{"id":27217,"date":"2024-10-17T16:04:33","date_gmt":"2024-10-17T14:04:33","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=27217"},"modified":"2024-10-21T00:24:31","modified_gmt":"2024-10-20T22:24:31","slug":"kiinnostavia-faktoja-vareista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/elamantapa\/kiinnostavia-faktoja-vareista\/","title":{"rendered":"Juoppoputkapinkki rauhoittaa ja sininen houkuttelee hyttysi\u00e4 \u2013 10 mielenkiintoista faktaa v\u00e4reist\u00e4"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 listalla on luvassa mielenkiintoisia faktoja v\u00e4reist\u00e4. V\u00e4rit ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t meit\u00e4 koko ajan, onko niiss\u00e4 siis jotain ihmeellist\u00e4? On toki ja nyt selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 kaikkea!<\/p>\n

V\u00e4rit ohjailevat k\u00e4yt\u00f6st\u00e4mme ja ne ovat suunnanneet kehityst\u00e4mme lajina. V\u00e4reill\u00e4 voi olla kaikessa tekemisiss\u00e4mme huomattavasti suurempi merkitys kuin \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n voisi ajatella.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> ker\u00e4si nyt kymmenen mielenkiintoista ja pohdintaa aiheuttavaa faktaa v\u00e4reist\u00e4. Itse ainakin tutkailen kovasti, mink\u00e4 v\u00e4riselt\u00e4 kaikki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silm\u00e4t kiinni. Pian tied\u00e4t mist\u00e4 puhun!<\/p>\n

Vaaleanpunainen rauhoittaa<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Vaaleanpunaisella on todettu olevan rauhoittava vaikutus ihmisiin. Amerikan biososiaalisen tutkimuksen instituutissa v\u00e4rien vaikutuksia tutkiva Alexander Schauss<\/strong> on todennut, ett\u00e4 tietty vaaleanpunaisen s\u00e4vy, jota my\u00f6s juoppoputkapinkiksi kutsutaan, tukahduttaa kiukkua ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ahdistuneisuutta<\/a> vankilaolosuhteissa.<\/p>\n

Vaaleanpunainen laskee energiatasoja ja Schauss on havainnut, ett\u00e4 vaikka henkil\u00f6 yritt\u00e4isi olla vihainen tai k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 aggressiivisesti, ei syd\u00e4nlihas kykene vaaleanpunaisen rauhoittavassa vaikutuksessa hakkaamaan tarpeeksi nopeasti. Vaikutus mielialaan ei kuitenkaan ole pysyv\u00e4, sill\u00e4 vaaleanpunaisen rauhoittava voima kest\u00e4\u00e4 maksimissaan puoli tuntia.<\/p>\n

V\u00e4rikikkaa ei ole k\u00e4ytetty ainoastaan vankiloissa tai psykiatrisissa sairaaloissa, sill\u00e4 vuonna 1991 Havaijin yliopiston jalkapallojoukkueen apuvalmentaja George Lumkin<\/strong> maalautti vierasjoukkueelle tarkoitetun pukuhuoneen vaaleanpunaiseksi, sill\u00e4 h\u00e4n uskoi v\u00e4rin passivoivaan vaikutukseen. Monet muut ovat seuranneet my\u00f6hemmin per\u00e4ss\u00e4. Mit\u00e4 vain etuly\u00f6ntiaseman saavuttamiseksi!<\/p>\n

Kanojen reagointi eri v\u00e4reihin<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Me ihmiset emme ole ainoita v\u00e4rien ”uhreja”. Kanat reagoivat voimakkaasti eri v\u00e4risiin valoihin, joita tarhaajat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hy\u00f6dykseen est\u00e4\u00e4kseen tai kannustaakseen tietynlaista k\u00e4yt\u00f6st\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Ihmisille punainen valo antaa energiaa ja se voi tehostaa fyysist\u00e4 suoritusta, mutta kanoilla tilanne on p\u00e4invastainen. Punaiset aallonpituudet auttavat kanoja rauhoittumaan ja nukkumaan paremmin. Ahtaissa kanaloissa el\u00e4v\u00e4t linnut eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n punaisen valon ansiosta ole niin herkki\u00e4 nokkimaan toisiaan ja kannibalismiakin esiintyy harvemmin.<\/p>\n

