{"id":27163,"date":"2023-11-10T20:30:23","date_gmt":"2023-11-10T18:30:23","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=27163"},"modified":"2026-03-05T16:34:37","modified_gmt":"2026-03-05T14:34:37","slug":"5-erikoista-nippelitietoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/oudoimmat\/5-erikoista-nippelitietoa\/","title":{"rendered":"5 erikoista faktaa, jotka osoittavat sen, ett\u00e4 turhaa tietoa ei ole olemassa"},"content":{"rendered":"

Joku voisi sanoa, ett\u00e4 maailma on t\u00e4ynn\u00e4 turhaa tietoa, mutta Listafriikki on asiasta t\u00e4ysin eri mielt\u00e4! Nippelitietoa ja faktoja ei voi koskaan oppia liikaa.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tulee viisi erikoista ja kesken\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin erilaista faktaa, joita jakamalla voi j\u00e4lleen kerran ker\u00e4t\u00e4 ihailua ja kunnioitusta. Valitse joukosta mieluisin tai vaikka kaikki l\u00e4himm\u00e4isille kerrottavaksi!<\/p>\n

Ihminen on el\u00e4inmaailman paras kest\u00e4vyysjuoksija<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vaikka oikeastaan mik\u00e4 tahansa el\u00e4in juoksee nopeampaa kuin ihminen, ei meit\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 matkalla p\u00e4ihit\u00e4 juuri mik\u00e4\u00e4n<\/a>. Sprintiss\u00e4 j\u00e4\u00e4mme jalkoihin, mutta maratonilla pieksemme l\u00e4hes kaikki.<\/p>\n

Nykyihminen (Homo sapiens<\/em>) on ensimm\u00e4inen todellinen juoksukone, vaikka esi-is\u00e4mme ovatkin jo pari miljoonaa vuotta sitten osanneet juosta kahdella jalalla. Nykyihminen alkoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 riistan hankinnassa v\u00e4sytysmets\u00e4styst\u00e4, joka on harvinainen tapa hankkia ravintoa<\/a> – meid\u00e4n lis\u00e4ksemme vain harvat el\u00e4imet, kuten susi, savannikoira ja t\u00e4pl\u00e4hyeen\u00e4 pystyv\u00e4t v\u00e4sytt\u00e4m\u00e4\u00e4n saaliinsa jahtaamalla.<\/p>\n

Juokseminen kuluttaa paljon energiaa ja nostaa siten ruumiin l\u00e4mp\u00f6tilaa. Ihmisen karvattomuus ja kyky hikoilla ovat antaneet meille etuly\u00f6ntiaseman moniin muihin lajeihin verrattuna. Muut el\u00e4imet joutuvat s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilaansa aktiivisesti esimerkiksi l\u00e4\u00e4h\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tai py\u00f6rim\u00e4ll\u00e4 mudassa, mutta ihminen voi paahtaa menem\u00e4\u00e4n useita tunteja pys\u00e4htym\u00e4tt\u00e4. Oikein kuumana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ihminen voisi voittaa maratonilla hevosen!<\/p>\n

V\u00e4sytysmets\u00e4stys on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 en\u00e4\u00e4 muutamassa maailman kolkassa. Muun muassa Kalaharin autiomaassa el\u00e4v\u00e4 sani-kansa mets\u00e4st\u00e4\u00e4 riistansa edelleen juoksemalla ne uuvuksiin.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isten aurinkolasien teht\u00e4v\u00e4 oli peitt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n tunteet<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Maailman ensimm\u00e4iset aurinkolasit keksittiin 1100-luvulla Kiinassa. Silmille tarkoitettuja suojia oli kyll\u00e4 ollut paljon aiemminkin, mutta ne paremminkin kavensivat n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4\u00e4 kuin himmensiv\u00e4t. Ensimm\u00e4iset varsinaiset aurinkolasit valmistettiin savukvartsista.<\/p>\n

