{"id":26854,"date":"2024-11-19T23:05:18","date_gmt":"2024-11-19T21:05:18","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=26854"},"modified":"2024-11-23T00:34:40","modified_gmt":"2024-11-22T22:34:40","slug":"10-uskomatonta-faktaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/oudoimmat\/10-uskomatonta-faktaa\/","title":{"rendered":"Paljonko viiksek\u00e4s juoja haaskaa olutta vuodessa? 10 uskomatonta faktaa, joita et aiemmin tiennyt tarvitsevasi"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ss\u00e4 tulee 10 erikoista ja uskomatonta faktaa, joiden on vaikea uskoa olevan totta. Mutta t\u00e4ss\u00e4 kohtaa totuus todella on tarua ihmeellisemp\u00e4\u00e4!<\/p>\n

Listalle on koottu faktoja arkistojen k\u00e4tk\u00f6ist\u00e4, sill\u00e4 valitettavasti toimitus potee jo perinteeksi muodostunutta maaliskuun alun koronaa, eik\u00e4 olo ole mik\u00e4\u00e4n mainioin. Yrit\u00e4mme kuitenkin saada tavaraa ulos oman jaksamisen mukaan \u2013 toivottavasti ymm\u00e4rr\u00e4tte!<\/p>\n

Mutta nyt menn\u00e4\u00e4n erikoisten, yll\u00e4tt\u00e4vien ja omituisten faktojen pariin!<\/p>\n

Historian pisin hikka aiheutti vuosikymmenien mittaisen piinan<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Darko Djurin | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Yhdysvaltalainen Charles Osborne<\/strong> syntyi vuonna 1894 ja menehtyi vuonna 1991. H\u00e4n siis eli todella pitk\u00e4n el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

Osbornella oli kuitenkin valtaosan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n melkoisen ik\u00e4v\u00e4 ongelma. Vuonna 1922, kun h\u00e4n oli 28 vuoden ik\u00e4inen, h\u00e4n punnitsi sian ennen el\u00e4imen teurastamista. Punnituksen aikana Osbornelle tuli hikka, mik\u00e4 on t\u00e4ysin normaalia \u2013 onhan meist\u00e4kin jokainen varmasti kokenut tuon \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4n toverin, joka johtuu pallean \u00e4killisist\u00e4 supistuksista<\/a>.<\/p>\n

Normaalisti hikka kest\u00e4\u00e4 muutaman minuutin ajan, ja joskus hieman pidemp\u00e4\u00e4n, mutta Osbornen kohdalla tuo hikka kulki mukana aina helmikuuhun 1990 saakka. Kaiken kaikkiaan Osborne k\u00e4rsi siis jatkuvasta nikotuksesta 68 vuoden ajan ja sill\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4si my\u00f6s Guinnessin enn\u00e4tystenkirjaan<\/a>.<\/p>\n

Pitkittyneen hikan taustalla on aina jokin sairaus, mutta Osbornen kohdalla tuohon ik\u00e4v\u00e4\u00e4n vaivaan ei yksinkertaisesti l\u00f6ydetty mit\u00e4\u00e4n hoitokeinoa. Noin vuosi ennen kuolemaansa Osborne p\u00e4\u00e4si vihdoin eroon hikastaan \u2013 se vain katosi omia aikojaan \u2013 mik\u00e4 oli varmasti valtaisa helpotus l\u00e4hes 25 000 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4neen k\u00e4rsimyksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Kaiken kaikkiaan h\u00e4nen arveltiin nikotelleen tuon vaivansa aikana k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t 430 miljoonaa kertaa, sill\u00e4 alkuun h\u00e4n nikotteli jopa 40 kertaa minuutissa ja my\u00f6hempin\u00e4 vuosinaan noin 20 kertaa minuutissa; h\u00e4n siis todella ansaitsee paikkansa t\u00e4ll\u00e4 uskomattomien faktojen listalla.<\/p>\n

Viiksek\u00e4s oluenjuoja haaskaa puolitoista tuoppia vuodessa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Alberto Bigoni | Unsplash<\/p><\/div>\n

Guinness-olutta ruvettiin valmistamaan Dublinissa, Irlannissa, vuonna 1759 ja nyky\u00e4\u00e4n se on yksi maailman tunnetuimmista olutbr\u00e4ndeist\u00e4. Vuonna 2000 yhti\u00f6 tilasi tutkimuksen, jossa oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, paljonko viiksekk\u00e4\u00e4t Guinnessin juojat haaskaavat olutta. K\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 aika paljon.<\/p>\n

