{"id":27075,"date":"2025-04-17T17:06:47","date_gmt":"2025-04-17T15:06:47","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=27075"},"modified":"2025-04-17T17:48:38","modified_gmt":"2025-04-17T15:48:38","slug":"paasiaisen-perinteet-10-viettotapaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/paasiaisen-perinteet-10-viettotapaa\/","title":{"rendered":"P\u00e4\u00e4si\u00e4isen perinteet: Tytt\u00f6j\u00e4 ruoskitaan hedelm\u00e4llisiksi ja suklaapussiel\u00e4in korvaa pupun"},"content":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4si\u00e4isen perinteet pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n virpomista, p\u00e4\u00e4si\u00e4ismunia ja -pupuja, rairuohoa ja koristeltuja pajunkissoja. N\u00e4in siis meill\u00e4 Suomessa.<\/p>\n

Samoja elementtej\u00e4 on p\u00e4\u00e4si\u00e4isen vietossa muuallakin, mutta jokaisella kulttuurilla on siihen omat mausteensa. Ei tietysti pid\u00e4 unohtaa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4inen on sek\u00e4 kristinuskossa ett\u00e4 juutalaisuudessa t\u00e4rke\u00e4 juhla; eri syist\u00e4 toki. Vuosisatojen aikana se\u00a0on pakanallisten perinteiden kanssa yhdistynyt siksi iloiseksi sekamelskaksi, jollaisena me sit\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n viet\u00e4mme.<\/p>\n

Suomessakin p\u00e4\u00e4si\u00e4isen perinteet vaihtelevat riippuen siit\u00e4, miss\u00e4 p\u00e4in maata ollaan. P\u00e4\u00e4si\u00e4isen perinteet my\u00f6s muuttuvat jatkuvasti. Nyky\u00e4\u00e4n virpomaan voi l\u00e4hte\u00e4 vaikka kissa-asussa tai p\u00e4\u00e4si\u00e4ispupuna.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> katsasti erilaiset p\u00e4\u00e4si\u00e4isen perinteet sek\u00e4 monisyisen historian tuttujen symbolien ja tapojen takana.<\/p>\n

L\u00e4ntinen trullittelu vs it\u00e4inen virpominen<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Jens-Uwe Jahns | Pixabay<\/p><\/div>\n

Aloitetaan lista er\u00e4\u00e4ll\u00e4 kotimaan p\u00e4\u00e4si\u00e4isperinteell\u00e4.<\/p>\n

Suomen it\u00e4osissa virpominen on palmusunnuntaihin liittyv\u00e4 perinne, jossa ihmiset ovat kiert\u00e4neet naapurista toiseen toivottamassa hyv\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4 ja onnea. Palkan virpoja sai alunperin tulla hakemaan vasta paaston p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 ja saadut virvontaoksat tuli s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ikonien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 helatorstaihin saakka. Pakanallinen pahojen henkien karkottaminen ja kristillinen palmunlehvill\u00e4 tervehtiminen kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4.<\/p>\n

Pohjanmaalla satojen vuosien ajan tunnettu trulliperinne on l\u00e4ht\u00f6isin vanhasta tavasta, jossa naapurien navetoista kierreltiin varastelemassa karjaonnea tulevalle vuodelle. Siihen sekoittui kristinuskon lietsomat noitavainot ja suojautuminen pahoilta voimilta.\u00a0Naapurin rouvia tai noitia yritettiin karkottaa muun muassa tulella, mist\u00e4 on saanut alkunsa p\u00e4\u00e4si\u00e4iskokkojen polttaminen.<\/p>\n

Nykyisin it\u00e4inen ja l\u00e4ntinen perinne ovat sekoittuneet kesken\u00e4\u00e4n; p\u00e4\u00e4si\u00e4isen aikaan ovikelloja soittelevat noidiksi pukeutuneet lapset koristeltujen pajunoksiensa kanssa ja toivottavat tutulla virpomislorulla onnea tulevalle vuodelle.<\/p>\n

Maantieteellisen\u00e4 erona on en\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 muualla virvotaan palmusunnuntaina ja Pohjanmaalla trullitellaan p\u00e4\u00e4si\u00e4islauantaina.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4si\u00e4ispupu<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

