista j\u00e4\u00e4tel\u00f6ist\u00e4 erottuvassa yhti\u00f6ss\u00e4 haluttiin my\u00f6s nimen kuvastavan valmistuksen tinkim\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 periaatteita. Mattusit halusivat nimen olevan erilainen, ja t\u00e4rkein kriteeri oli, ett\u00e4 sen t\u00e4ytyi kuulostaa ulkomaalaiselta ja eksoottiselta.<\/p>\n

Sek\u00e4 Reuben ett\u00e4 Rose olivat juutalaisia ja he olivat muuttaneet 1920-luvulla Puolasta Yhdysvaltoihin. He olivat vieh\u00e4ttyneit\u00e4 tanskan kielest\u00e4, koska ”toisen maailmansodan aikana Tanska oli ainoa maa, joka oli pelastanut juutalaisia”. Niinp\u00e4 he p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t erikoiseen, tanskalta kuulostavaan H\u00e4agen-Dazs -nimeen<\/a>.<\/p>\n

Mit\u00e4 se sitten tarkoittaa tanskaksi?<\/p>\n

Ei yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Itse asiassa tanskan kieless\u00e4 ei ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 \u00e4-kirjainta tai zs-konsonanttiparia.<\/p>\n

Se ei Reuben ja Rose Mattusia tai j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00e4 ostavia ihmisi\u00e4 haitannut. Silmiinpist\u00e4v\u00e4n nimen, vertaansa vailla olevien reseptien ja katutason markkinoinnin seurauksena H\u00e4agen-Dazsin j\u00e4\u00e4tel\u00f6t pist\u00e4v\u00e4t herkuttelijoiden suut makeaksi t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

O\u00b7P\u00b7I<\/b><\/h2>\n
\"\"

Kuva: Hans Vivek | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Mieti jotain kynsilakkamerkki\u00e4… Kuinkahan isolla osalla tulee ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen OPI!?<\/p>\n

Suzi Weiss-Fischmann<\/strong> ja George Schaeffer<\/strong> perustivat vuonna 1981 Odontorium Products, Incoporated<\/a> -yhti\u00f6n, joka myi tarvikkeita nimens\u00e4 mukaisesti hammasklinikoille. He kiersiv\u00e4t ovelta ovelle myym\u00e4ss\u00e4 tuotteitaan ja heid\u00e4n valikoimaansa kuului muun muassa akryyli. Akryylia on k\u00e4ytetty hammasproteeseissa, purentakiskoissa ja oikomiskojeissa jo 1940-luvulta saakka. Materiaalina se kest\u00e4\u00e4 hyvin l\u00e4mp\u00f6tilanvaihteluita ja kovaa kulutusta.<\/p>\n

Jossain vaiheessa Schaeffer huomasi, ett\u00e4 kynsisalongit ja -teknikot alkoivat ostaa suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 akryylia, josta he valmistivat pitki\u00e4 rakennekynsi\u00e4. Weiss-Fichmann ja Schaeffer p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t vaihtaa alaa ja ottivat Los Angelesin kauneussalonkimarkkinat haltuunsa.<\/p>\n

Yhti\u00f6 laajensi valikoimaansa oheistuotteisiin: kynsiviiloihin, siveltimiin ja kynsilakanpoistoaineisiin. Kultasuoneen he kuitenkin iskiv\u00e4t v\u00e4rillisill\u00e4 kynsilakoilla vuonna 1989.<\/p>\n

Olihan lakkoja tottakai olemassa, mutta nimens\u00e4 OPI Productiksi muuttanut yhti\u00f6 teki jotain aivan uudenlaista. Se alkoi valmistaa kausittain vaihtuvia kokoelmia ja nimet\u00e4 lakkoja erikoisilla ja mieleen j\u00e4\u00e4vill\u00e4 nimill\u00e4. OPI:n my\u00f6t\u00e4 lakoista tuli paljon enemm\u00e4n kuin vain v\u00e4ri kynsill\u00e4; siit\u00e4 tuli naisille tapa ilmaista itse\u00e4\u00e4n. Voi kuulostaa hassulta, mutta kynsilakan houkuttelevalla nimell\u00e4 on suuri vaikutus v\u00e4rin valintaan ja ostop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen.<\/p>\n

Vaikka OPI myytiin vuonna 2010 osaksi suurta kosmetiikka- ja kauneusalanyritys Cotya, on hammastarvikkeilla uransa aloittanut Weiss-Fischmann edelleen p\u00e4\u00e4vastuussa yksitt\u00e4isten kynsilakkojen kekseli\u00e4ist\u00e4 nimist\u00e4.<\/p>\n