Sininen ja vihre\u00e4 valo kiihdytt\u00e4v\u00e4t kasvua<\/a>, joten sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon broilerin kasvatuksessa, ja oranssi stimuloi lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4, mik\u00e4 on omiaan munakanaloissa.<\/p>\n

Sinisen kehitys<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Luolamaalauksissa voidaan n\u00e4hd\u00e4 punaisen eri s\u00e4vyj\u00e4, mustaa ja ruskeata, mutta eip\u00e4 juuri sinist\u00e4. V\u00e4ri\u00e4 on toki ollut luonnosta hankalampi saadakin, eik\u00e4 se ole ollut ihmisille niin t\u00e4rke\u00e4 v\u00e4ri kuin esimerkiksi l\u00e4mmin punainen.<\/p>\n

Antiikin Roomassa sininen oli ty\u00f6v\u00e4en ja alempien sosiaalisten luokkien v\u00e4ri, kun ylh\u00e4is\u00f6 pukeutui valkoiseen ja punaiseen. Sininen oli niin valtavirrasta poikkeava, ett\u00e4 se liitettiin barbaareihin ja sit\u00e4 k\u00e4ytettiin vihollisten pelotteluun.<\/p>\n

Vuonna 431 katolinen kirkko m\u00e4\u00e4r\u00e4si muutamalle ykk\u00f6sluokan pyhimykselle<\/a> omat v\u00e4rins\u00e4, jolloin er\u00e4s t\u00e4rkeimmist\u00e4, Neitsyt Maria, sai sinisen. Jeesuksen \u00e4iti alettiin n\u00e4hd\u00e4 taiteessa aina sinisess\u00e4 kaavussa<\/a>. V\u00e4rin yhdist\u00e4minen Neitsyt Mariaan tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 se sai uuden merkityksen luotettavuuden ja viattomuuden symbolina. Siksi my\u00f6s poliisit ja monet puolustusvoimien viralliset univormut ovat tummansinisi\u00e4.<\/p>\n

Marian-siniseksi kutsuttu v\u00e4ri tunnetaankin nykyisin paremmin laivastonsinisen\u00e4.<\/p>\n

Syrjityst\u00e4 suosikiksi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Aaron Burden | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Kuinka usein sinulta on kysytty lempiv\u00e4ri\u00e4si? Kaikilla on omat suosikkinsa, jotka voivat lis\u00e4ksi ajan mittaan vaihdella. Siksi on melko mielenkiintoista, ett\u00e4 vuodesta toiseen, l\u00e4hes maasta riippumatta, yksi v\u00e4reist\u00e4 nousee jokaikinen kerta ylitse muiden.<\/p>\n

Sininen on ihmisten lempiv\u00e4ri.<\/p>\n

Ja n\u00e4in on ollut jo 1940-luvulta l\u00e4htien. Kyselyiss\u00e4 sininen on aina selv\u00e4 ykk\u00f6nen (noin kolmasosa ihmisist\u00e4 nime\u00e4\u00e4 sinisen suosikikseen), mutta kakkosen on todettu olevan sukupuolisidonnainen: naiset pit\u00e4v\u00e4t violetista ja miehet vihre\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Sininen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n \u00e4rsyt\u00e4, sill\u00e4 Scott Design -suunnittelutoimiston vuonna 2011 tekem\u00e4n maailmanlaajuisen tutkimuksen<\/a> mukaan vain noin 3 prosenttia ihmisist\u00e4 nimesi sinisen inhokikseen. V\u00e4reist\u00e4 ep\u00e4mieluisimpina ihmiset pit\u00e4v\u00e4t ruskeaa, keltaista ja oranssia.<\/p>\n