J\u00e4niksell\u00e4 on pitk\u00e4t perinteet kev\u00e4\u00e4n juhlinnoissa. Uuden alkua ja hedelm\u00e4llisyytt\u00e4 hyvin kirjaimellisesti symboloiva j\u00e4nis on ollut muinaisen Eostrea-jumalattaren maanp\u00e4\u00e4llinen muoto. Vaikka h\u00e4n oli j\u00e4nis, niin jumalallisena olentona Eostrea toki pystyi munimaan v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 munia. J\u00e4nis on siis kauan toiminut kev\u00e4isen\u00e4 el\u00e4m\u00e4n tuojana.<\/p>\n

Saksalaisiin kansantaruihin kuuluu lis\u00e4ksi tarina k\u00f6yh\u00e4st\u00e4 naisesta, joka p\u00e4\u00e4si\u00e4isherkkujen sijaan piilotti lapsiltaan v\u00e4rikk\u00e4iksi maalattuja munia puutarhaansa. Kun lapset olivat etsim\u00e4ss\u00e4 aarteita, hyppelehti l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 j\u00e4nis, jonka he luulivat j\u00e4tt\u00e4neen munat j\u00e4lkeens\u00e4.<\/p>\n

Saksalaisten maahanmuuttajien mukana idea munia tuovasta j\u00e4niksest\u00e4 levisi Atlantin toiselle puolelle, jossa siit\u00e4 kehittyi kaupallinen, joulupukin veroinen, p\u00e4\u00e4si\u00e4ispupu.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4si\u00e4ispussikaniini taistelee vieraslajia vastaan<\/h2>\n

\"\"Kun englantilaiset vuonna 1788 iskiv\u00e4t lippunsa ja perustivat ensimm\u00e4isen siirtokuntansa Australiaan, oli heill\u00e4 laivoissaan mukana villikaniineja. Siit\u00e4 alkoi yksi historian pahimmista vieraslajien aiheuttamista tuhoista. Ne kilpailevat alkuper\u00e4isen el\u00e4imist\u00f6n kanssa ravinnosta ja elintilasta.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4si\u00e4ispupu on Australiassa kaikesta huolimatta p\u00e4\u00e4si\u00e4isen t\u00e4hti ja paraatien odotetuin kulkija, mutta sen rinnalle on tekem\u00e4ss\u00e4 nousua P\u00e4\u00e4si\u00e4ispussikaniini<\/a>.<\/p>\n

Pussikaniinit ovat v\u00e4h\u00e4n j\u00e4nist\u00e4 isompia, pitk\u00e4h\u00e4nt\u00e4isi\u00e4 ja -korvaisia pussiel\u00e4imi\u00e4, jotka ovat hyvin uhanalaisia. Viel\u00e4 1900-luvun ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 pussikaniineja oli kaksi lajia, mutta niist\u00e4 pienempi on kuollut sukupuuttoon. Suomen nis\u00e4k\u00e4snimist\u00f6toimikunta ehdotti muuten vuonna 2008 pussikaniinille uudeksi nimeksi korvapusseli, jota Suomen kielen lautakunta ei valitettavasti hyv\u00e4ksynyt.<\/p>\n

L\u00e4hinn\u00e4 markkinointitempauksena kehitetty p\u00e4\u00e4si\u00e4ispussikaniini lis\u00e4\u00e4 ihmisten tietoisuutta lajin uhanalaisuudest,a ja suklaapusseleiden myynnist\u00e4 saatava tuotto menee t\u00e4m\u00e4n harvinaistuneen kotoper\u00e4isen lajin suojeluty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Haitalliset vieraslajit \u2013 10 tuhoa kylv\u00e4v\u00e4\u00e4 tunkeilijaa<\/strong><\/a><\/p>\n

Bermudan leijafestarit<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Tr\u01b0\u01a1ng Ho\u00e0ng Huy Ng\u00e2n | Pixabay<\/p><\/div>\n

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvalla, Atlantin valtameress\u00e4 sijaitsevalla Bermudalla<\/a> vietet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 hyvin eri tavoin kuin muualla.<\/p>\n

Nimitt\u00e4in pitk\u00e4n\u00e4perjantaina kaikki bermudalaiset kokoontuvat ulos lenn\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4, kotitekoisia leijoja, jotka on valmistettu silkkipaperista, narusta ja puu- tai bambutikuista.<\/p>\n

Suosituksi festivaaliksi kasvanut leijan lenn\u00e4tys juontaa juurensa er\u00e4\u00e4seen opettajaan, joka yritti selitt\u00e4\u00e4 oppilailleen tarinaa Jeesuksen yl\u00f6snousemuksesta. Konsepti ei tuntunut uppoavan pyh\u00e4koululaisiin, joten opettaja teki Jeesusta muistuttavan leijan havainnollistaakseen kohoamista.<\/p>\n

