{"id":27152,"date":"2023-04-15T09:44:46","date_gmt":"2023-04-15T07:44:46","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=27152"},"modified":"2023-04-15T09:44:46","modified_gmt":"2023-04-15T07:44:46","slug":"miksi-isku-kiveksiin-ottaa-kipeaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/miksi-isku-kiveksiin-ottaa-kipeaa\/","title":{"rendered":"Miksi isku kiveksiin sattuu niin tuhottoman paljon?"},"content":{"rendered":"

Lukijoiden kysymyksiss\u00e4 ollaan t\u00e4n\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4 suurempia pohdintojen \u00e4\u00e4rell\u00e4, kun Listafriikki<\/a> selvit\u00e4mme, ett\u00e4 mink\u00e4 vuoksi isku kiveksiin on niin tuskallisen kivuliasta.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi pohdimme sit\u00e4, ett\u00e4 onko olemassa Vanha-Seelanti, kun kerran on Uusi-Seelanti.<\/p>\n

Laittakaahan taas mielt\u00e4nne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6postitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkil\u00e4iset-ryhm\u00e4\u00e4mme<\/a> ja esit\u00e4 kysymyksi\u00e4 sek\u00e4 keskustele siell\u00e4!<\/p>\n

Miksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itse aikaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4 puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pl\u00e4r\u00e4\u00e4miseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikki\u00e4? Mutta t\u00e4ss\u00e4 siis t\u00e4m\u00e4n kertaisia lukijoiden kysymyksi\u00e4!<\/p>\n

Miksi isku kiveksiin sattuu niin tuhottoman paljon?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kirjoitan vastauksen t\u00e4h\u00e4n kysymykseen t\u00e4ysin ilman omakohtaista kokemusta, sill\u00e4 itsell\u00e4ni ei ole eik\u00e4 ole koskaan ollut kiveksi\u00e4. Mutta kaikki kiveksett\u00f6m\u00e4tkin kyll\u00e4 tiet\u00e4v\u00e4t havaintojen ja kertomusten perusteella, ett\u00e4 isku kulkusille sattuu \u2013 ja paljon! Kipu voi s\u00e4teill\u00e4 vatsan alueelle asti ja saada jopa oksentamaan. Miksi isku kiveksiin on niin maan perkeleen kivuliasta?<\/p>\n

Pallo, potku, py\u00f6r\u00e4n tanko… Mik\u00e4 tahansa perhekalleuksiin nasahtaa, on tiedossa lamauttava kipu. Tuntemus on seurausta samasta syyst\u00e4, jonka vuoksi jotkin asiat tuntuvat kyseisell\u00e4 alueella mukavalta \u2013 siell\u00e4 on paljon hermop\u00e4\u00e4tteit\u00e4<\/a>. Kivesten suojana ei kuitenkaan ole lihaksia, luita tai rasvaa, vaan vain ohut tunica albuginea<\/em> eli vaalea kovakalvo, joka ei paljon iskuja vaimenna.<\/p>\n

Miksi sitten kiveksille tulevan iskun<\/a> aiheuttama kipu levi\u00e4\u00e4? Ja nyt siis ei puhuta sympatiakivusta, jota kaikki haaverin saaneen ymp\u00e4rill\u00e4 olevat kivekselliset henkil\u00f6t tuntevat.<\/p>\n

Siki\u00f6aikana kivekset kehittyv\u00e4t vatsaontelossa l\u00e4hell\u00e4 munuaisia ja laskeutuvat sielt\u00e4 omille paikoilleen kivespusseihin raskauden loppupuolella. Vaikka kivekset siirtyv\u00e4t kehossa huomattavasti alemmas, s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t ne hermoyhteydet syntypaikkaansa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kipu levi\u00e4\u00e4 vatsan alueella.<\/p>\n

Evolutiivisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna kivesten kipuherkkyys on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 siell\u00e4 kehittyv\u00e4t suvunjatkamiseen tarvittavat siitti\u00f6t. Kova kipu saa miehen suojelemaan kiveksi\u00e4 aktiivisesti.<\/p>\n

Kun on olemassa Uusi-Seelanti, niin onko my\u00f6s Vanha-Seelanti?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Michal Klajban<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Ensimm\u00e4inen Uuteen-Seelantiin<\/a> rantautunut l\u00e4nsimainen henkil\u00f6 oli alankomaalainen l\u00f6yt\u00f6retkeilij\u00e4 Abel Tasman<\/strong>. H\u00e4nen ”l\u00f6yd\u00f6ksiins\u00e4” kuuluvat my\u00f6s Tonga, Fid\u017ei ja Australialle kuuluva Van Diemenin maa, joka my\u00f6hemmin nimettiin Abel Tasmanin mukaan Tasmaniaksi.<\/p>\n

Tasman purjehti Uuteen-Seelantiin vuonna 1642, mutta ei ollut aivan kartalla. H\u00e4n uskoi saarten olevan osa Argentiinan etel\u00e4isen k\u00e4rjen rannikolla sijaitsevaa Isla de los Estados -saarta. Niinp\u00e4 Tasman nimitti maa-aluetta Staten Landtiksi. Melko pian Tasmanin maanmiehet, kartografit Hendrik Brouwe<\/strong> ja Joan Blaeu<\/strong>, kuitenkin tajusivat, ett\u00e4 Tasmanin l\u00f6yt\u00e4mill\u00e4 saarilla ei ollut mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 Etel\u00e4-Amerikan kanssa.<\/p>\n

Blaeu antoi etel\u00e4isell\u00e4 Tyynell\u00e4merell\u00e4 sijaitsevalle saariryhm\u00e4lle nimen kotimaansa pitk\u00e4lti saarista koostuvan provinssin, Zeelandin, mukaan. Aivan identtist\u00e4 nimest\u00e4 ei kuitenkaan tullut, vaan kaukaiset saaret saivat nimekseen Nieuw Zeeland; latinaksi Nova Zeelandia. Eli Vanha-Seelanti on olemassa, vaikka sit\u00e4 ei siksi kutsuta.<\/p>\n

Tasmanin j\u00e4lkeen seuraavia eurooppalaisia saatiinkin sitten odottaa yli sata vuotta, kun vuonna 1769 englantilainen James Cook<\/strong> rantautui Uuden-Seelannin Pohjoissaarelle. Cookin aloitteesta hollantilaisten antama nimi vaihdettiin englantilaiseen versioon New Zealand.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n