{"id":27186,"date":"2026-01-20T19:54:53","date_gmt":"2026-01-20T17:54:53","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=27186"},"modified":"2026-01-21T19:55:12","modified_gmt":"2026-01-21T17:55:12","slug":"10-outoa-ilmiota-merissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-outoa-ilmiota-merissa\/","title":{"rendered":"Kuoleman sormi ja sumutsunami: 10 h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 maailman meriss\u00e4 \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

Maailman merist\u00e4 on tutkittu vain muutama prosentti, vaikka ne kattavat l\u00e4hes 70 prosenttia maapallon pinta-alasta. Merten salaisuudet ovat siis suurelta osin t\u00e4ysi arvoitus.<\/p>\n

Avaruustutkimus juoksee pikavauhtia eteenp\u00e4in, mutta meid\u00e4n omat meremme ovat tietyll\u00e4 tavalla saavuttamattomissa. Se on melko kiehtova ajatus!<\/p>\n

Listafriikki<\/a> sukeltaa nyt syvyyksiin, hieman my\u00f6s pintaa hipoen, ja katsastaa mink\u00e4laisia ihmeellisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 meriss\u00e4 voikaan olla.<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. J\u00e4lkimm\u00e4iset merten salaisuudet ovat luvassa my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Vedenalaiset j\u00e4rvet ja joet<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Et ehk\u00e4 ole aiemmin tiennyt vedenalaisista j\u00e4rvist\u00e4 ja joista, mutta ne eiv\u00e4t ole mitenk\u00e4\u00e4n harvinaisia maailman meriss\u00e4. Konseptina ne kuulostavat melko utopistisilta: vett\u00e4 vedess\u00e4!?<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 kummalliset vesialueet merten pohjissa muodostuvat, kun vett\u00e4 tihkuu alhaalta p\u00e4in l\u00e4pi paksun suolakerroksen, joka lep\u00e4\u00e4 heti merenpohjan alapuolella. L\u00e4pitunkeva vesi liuottaa suolaa niin, ett\u00e4 merenpohjaan muodostuu painaumia, joihin suolaisempi ja tihe\u00e4mpi vesi sitten asettuu. N\u00e4in syntyv\u00e4t vedenalaiset joet ja j\u00e4rvet.<\/p>\n

Suolaisemmat vesialueet voivat olla muutaman metrin mittaisia tai useita kilometrej\u00e4 pitki\u00e4. Mustanmeren pohjassa on 60 kilometrin pituinen, 35 metrin syvyinen ja kilometrin levyinen joki, jossa virtaa noin 22 000 kuutiometri\u00e4 vett\u00e4 sekunnissa. Maanpinnalla ollessaan se olisi virtaamaltaan maailman kahdeksanneksi suurin joki.<\/p>\n

Vedenalaiset j\u00e4rvet ja joet pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 omia ekosysteemej\u00e4\u00e4n: Niiden erikoisilla rannoilla el\u00e4\u00e4 runsaasti el\u00e4imi\u00e4, kuten simpukoita, jotka ovat riippuvaisia korkeasta suolapitoisuudesta ja sen tarjoamista ravinteista.<\/p>\n

Joet ja j\u00e4rvet ”k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t” aivan samoin kuin maallakin, sill\u00e4 ne muodostavat joent\u00f6rmi\u00e4, tulvatasankoja, koskia ja vesiputouksia. Ja kuten mill\u00e4 tahansa vesist\u00f6ll\u00e4, my\u00f6s vedenalaisilla sellaisilla on aaltoileva pinta.<\/p>\n

Vuorovesiporras<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Vuorovesiporras eli vuoksiaalto on hyvin yleinen ilmi\u00f6, jonka voi n\u00e4hd\u00e4 nousuveden aikaan. Se tapahtuu, kun nousuvesi puskee mereen laskevaa jokea vastaan. Vuorovesiportaita n\u00e4hd\u00e4\u00e4n eniten sellaisissa paikoissa, joissa joki on suhteellisen matala ja sen laskukohta mereen on melko kapea.<\/p>\n

Vuorovesiporras voi olla yksitt\u00e4inen suuri aalto tai sitten sit\u00e4 voi seurata j\u00e4ljess\u00e4 useampi pienempi laine. Vuoksiaallot voivat olla vaarallisia jokea seilaaville veneille, mutta toisaalta ne tarjoavat upean mahdollisuuden lainelautailijoille<\/a>, jotka voivat surffata jokea pitkin sis\u00e4maahan jopa useiden kilometrien matkalta.<\/p>\n

Amazonilla n\u00e4hd\u00e4\u00e4n massiivisia vuoksiaaltoja, mutta maailman suurin vuorovesiporras muodostuu kuitenkin Qiantang-joella Kiinassa. Se voi olla jopa 9 metri\u00e4 korkea ja liikkua 40 kilometrin tuntinopeudella.<\/p>\n

Vesis\u00e4ihky<\/h2>\n