Valitettavasti jaamme rakkautemme siniseen hyttysten kanssa. Ne l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t veriapajille suuresti n\u00e4k\u00f6aistinsa avulla, ja niit\u00e4 vet\u00e4v\u00e4t puoleensa tummat, erityisesti siniset, s\u00e4vyt. Joten jos haluat v\u00e4ltty\u00e4 kutiavilta pistoksilta, niin j\u00e4t\u00e4 lempiv\u00e4ri\u00e4si olevat vaatteesi kaappiin.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Miksi raapiminen auttaa kutinaan ja tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4?<\/strong><\/a><\/p>\n

Eigengrau<\/em><\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Mink\u00e4 v\u00e4rinen on y\u00f6? Mit\u00e4 n\u00e4emme, kun laitamme silm\u00e4t kiinni? Musta ei ole oikea vastaus kumpaankaan kysymykseen. V\u00e4ri on nimitt\u00e4in eigengrau<\/em>, joka tarkoittaa ”oikea tai aito harmaa”. Eigengrau<\/em> on hieman mustaa kirkkaampi.<\/p>\n

Idean siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4emme pime\u00e4ll\u00e4 jotain muuta kuin mustaa, esitti ensimm\u00e4isen kerran 1800-luvulla el\u00e4nyt saksalainen fyysikko ja filosofi Gustav Fechner<\/strong>. Fechnerin mukaan eigengrau<\/em> on my\u00f6s se v\u00e4ri, joka n\u00e4kyy kaiken muun taustalla, kun laitamme silm\u00e4t kiinni.<\/p>\n

Vaikka yleisesti sanomme ”n\u00e4kev\u00e4mme vain mustaa”, on eigengraun<\/em> olemassa olo helppo testata. Jos pime\u00e4ll\u00e4 katsoo jotain mustaa esinett\u00e4, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 se ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n tummemmalta. T\u00e4m\u00e4 ei olisi mahdollista, jos y\u00f6n pimeys olisi musta.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa oletan muidenkin olevan silm\u00e4t kiinni ja katselevan mink\u00e4 v\u00e4riselt\u00e4 luomien sis\u00e4pinta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Eigengraulta<\/em>?<\/p>\n

Punavihersokeus voi olla etu<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Punavihersokeilla on silm\u00e4n verkkokalvoilla ep\u00e4tavallisia tappisoluja, jotka eiv\u00e4t reagoi kaikkiin valon aallonpituuksiin kuten niill\u00e4, jotka n\u00e4kev\u00e4t v\u00e4rit normaalisti. Punavihersokean voi olla hankala erottaa toisistaan punaista, oranssia, keltaista ja vihre\u00e4\u00e4, mutta toisaalta n\u00e4k\u00f6kyky kompensoi tuota puutetta toisenlaisella kyvyll\u00e4.<\/p>\n

Punavihersokeat n\u00e4kev\u00e4t yleens\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hyvin pime\u00e4ll\u00e4, ja pystyv\u00e4t erottamaan toisistaan s\u00e4vyj\u00e4, joita taas normaalin n\u00e4k\u00f6kyvyn omaava ei erota. Cambridgen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan punavihersokeat miehet erottavat uskomattoman hyvin khakin<\/a> eli kellert\u00e4v\u00e4nruskean eri s\u00e4vyj\u00e4 toisistaan.<\/span><\/p>\n

Tutkimuksen tulokset tukevat teoriaa, jonka mukaan punavihersokeat ovat loistavia mets\u00e4st\u00e4ji\u00e4 ja sotilaita, sill\u00e4 suojav\u00e4ritys tai maastopuku ei h\u00e4m\u00e4\u00e4 heit\u00e4 niin helposti. Vaikka punavihersokeus voi olla esteen\u00e4 tiettyihin ammatteihin p\u00e4\u00e4syyn, ottaa esimerkiksi Yhdysvaltain armeija v\u00e4risokeita mielell\u00e4\u00e4n tarkka-ampujiksi, sill\u00e4 he ovat taitavimpia huomaamaan piilottelevat viholliset.<\/p>\n

Mit\u00e4 muuten n\u00e4et yll\u00e4 olevassa kuvassa? Siin\u00e4 pit\u00e4isi n\u00e4ky\u00e4 numero 74.<\/p>\n