Niit\u00e4 k\u00e4yttiv\u00e4t vain varakkaat, mutta ei suinkaan korjaamaan n\u00e4k\u00f6\u00e4 tai suojaamaan silmi\u00e4 haitallisilta UV-s\u00e4teilt\u00e4. Nuo ”lasit” peittiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n silm\u00e4t, jolloin toisten oli mahdoton lukea todellisia tunteita.<\/p>\n

Erityisen suosittuja savukvartsista tehdyt tummat lasit olivat kiinalaisilla tuomareilla, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t niit\u00e4, etteiv\u00e4t todistajat voineet p\u00e4\u00e4tell\u00e4 mit\u00e4\u00e4n heid\u00e4n silmist\u00e4\u00e4n ennen varsinaisen tuomion antamista. Tummien lasien suojassa oli varmasti mukava py\u00f6ritell\u00e4 silmi\u00e4 ep\u00e4uskottavien lausuntojen kohdalla.<\/p>\n

Juoksumatto kehitettiin alunperin kidutusv\u00e4lineeksi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Ryan De Hamer | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Oletko koskaan juoksumatolla ollessasi miettinyt, ett\u00e4 ”t\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ytt\u00e4 kidutusta”? Jos \u2013 ja kun \u2013 n\u00e4in on, niin olet osunut naulan kantaan. Juoksumatot on alunperin kehitetty kidutusv\u00e4lineiksi.<\/p>\n

Historian ensimm\u00e4isen juoksumaton rakensi William Cubit<\/strong> vuonna 1818. Se oli puinen, kaiteilla varustettu py\u00f6r\u00e4, jota k\u00e4ytettiin rangaistuksena vankiloissa. Vangit joutuivat k\u00e4velem\u00e4\u00e4n paikallaan jopa 10 tuntia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Jossain vaiheessa vankilanjohtajat tajusivat, ett\u00e4 juoksupy\u00f6r\u00e4t voisi liitt\u00e4\u00e4 muihin laitteisiin ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 py\u00f6rimisest\u00e4 syntyv\u00e4\u00e4 energiaa esimerkiksi viljan jauhamiseen ja veden pumppaamiseen. Ei aikaakaan, kun py\u00f6r\u00e4t levisiv\u00e4t jokaiseen brittil\u00e4iseen vankilaan.<\/p>\n

1900-luvun vaihteessa nousi kuitenkin kansanliike, joka ajoi kiduttavien py\u00f6rien poistamista vankeinhoitolaitoksista. Juoksumattojen n\u00e4htiin olevan aivan liian julma rangaistus kaikkein pahimmillekin rikollisille.<\/p>\n

Mietip\u00e4 sit\u00e4 seuraavan kerran, kun otat salilla alkul\u00e4mp\u00f6j\u00e4!<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Top 10 historian pahimmat kidutusmenetelm\u00e4t piinapenkist\u00e4 Juudaksen tuoliin<\/strong><\/a><\/p>\n

Navan ymp\u00e4rill\u00e4 kasvaa n\u00f6yht\u00e4\u00e4 ker\u00e4\u00e4vi\u00e4 karvoja<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kaikki omfalofobiasta<\/a> k\u00e4rsiv\u00e4t siirtyk\u00e4\u00e4 seuraavaan kohtaan listalla! Nyt tulee puhetta navasta.<\/p>\n

Jostain k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 napan\u00f6yht\u00e4 on kiinnostanut ihmisi\u00e4 niin kovasti, ett\u00e4 sit\u00e4 on tutkittu<\/a> niin Wienin teknillisess\u00e4 yliopistossa It\u00e4vallassa kuin Sydneyn yliopistossa Australiassa.<\/p>\n

Wieniss\u00e4 tutkimusta johtanut tohtori Georg Steinhauser<\/strong> oli ker\u00e4nnyt ensin vuosien ajan omaa napan\u00f6yht\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja tutkinut sen koostumusta ja ker\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 napaan. N\u00f6yht\u00e4 ei koostunut vain vaatekuiduista vaan my\u00f6s hiest\u00e4, rasvasta ja kuolleista soluista. Ja ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s mikrobeista. My\u00f6hemmin h\u00e4n oli laajentanut tutkimustaan ja saanut n\u00e4ytteit\u00e4 my\u00f6s muilta ihmisilt\u00e4.<\/p>\n