Tutkimuksen suoritti Robin Dover<\/strong>, joka on tieteilij\u00e4n\u00e4 erikoistunut hiuksiin ja ihosairauksiin. H\u00e4n analysoi Guinnessissa uitettuja viiksikarvoja, jotka oli saatu lahjoituksina kahdeksalta vapaaehtoiselta. Tohtori Dover havaitsi, ett\u00e4 vaikka yksitt\u00e4inen karva kykenee imem\u00e4\u00e4n itseens\u00e4 20 % oman painonsa verran olutta, katoaa haaskuun menev\u00e4st\u00e4 olutm\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 suurin osa karvojen v\u00e4leihin. T\u00e4m\u00e4 on tarkkaa tiedett\u00e4!<\/p>\n

Arvioiden mukaan saarivaltiossa oli tutkimushetkell\u00e4 92 370 kasvokarvoilla varustettua Guinnessin juojaa, joista jokainen kiskoi suosikkioluttaan keskim\u00e4\u00e4rin 180 tuoppia vuodessa. Keskiverto Guinnessin nauttija k\u00e4ytti tuopin kumoamiseen 10 h\u00f6rpp\u00e4yst\u00e4, joista jokaisella viiksiin j\u00e4i 0,56 millilitraa olutta.<\/p>\n

Doverin mittausten ja laskelmien mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan alueella partoihin ja viiksiin j\u00e4i siis vuosittain noin 162 719 tuopillista olutta<\/a>. Se tarkoittaa puoltatoista tuoppia yht\u00e4 viiksek\u00e4st\u00e4 juojaa kohtaan.<\/p>\n

Yhteens\u00e4 viiksekk\u00e4\u00e4t Guinnessin juojat siis heittiv\u00e4t vuosituhannen alussa hukkaan noin 423 000 puntaa.<\/p>\n

Luonnollisesti mit\u00e4 pidemm\u00e4t ja tuuheammat viikset, sit\u00e4 enemm\u00e4n olutta menee haaskuun. Eli kaikille oluen yst\u00e4ville oiva s\u00e4\u00e4st\u00f6vinkki: Aja parta!<\/p>\n

Viikunat eiv\u00e4t kelpaa kaikille kasvissy\u00f6jille: Hedelm\u00e4 on lihansy\u00f6j\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Viikunoita eli fiikuksia on noin 800 lajia ja niiden joukossa on muutamia sellaisia, joiden hedelmi\u00e4 ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ravinnokseen. Aitoviikuna (Ficus carica)<\/em> on se meille suomalaisillekin tuttu hedelm\u00e4.<\/p>\n

Aitoviikunat el\u00e4v\u00e4t symbioosissa viikunapisti\u00e4isten kanssa. Paritellut pisti\u00e4isnaaras tunkeutuu viikunan hedelm\u00e4\u00e4n, menett\u00e4\u00e4 ryt\u00e4k\u00e4ss\u00e4 siipens\u00e4 ja p\u00f6lytt\u00e4\u00e4 kukat. Jos viikuna on sek\u00e4 hede- ett\u00e4 emikukinnot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 hermafrodiitti, munii pisti\u00e4inen munansa ja kuolee. Aikanaan syntyv\u00e4t toukat kehittyv\u00e4t kotelovaiheen kautta aikuisiksi pisti\u00e4isiksi, parittelevat kesken\u00e4\u00e4n ja naaraat l\u00e4htev\u00e4t siitep\u00f6lyt mukanaan etsim\u00e4\u00e4n uutta viikunaa. Koiraat tulevat ulos pes\u00e4viikunastaan ja kuolevat. N\u00e4it\u00e4 kaksineuvoisia viikunoita ei ole perinteisesti k\u00e4ytetty ihmisen ravintona, sill\u00e4 ne kuhisevat pieni\u00e4 pisti\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n

Jos taas naaraspisti\u00e4inen tunkeutuu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n emikukintoja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4n, naaraspuoliseen viikunaan, suorittaa se p\u00f6lytyksen, mutta ei pysty munimaan. Pisti\u00e4isnaaras kuolee hedelm\u00e4n sis\u00e4lle ja viikuna sulattaa sen ravinnokseen<\/a>. N\u00e4m\u00e4 hedelm\u00e4t ovat juuri niit\u00e4, joita ostamme kauppojen hevi-osastolta.<\/p>\n