Twitter<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Mikroblogi- ja yhteis\u00f6palvelu Twitterin alkuper\u00e4inen ty\u00f6nimi oli Status. Vuonna 2006 kehitetylle palvelulle haluttiin yhden perustajan, Jack Dorseyn<\/strong>,\u00a0mukaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 nimi, joka kuvaisi puhelimen p\u00e4rin\u00e4\u00e4<\/a> ihmisten taskuissa ymp\u00e4ri maailman.<\/p>\n

Monen aivoriihen j\u00e4lkeen perustajat p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t sanaan twitch<\/em> (suom. nyk\u00e4ist\u00e4, s\u00e4tki\u00e4), koska puhelin v\u00e4risee taskussa, kun siihen tulee viestej\u00e4 ja ilmoituksia. Mutta pian he totesivat, ett\u00e4 sanasta voi tulla helposti v\u00e4\u00e4ri\u00e4 mielikuvia, joten se hyl\u00e4ttiin palvelun nimen\u00e4.<\/p>\n

Miehet ottivat sanakirjan esiin (varmaankin tietokoneen ruudun kautta) ja k\u00e4viv\u00e4t l\u00e4pi sanoja twitchin<\/em> ymp\u00e4rill\u00e4. L\u00e4helt\u00e4 l\u00f6ytyi twitter<\/em>, jonka m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4 luki ”linnun viserrys” ja ”merkitykset\u00f6n jutustelu”. Nimi tuntui heti t\u00e4ydelliselt\u00e4.<\/p>\n

Dorsey ja muut perustajat n\u00e4kiv\u00e4t linnun viserryksess\u00e4 viel\u00e4kin syvemm\u00e4n yhteyden. Esimerkiksi meille ihmisille lintujen laulu ei tarkoita mit\u00e4\u00e4n, mutta muut linnut toki ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t sanoman. Sama oli Twitterin alkuper\u00e4inen idea: Viestin merkitys riippuu t\u00e4ysin sen lukijasta \u2013 monille se voi olla t\u00e4ysin turha, mutta jollekin hyvin t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n

Bluetooth<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Gordon Johnson | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Bluetooth-nimen taustalla on ehk\u00e4 yksi erikoisimmista tarinoista.<\/p>\n

Se on kirjaimellinen viittaus viikinkikuningas Harald Bl\u00e5tandiin<\/strong> (Sinihampaaseen), joka hallitsi 900-luvun lopulla Tanskaa ja Norjaa. H\u00e4nen v\u00e4hemm\u00e4n mairitteleva lis\u00e4nimens\u00e4 on per\u00e4isin tarinasta, jonka mukaan kuninkaan hampaat olivat niin huonossa kunnossa, ett\u00e4 muuttuivat ajan my\u00f6t\u00e4 sinimustiksi. Palataan h\u00e4neen aivan kohta.<\/p>\n

1990-luvun alussa monet yritykset halusivat tuoda markkinoille langattoman, lyhyen kantaman tiedonsiirtotekniikan. Nyky\u00e4\u00e4n tuntuu hassulta ajatukselta, ett\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n kilpailevat yritykset kehitt\u00e4isiv\u00e4t jotain yhdess\u00e4, mutta Bluetoothin kohdalla nimenomaan oli n\u00e4in. Vuonna 1996 sellaiset yritykset kuten esimerkiksi Nokia, Ericsson ja Intel rupesivat yhdess\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tekniikkaa, jota yhteisell\u00e4 ty\u00f6nimell\u00e4 kutsuttiin Bluetoothiksi.<\/p>\n

Se tuli j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen, kun Intelill\u00e4 ty\u00f6skennellyt Jan Karach<\/strong><\/a> kertoi ehdottamansa nimen alkuper\u00e4n.<\/p>\n

Takaisin siis Harald Sinihampaaseen. Kuningas oli onnistunut raakojen sotien j\u00e4lkeen yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n Norjan ja Tanskan monet erilliset heimot yhdeksi valtakunnaksi. Historiaintoilijana tunnettu Karach ajatteli Sinihampaan pystyv\u00e4n siin\u00e4 tapauksessa yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n toisiinsa my\u00f6s tietokoneen ja matkapuhelimen.<\/p>\n

Bluetoothin logo \"\" on yhdistelm\u00e4 muinaisista skandinaavisista riimukirjaimista \u16bc ja \u16d2, jotka meid\u00e4n aakkosissamme vastaavat h- ja b-kirjaimia: Harald Bl\u00e5tandin nimen alkukirjaimia.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n