Monissa Bermudalla lenn\u00e4tett\u00e4viss\u00e4 leijossa on edelleen risti; merkkin\u00e4 ja muistuttamassa ilonpidon alkuper\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Koristellut munat johtot\u00e4hten\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Mik\u00e4\u00e4n ei kuvaa p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 samalla tavalla kuin munat. Olivat ne sitten maalattuja, suklaisia tai piilotettuja.<\/p>\n

Munia on pidetty aina uuden el\u00e4m\u00e4n, hedelm\u00e4llisyyden, j\u00e4lleensyntymisen ja kaiken sellaisen symbolina, mik\u00e4 sopii kev\u00e4\u00e4seen ja siten p\u00e4\u00e4si\u00e4isen aikaan. Maalla tai uskonnolla ei ole v\u00e4li\u00e4, sill\u00e4 munilla on samantyyppinen merkitys joka kulttuurissa.<\/p>\n

Jo muinaisessa Egyptiss\u00e4 ja antiikin Kreikassa v\u00e4rj\u00e4ttyj\u00e4 munia ripusteltiin temppeleihin tuomaan onnea. Paljon sit\u00e4kin aiemmin, kymmeni\u00e4tuhansia vuosia ennen kuin p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4 oli tietoakaan, koristeltiin Afrikassa lintujen munia.<\/p>\n

Vuosituhansia vanhassa persialaisessa uudenvuoden juhlinnassa aterialle katettiin kaikille perheenj\u00e4senille k\u00e4sinkoristeltu muna lautaselle. Samaa tapaa jatkavat sukujuuriltaan iranilaiset ymp\u00e4ri maailmaa, uskonnostaan riippumatta.<\/p>\n

Kristillinen p\u00e4\u00e4si\u00e4inen ja munat<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Michael Bartlett | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Kristinuskossa Marian kerrotaan tuoneen kananmunia mukanaan, kun Jeesus ristiinnaulittiin. Haavoista vuotanut veri v\u00e4rj\u00e4si munat punaisiksi. Toisessa versiossa Maria vei munia mukanaan vieraillessaan Jeesuksen haudalla, jossa munat muuttuivat j\u00e4lleen punaisiksi. Punainen on marttyyriuden ja uhrauksen v\u00e4ri.<\/p>\n

Muna symboloi my\u00f6s hautakammiota, josta Jeesus nousi kuolleista. Uskonpuhdistuksen k\u00e4ynnist\u00e4neen Martti Lutherin<\/strong> mielest\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4ismunan mets\u00e4stys oli oiva tapa muistuttaa ihmisi\u00e4 siit\u00e4 l\u00f6yt\u00e4misen riemusta, jota Maria Magdalena ja kumppanit tunsivat, kun he n\u00e4kiv\u00e4t Jeesuksen haudan olevan tyhj\u00e4.<\/p>\n

Laskiaisesta alkaneen paaston<\/a> aikaan ei saanut sy\u00f6d\u00e4 lihaa, maitotuotteita tai munia, mutta kanojahan ei voinut est\u00e4\u00e4 munimasta. Munia kasaantui siten iso m\u00e4\u00e4r\u00e4, joten niit\u00e4 sai p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 runsaasti sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi. Paaston loppumista juhlittiin koristelemalla viikkojen aikana ker\u00e4\u00e4ntyneet munat ennen niiden sy\u00f6mist\u00e4.<\/p>\n

Pappi, kananmuna ja kuoripojat<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Keskiajalla, 500\u20131400-luvulla, kirkoissa oli tapana j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 leikkimielinen kisailu kananmunanheiton ymp\u00e4rille.<\/p>\n

Pappi heitti kovaksikeitetyn munan jollekin kuoripojista ja poikien piti heitell\u00e4 sit\u00e4 toisilleen kunnes kello l\u00f6i kaksitoista. Voittaja oli se, jolla oli kananmuna k\u00e4dess\u00e4, kun kello alkoi ly\u00f6d\u00e4. Palkintona oli se kyseinen muna.<\/p>\n

Kanamunanheitossa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n nykyisin kilpailuja, joilla ei toki ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tai kirkon kanssa. Maailmanmestaruudesta<\/a> kisaillaan vuosittain Swatonissa, Englannissa.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Pime\u00e4 keskiaika \u2013 Miksi se ei ollutkaan niin pime\u00e4?<\/strong><\/a><\/p>\n

Pojat piiskaavat tytt\u00f6j\u00e4<\/h2>\n