Vaikka monilla vegaanifoorumeilla kammoksutaan lihaa sy\u00f6vi\u00e4 viikunoita, eiv\u00e4t viikunan rouskuvat osat ole pisti\u00e4isen palasia, vaan harmittomia siemeni\u00e4. Viikunalla on eritt\u00e4in tehokas entsyymi nimelt\u00e4\u00e4n fikaiini, joka sulattaa pisti\u00e4isnaaraan ihan kokonaan hy\u00f6dyllisiksi ravintoaineiksi. Mutta kyll\u00e4: viikunat sy\u00f6v\u00e4t lihaa!<\/p>\n

Pez-karkit kehitettiin tupakoinnin lopettamiseen<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Jason Leung | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Muistatko PEZ-karkit? Ne, jotka laitettiin esimerkiksi johonkin Disney-hahmon p\u00e4\u00e4n omaavaan ”putkiloon”, ja sitten niit\u00e4 sai tuota p\u00e4\u00e4t\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 k\u00e4teens\u00e4? Itse asiassa niist\u00e4 on turha puhua menneess\u00e4 muodossa, sill\u00e4 niit\u00e4 on edelleen tarjolla, joskaan ne eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole Suomessa yht\u00e4 suosittuja kuin ennen.<\/p>\n

PEZ-karkit ja n\u00e4m\u00e4 annostelijat kehitettiin aikanaan Wieniss\u00e4, It\u00e4vallassa, tarkalleen ottaen vuonna 1927, Eduard Haas III<\/strong>:nnen toimesta. Niit\u00e4 markkinoitiin alkuun yhteen puristettuina piparminttuina, mutta my\u00f6hemmin markkinoille tuli useita erilaisia makuja.<\/p>\n

Mutta mist\u00e4 sitten idea n\u00e4ihin PEZ-karkkeihin oikein l\u00e4hti eli mik\u00e4 niiden kohdalla oli niin sanottu pointti? Kyll\u00e4, PEZ-karkkien taustalla oli huomattavasti suurempi merkitys kuin vain karkin valmistaminen, sill\u00e4 ne kehitettiin tupakan korvikkeiksi<\/a> ihmisille, jotka yrittiv\u00e4t lopettaa tupakoinnin.<\/p>\n

Reik\u00e4 kuulak\u00e4rkikyn\u00e4n korkissa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Oletko ikin\u00e4 ihmetellyt, miksi kuulak\u00e4rkikynien irrotettavissa korkeissa on reik\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4? Korkinhan nimenomaan pit\u00e4isi suojata musteen mahdolliselta valumiselta. Reik\u00e4 est\u00e4\u00e4 \u2013 hassua kyll\u00e4 \u2013 my\u00f6s musteen kuivumisen, sill\u00e4 se laskee korkin sulkemisesta syntyv\u00e4\u00e4 ilmanpainetta.<\/p>\n

Sill\u00e4 on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4mpikin teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Se on tehty est\u00e4m\u00e4\u00e4n tukehtumista<\/a>. Jos lapsi (yleens\u00e4 se on lapsi) vahingossa pist\u00e4\u00e4 korkin suuhunsa ja se takertuu kurkkuun, on sen l\u00e4pi mahdollista saada edes hieman happea. Nyky\u00e4\u00e4n monen valmistajan omaksuma rei\u00e4llinen korkki on v\u00e4hent\u00e4nyt tukehtumiskuolemia huomattavasti, joten niinkin pienell\u00e4 asialla voidaan pelastaa ihmishenki\u00e4.<\/p>\n

Punkin purema voi aiheuttaa punaisen lihan allergian<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Punkkeja, y\u00e4k! Pian on taas se aika vuodesta, kun saa syyn\u00e4t\u00e4 koko kroppansa l\u00e4pi aina jos v\u00e4h\u00e4nkin poikkeaa mets\u00e4n tai heinikon puolelle.<\/p>\n

Kaikki tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 punkit levitt\u00e4v\u00e4t tauteja, joista borrelioosi ja puutiaisaivokuume ovat tunnetuimpina. Mutta kun punkkien elinalue kasvaa ja niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy, tulee esiin my\u00f6s muita, oudompia, vaivoja.<\/p>\n

