{"id":27122,"date":"2025-02-08T19:18:19","date_gmt":"2025-02-08T17:18:19","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=27122"},"modified":"2025-02-10T22:22:23","modified_gmt":"2025-02-10T20:22:23","slug":"lukijoilta-mita-pisamat-ovat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/lukijoilta-mita-pisamat-ovat\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 pisamat ovat ja miten ne syntyv\u00e4t?"},"content":{"rendered":"

Lukijoiden kysymyksiss\u00e4 Listafriikki<\/a> selvitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa muun muassa sen, mit\u00e4 pisamat ovat ja miksi niit\u00e4 ei voi olla vastasyntyneill\u00e4 vauvoilla.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi otamme selv\u00e4\u00e4 siit\u00e4, miksi Pentagon eli Yhdysvaltain puolustusministeri\u00f6n hallintorakennus on viisikulmion muotoinen \u2013 siit\u00e4h\u00e4n sen nimikin on per\u00e4isin, sek\u00e4 katsastamme, mit\u00e4 kaikkia el\u00e4imi\u00e4 ihminen on l\u00e4hett\u00e4nyt avaruuteen.<\/p>\n

Laittakaahan taas mielt\u00e4nne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6postitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkil\u00e4iset-ryhm\u00e4\u00e4mme<\/a> ja esit\u00e4 kysymyksi\u00e4 sek\u00e4 keskustele siell\u00e4!<\/p>\n

Miksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itse aikaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4 puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pl\u00e4r\u00e4\u00e4miseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikki\u00e4?<\/p>\n

Mit\u00e4 pisamat ovat?<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Pisamat ovat sileit\u00e4, muutaman millimetrin halkaisijaltaan olevia tummia l\u00e4iski\u00e4, joita ilmestyy useimmiten poskille ja nen\u00e4n p\u00e4\u00e4lle \u2013 toki pisamia voi olla ymp\u00e4ri kehoa. Pisamat syntyv\u00e4t ultraviolettis\u00e4teilyn vaikutuksesta; hieman samalla tavalla kuin rusketus. Feomelaniini, pisamille v\u00e4rin antava pigmentti, syntyy ihon p\u00e4\u00e4llimm\u00e4iseen kerrokseen auringon valossa ja sen tuotanto lakkaa, kun UV-s\u00e4teily\u00e4 ei ole tarjolla. T\u00e4ll\u00f6in pisamat haalenevat ja katoavat usein kokonaan. Hatulla ja korkealla suojakertoimella voi jopa est\u00e4\u00e4 pisamien muodostumisen.<\/p>\n

Kuten mainittua, vaativat pisamat muodostuakseen aina aurinkoa, joten vastoin yleist\u00e4 harhak\u00e4sityst\u00e4 vastasyntyneill\u00e4 vauvoilla niit\u00e4 ei ole. Se ei ole mahdollista, vaikka joku kuinka v\u00e4itt\u00e4isi toisin. Ensimm\u00e4iset pisamat alkavat syntym\u00e4\u00e4n siis siin\u00e4 vaiheessa, kun lapsi on enemm\u00e4n auringolle alttiina eli muutaman vuoden i\u00e4ss\u00e4. Monella pisamien muodostuminen h\u00e4vi\u00e4\u00e4 teini-i\u00e4n j\u00e4lkeen, kun iho alkaa tuottaa enemm\u00e4n tummaa eumelaniinia, mutta toisilla pisamat ilmestyv\u00e4t kasvoille viel\u00e4 aikuisenakin.<\/p>\n

Pisamat<\/a> ovat vallitsevasti periytyv\u00e4 ominaisuus, joten niiden ilmentymiseen j\u00e4lkikasvulle riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vain yhdell\u00e4 vanhemmalla on pisamia. Vaikka pisamat yhdistet\u00e4\u00e4n usein punahiuksisuuteen, voi niit\u00e4 olla kenell\u00e4 tahansa. Mutta on toki totta, ett\u00e4 herkk\u00e4 ja vaalea iho on kaikkein otollisin pisamien muodostumiseen, joten punahiuksisilla l\u00e4hes poikkeuksetta on pisamia.<\/p>\n

Kesakot taas ovat eri asia kuin pisamat, vaikka nimityksi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nkin usein sekaisin. Kesakot ovat samalla tavalla sileit\u00e4, mutta usein tummempia kuin pisamat. Pisamissa pigmenttisolujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on sama kuin muualla ihossa, mutta solut vain tuottavat tavallista enemm\u00e4n melaniinia. Kesakoissa sen sijaan on enemm\u00e4n pigmentti\u00e4 tuottavia soluja.<\/p>\n

Kesakot ilmestyv\u00e4t usein nuorille aikuisille lis\u00e4\u00e4ntyneen aurinkoaltistuksen johdosta, kun pigmenttisolu melanosyyttien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihossa lis\u00e4\u00e4ntyy. Pisamista tai kesakoista ei kummistakaan ole mit\u00e4\u00e4n haittaa, joten kaikkien meid\u00e4n pilkukkaitten on vain syyt\u00e4 kantaa v\u00e4ril\u00e4isk\u00e4mme ylpeydell\u00e4!<\/p>\n

Miksi Pentagon on viisikulmion muotoinen?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Yhdysvaltain puolustusministeri\u00f6n hallintorakennus Pentagon sijaitsee Virginian osavaltiossa, vain muutaman kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Valkoisesta talosta ja Yhdysvaltain kongressitalosta. P\u00e4\u00e4kaupunki Washingtonin, eli virallisesti District of Columbian, ja Virginian osavaltion v\u00e4lill\u00e4 virtaa Potomac-joki.<\/p>\n