Steinhauser oli todennut, ett\u00e4 navan ymp\u00e4rill\u00e4 on erityisi\u00e4 karvoja, joiden pinnan suomut toimivat kuin koukut ja irrottavat vaatteista kuituja. Lis\u00e4ksi karvojen kasvusuunta on napaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4, jolloin ne ohjaavat moskan onkaloon.<\/p>\n

Australiassa taas laajan, 5 000 koehenkil\u00f6\u00e4 kattaneen, tutkimuksen lopputulema oli se, ett\u00e4 tyypillinen henkil\u00f6, jolle napan\u00f6yht\u00e4\u00e4 kertyy, on ”hiukan ylipainoinen keski-ik\u00e4inen mies, jolla on karvainen vatsan alue”.<\/p>\n

Jos maapallon ymp\u00e4ri kierretty\u00e4 narua nostetaan metrin verran ilmaan, niin paljonko narua tarvitaan lis\u00e4\u00e4?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Jos kuvitellaan, ett\u00e4 Maa on t\u00e4ydellinen pallo, jonka pinta on t\u00e4ysin tasainen, voisi sen ymp\u00e4rille kiert\u00e4\u00e4 hieman reilut 40 000 kilometri\u00e4 pitk\u00e4n narun. Olethan leikiss\u00e4 mukana!?<\/p>\n

Jos tuo naru nostetaan yhden metrin verran maanpinnasta yl\u00f6sp\u00e4in, niin kuinka paljon tarvitaan lis\u00e4\u00e4 narua, jotta sen p\u00e4\u00e4t osuvat toisiinsa? Eli naru siis kiert\u00e4isi edelleen Maan ymp\u00e4ri, mutta koko matkalta metrin verran irti maasta.<\/p>\n

Kysymys voidaan esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s n\u00e4in: Miten paljon ympyr\u00e4n keh\u00e4n pituus kasvaa, jos s\u00e4de kasvaa 1 metrin? Ympyr\u00e4n keh\u00e4n pituus lasketaan kaavalla 2 \u03c0 r eli toisin sanoen kaksi kertaa pii kertaa s\u00e4de. N\u00e4in saadaan alkuper\u00e4isen, Maan pintaa pitkin kiert\u00e4v\u00e4n narun pituus. Maan ollessa kyseess\u00e4 s\u00e4de on noin 6 371 000 metri\u00e4.<\/p>\n

Jos s\u00e4de kasvaa yhden metrin, kuten sen nyt haluamme t\u00e4ss\u00e4 kohdassa kasvavan, saadaan uuden keh\u00e4n eli narun pituus laskettua kaavalla 2 \u03c0 (r + 1), joka saadaan muutettua muotoon 2 \u03c0 r + 2 \u03c0.<\/p>\n

Narun pituus on siis kasvanut 2 \u03c0 eli kun mittayksikk\u00f6n\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n metri\u00e4, on uusi ymp\u00e4rysmitta noin 6 metri\u00e4 ja 30 senttimetri\u00e4 alkuper\u00e4ist\u00e4 pidempi. Vain niin v\u00e4h\u00e4n tarvitaan lis\u00e4\u00e4 narua, jotta se saadaan kierretty\u00e4 maapallon ymp\u00e4ri metrin korkeudella.<\/p>\n

Eik\u00e4 siin\u00e4 viel\u00e4 kaikki.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 sama pit\u00e4\u00e4 paikkansa oli pallo sitten mink\u00e4 kokoinen tahansa. Jos tennispallon ymp\u00e4ri vedetty\u00e4 narua nostetaan metrin verran irti pallon pinnasta, tarvitaan narua lis\u00e4\u00e4 noin 6 metri\u00e4 ja 30 senttimetri\u00e4.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n