Punkit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ravinnokseen sit\u00e4 el\u00e4int\u00e4, joka niiden ohi kulloinkin sattuu kulkemaan, mik\u00e4 mahdollistaa taudinaiheuttajien ja muun tavaran liikkumisen eri lajien v\u00e4lill\u00e4. Jos punkki on toukka- tai nymfivaiheessa ruokaillut esimerkiksi hirvess\u00e4, ja my\u00f6hemmin pureutuu ihmiseen, siirtyy sen syljen mukana hirven aineita verenkiertoomme.<\/p>\n

Yksi n\u00e4ist\u00e4 on alfa-gal-hiilihydraatti<\/a>. K\u00e4delliset ovat ainoita nis\u00e4kk\u00e4it\u00e4, joilla ei t\u00e4t\u00e4 sokeria luontaisesti ole, joten niiden (meid\u00e4n) elimist\u00f6n immuunipuolustus voi hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 entuudestaan tuntematonta molekyylia vastaan.<\/p>\n

Ja kun vasta-aineita on kerran syntynyt, voi alfa-gal aktivoida voimakkaan puolustusreaktion koska tahansa my\u00f6hemmin. Muun muassa naudanlihassa t\u00e4t\u00e4 sokeria esiintyy, mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 joillekin voi kehitty\u00e4 allerginen reaktio lihan sy\u00f6misen j\u00e4lkeen. Alfa-gal voi saada aikaan ihottumaa, kuumeilua tai jopa hengenvaarallisen anafylaktisen shokin ja tajunnan menetyksen. Toisille ei tule mit\u00e4\u00e4n reaktiota.<\/p>\n

J\u00e4lleen yksi syy kammoksua punkkeja. Ihan niin kuin sellainen olisi tarvittu.<\/p>\n

Maanteiden keskiviivat keksittiin tippuvasta maidosta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Tien keskiviiva on varmasti eniten onnettomuuksia est\u00e4nyt ja ihmishenki\u00e4 pelastanut liikennemerkki. Tai ehk\u00e4 sit\u00e4 ei voi sanoa liikennemerkiksi, mutta saat varmaan pointista kiinni.<\/p>\n

Idea teiden keskiviivoista syntyi, kun Yhdysvaltain Michiganista kotoisin oleva Edward Hines<\/strong> seurasi hevosen vet\u00e4mi\u00e4 maitok\u00e4rryj\u00e4 vuonna 1911. Eli siis ennen kuin autot<\/a> olivat vallanneet liikenteen!<\/p>\n

H\u00e4n huomasi k\u00e4rryist\u00e4 tiputtelevan maitoa, josta syntyv\u00e4 vana muodosti katkonaisen viivan keskelle tiet\u00e4. Siit\u00e4 se ajatus l\u00e4hti, ja niin yksinkertaisella tavalla erotettiin vastakkain kulkeva liikenne toisistaan. Maalia tiehen, ja Hinesista tuli ”maailman t\u00e4rkeimm\u00e4ksi liikenneturvallisuutta edist\u00e4v\u00e4ksi v\u00e4lineeksi” tituleeratun keskiviivan is\u00e4.<\/p>\n

Kauniiden naisten ruumiit annettiin nekrofilian est\u00e4miseksi m\u00e4d\u00e4nty\u00e4 muutama p\u00e4iv\u00e4 ennen palsamointia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Walters Art Museum | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Muinaisessa Egyptiss\u00e4 oltiin tunnetusti etevi\u00e4 palsamoijia; se on p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4\u00e4, kun tuhansia vuosia vanhoja muumioita l\u00f6ytyy hautakammioista olosuhteisiin n\u00e4hden hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa.<\/p>\n

Egyptiss\u00e4 kuolleiden henkil\u00f6iden ruumiit toimitettiin palsamoijalle hyvin pian menehtymisen j\u00e4lkeen, sill\u00e4 uskomuksen mukaan vainaja jatkoi el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 tuonpuoleisessa. Hajoamaton ja mahdollisimman ehj\u00e4 ruumis takasi t\u00e4lle ikuisen el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

Poikkeuksiakin jouduttiin tekem\u00e4\u00e4n. Jos vainaja oli korkeassa virassa olevan miehen vaimo, tai vaihtoehtoisesti erityisen kaunis tai tunnettu nainen, annettiin h\u00e4nen ruumiinsa palsamoijien k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi vasta kolmen tai nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Siin\u00e4 ajassa ruumiissa ehti alkaa m\u00e4t\u00e4nemisprosessi, jota yleens\u00e4 haluttiin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ennen muumiointia. Odotusaika oli tarpeen, sill\u00e4 joidenkin palsamoijien tiedettiin harjoittaneen nekrofiliaa juuri kuolleiden naisten ruumiiden kanssa. Kun elimist\u00f6n entsyymit yhdess\u00e4 bakteerien kanssa olivat ehtineet alkaa hajottamaan ruumista, oli houkutus seksuaaliseen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ainakin v\u00e4h\u00e4isempi.<\/p>\n