Pentagon<\/a> on tunnettu erikoisesta ulkomuodostaan, sill\u00e4 se on nimens\u00e4 mukaisesti pentagoni eli viisikulmio. Rakennus on saanut nimens\u00e4 juuri mallistaan eik\u00e4 toisin p\u00e4in. Se on maailman suurin toimistorakennus ja siell\u00e4 ty\u00f6skentelee l\u00e4hes 30 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n

Toisen maailmansodan aikaan silloiselle sotaministeri\u00f6lle haluttiin rakentaa oma p\u00e4\u00e4maja l\u00e4helle muita hallintorakennuksia. Paikaksi valikoitui Arlington Farms, jota maatalousministeri\u00f6 oli k\u00e4ytt\u00e4nyt aiemmin viljelytutkimuksiinsa, ja joka sodan aikana toimi v\u00e4liaikaisena majoituksena puolustusvoimien vapaaehtoiseen palvelukseen astuneille naisille. Tuo alue oli viiden tien v\u00e4liss\u00e4, joten rakennus suunniteltiin sen mukaisesti.<\/p>\n

Lopulta kuitenkin todettiin, ett\u00e4 massiivinen rakennus est\u00e4isi n\u00e4kym\u00e4n p\u00e4\u00e4kaupunkiin Arlingtonin sotilashautausmaalta, joten projekti p\u00e4\u00e4tettiinkin viime hetkell\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 Hooverin lentokent\u00e4n alueelle. Koska presidentti Franklin D. Roosevelt<\/strong> piti alkuper\u00e4isest\u00e4 mallista, pysyi arkkitehdin suunnitelma l\u00e4hes samana \u2013 rakennuksesta tuli ep\u00e4symmetrisen viisikulmion sijaan symmetrinen. Rakentaminen aloitettiin syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1941.<\/p>\n

Joten Pentagonin muotoon ei liity mit\u00e4\u00e4n mystist\u00e4 tai erikoista, vaan syy viisikulmaiseen rakennukseen on varsin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heinen ja jopa tyls\u00e4.<\/p>\n

Mit\u00e4 kaikkia el\u00e4imi\u00e4 on k\u00e4ynyt avaruudessa?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Lapsilta tulevat lukijoiden kysymykset ilostuttavat aina erityisen paljon, ja sellainen t\u00e4m\u00e4kin on. Pohdittavaksi tuli siis se, ett\u00e4 mit\u00e4 kaikkia el\u00e4imi\u00e4 on k\u00e4ynyt avaruudessa?<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 onkin sen verran laaja kysymys, ett\u00e4 el\u00e4inlajit on paras suurimmalta osalta vain listata, sill\u00e4 aikamoinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia otuksia on avaruuteen kuljetettu. Ensimm\u00e4inen el\u00e4in avaruudessa oli banaanik\u00e4rp\u00e4nen. Vuonna 1947 Yhdysvallat l\u00e4hetti banaanik\u00e4rp\u00e4si\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4neen ohjuksen yli sadan kilometrin korkeuteen, josta avaruuden yleisesti katsotaan alkavan<\/a>. Sill\u00e4 haluttiin testata s\u00e4teilyn vaikutuksia el\u00e4viin olentoihin, ja kun k\u00e4rp\u00e4set selvisiv\u00e4t reissusta t\u00e4ysiss\u00e4 voimissaan, voitiin muidenkin el\u00e4inten \u2013 ja lopulta my\u00f6s ihmisen \u2013 l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 avaruuteen ruveta suunnittelemaan ihan tosissaan.<\/p>\n

Kuuluisimmat el\u00e4imet avaruudessa ovat varmasti olleet koirat, joista Laika tunnetuimpana \u2013 siit\u00e4 olemmekin aiemmin kirjoittaneet: 10 faktaa Laika-koiran traagisesta matkasta avaruuteen<\/a>.<\/p>\n

Avaruudessa on k\u00e4ynyt paljon sellaisia el\u00e4imi\u00e4<\/a>, jotka muutenkin ovat vuosikymmenten saatossa olleet tieteelle t\u00e4rkeit\u00e4 koe-el\u00e4imi\u00e4, kuten reesusmakakeja, rottia, hiiri\u00e4, sukkulamatoja ja sammakoita.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi avaruuteen on l\u00e4hetetty kilpikonnia, simpansseja ja muita k\u00e4dellisi\u00e4, lintuja, kaneja, marsuja, kissoja, erilaisia hy\u00f6nteisi\u00e4, kaloja, h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkej\u00e4, salamantereita, etanoita, katkarapuja, merisiilej\u00e4, meduusoja ja kalmareita. Ja tietenkin maailman sitkeimp\u00e4n\u00e4 el\u00e4imen\u00e4 tunnettuja, mikroskooppisen pieni\u00e4 karhukaisia, jotka selvi\u00e4v\u00e4t l\u00e4hes mist\u00e4 tahansa \u2013 muun muassa usean p\u00e4iv\u00e4n altistumisesta avaruuden \u00e4\u00e4rimm\u00e4isiin olosuhteisiin, joissa muut eli\u00f6t kuolevat ilman suojavarustusta. Karhukaisia sellainen ei juurikaan hetkauta.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n