Moottorisaha keksittiin avuksi synnytykseen<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Sabine Salfer | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Ennen kuin keisarileikkauksesta tuli hygienian ja tietotaidon kehittymisen ansiosta \u00e4idille turvallinen 1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen, oli vaikeissa synnytyksiss\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 suhteellisen raaka metodi.<\/p>\n

Jos vauva ei mahtunut tulemaan luonnollisesti ulos, joutuivat l\u00e4\u00e4k\u00e4rit leikkaamaan auki symfyysin (lantion etusein\u00e4m\u00e4n yhdess\u00e4 pit\u00e4v\u00e4 rustoinen h\u00e4pyluuliitos). Leikkaus tehtiin pient\u00e4 veist\u00e4 ja sahaa apuna k\u00e4ytt\u00e4en, mik\u00e4 oli aikaa viev\u00e4\u00e4 ja sotkuista puuhaa. Puhumattakaan operoitavan naisen kivuista: leikkaus tehtiin tietenkin vajavaisella puudutuksella.<\/p>\n

Vuonna 1780 kaksi l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 John Aitken<\/strong> ja James Jeffray<\/strong> kehittiv\u00e4t ketjusahan<\/a>, jolla lantioluut sai nopeammin erilleen ja symfyysin halki. Operaation kivuliaisuus ei varmastikaan v\u00e4hentynyt. K\u00e4sik\u00e4ytt\u00f6isess\u00e4, keitti\u00f6veist\u00e4 malliltaan muistuttavassa sahassa oli py\u00f6riv\u00e4 ketju, jossa oli ter\u00e4vi\u00e4 hampaita. Ketjua liikuteltiin kampea veivaamalla. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis oltiin kaukana moottorisahasta, teoriassa ei niink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kun tieto ketjusahan toimivuudesta levisi, alettiin sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muissakin leikkauksissa, muun muassa amputaatioissa. Koska uudella sahalla oli aiempiin v\u00e4lineisiin verrattuna helppo pureutua l\u00e4hes mihin tahansa materiaalin, l\u00f6ysi se lopulta tiens\u00e4 my\u00f6s metsureiden k\u00e4siin.<\/p>\n

Kieli on selv\u00e4nn\u00e4kij\u00e4. Tai tuntija.<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Nicole Elliott | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

P\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n lista todelliseen loppukevennykseen. Tai se voi olla my\u00f6s ahdistuksen aiheuttaja, riippuen n\u00e4k\u00f6kannasta ja lukijan seuraavista liikkeist\u00e4.<\/p>\n

Kieli<\/a> tiet\u00e4\u00e4, milt\u00e4 kaikki tuntuu, vaikka et siis olisi koskaan nuollut kyseisi\u00e4 kohteita. Mieti vaikka tennispalloa, ripsiv\u00e4riharjaa tai p\u00f6yd\u00e4njalkaa. Tied\u00e4t tasan tarkkaan, milt\u00e4 niiden pinta tuntuu kieless\u00e4.<\/p>\n

Listafriikki ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 tuomitse ket\u00e4\u00e4n, jolla mahdollisesti on kokemusta edell\u00e4 mainittujen esineiden nuolemisesta, mutta suurimmalla osalla ei varmaankaan ole. Mutta vain ajatus niiden nuolemisesta riitt\u00e4\u00e4 kielelle. T\u00e4m\u00e4n testaaminen ei voisi olla helpompaa: katsele vain ymp\u00e4rillesi ja nuole mieless\u00e4si n\u00e4kemi\u00e4si asioita.<\/p>\n

Seuraavan kerran, kun joku pyyt\u00e4\u00e4 tunnustelemaan esimerkiksi villapaitaansa – ”kokeile, miten ihanaa materiaalia t\u00e4m\u00e4 on!<\/em>” – voit pit\u00e4\u00e4 et\u00e4isyytt\u00e4 ja sanoa, ettei sinun tarvitse koskea, sill\u00e4 olit jo miettinyt milt\u00e4 sen nuoleminen tuntuu.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 fakta kannattaa ehdottomasti kertoa jossain suljetussa tilassa t\u00e4ysin oudoille ihmisille!<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n