Sukupuoli ja punaisen eri s\u00e4vyt<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Alisa Nyk\u00e4nen | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Arizona State -yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan naiset erottavat toisistaan punaisen eri s\u00e4vyj\u00e4 paremmin kuin miehet<\/a>. Karkeasti yleistettyn\u00e4: miehet n\u00e4kev\u00e4t punaisen, ja naiset muun muassa karmiinin-, viinin- ja tomaatinpunaisen.<\/p>\n

Punaisen n\u00e4kemist\u00e4 s\u00e4\u00e4telev\u00e4ll\u00e4 geenill\u00e4 on lukuisia variantteja, ja se sijaitsee X-kromosomissa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 naisilla on t\u00e4st\u00e4 kyseisest\u00e4 geenist\u00e4 kaksi kopiota ja miehill\u00e4 vain yksi.<\/p>\n

Tutkijoiden mukaan se selitt\u00e4isi naisten paremman kyvyn erottaa punaisen ja oranssin eri nyansseja. Koska monet hedelm\u00e4t ovat punas\u00e4vyisi\u00e4, arvellaan hyv\u00e4n erotuskyvyn olleen evolutiivisesti t\u00e4rke\u00e4 niit\u00e4 ker\u00e4nneille naisille.<\/p>\n

Jos palataan viel\u00e4 hetkeksi edellisen kohdan punavihersokeuteen, on se huomattavasti yleisemp\u00e4\u00e4 miehill\u00e4 kuin naisilla, johtuen juuri X-kromosomista. Miehill\u00e4 on vain yksi kopio geeni\u00e4, joten jos se on viallinen, ei toinen ole paikkaamassa puutetta.<\/p>\n

Jos naisille on ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4 havaita punaisia marjoja vihreiden lehtien joukossa, on mets\u00e4st\u00e4neille miehille ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erottaa piilotteleva saalis (mist\u00e4 siis \u00e4sken jo puhuttiin). Siksi haittana pidetty punavihersokeus ei ole tuhansien vuosien aikana karsiutunut luonnonvalinnan seurauksena pois ihmispopulaatiosta.<\/p>\n

V\u00e4rit tekev\u00e4t aivoillemme temppuja<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Koska olemme tietenkin yksil\u00f6it\u00e4, on tutkijoiden ollut hankala tehd\u00e4 vedenpit\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 siit\u00e4, miten mik\u00e4kin v\u00e4ri vaikuttaa ihmisten mieleen.<\/p>\n

Siit\u00e4 huolimatta t\u00e4t\u00e4 on yritetty tehd\u00e4 jo 1930-luvulta l\u00e4htien, jolloin saksalainen neurologi Kurt Goldstein<\/strong> tutki v\u00e4rien ja muotojen vaikutusta ihmisen k\u00e4sitykseen asioista ja esineist\u00e4. H\u00e4n havaitsi, ett\u00e4 ihmiset pitiv\u00e4t yleisesti punaisia esineit\u00e4 painavampina, ja toisaalta olettivat automaattisesti vihreiden esineiden olevan kevyempi\u00e4. Tulos oli sama, vaikka esineit\u00e4 sai pit\u00e4\u00e4 k\u00e4dess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Oikeassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 suoritettuja \u2013 ei-niin-tieteellisi\u00e4 \u2013 ”kokeita” on tehty monissa yrityksiss\u00e4<\/a>. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kahvilassa asiakkaat valittivat jatkuvasti, ett\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 oli liian kylm\u00e4. Sen sijaan, ett\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilaa olisi s\u00e4\u00e4detty, p\u00e4\u00e4tti omistaja maalata vaaleansiniset sein\u00e4t oranssiksi, jolloin valitukset loppuivat.<\/p>\n

Ravintolat, etenkin pikaruokaketjut, k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sisustuksessaan kirkasta punaista ja keltaista, joiden tiedet\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4v\u00e4n ruokahalua ja etenkin saavan ihmiset sy\u00f6m\u00e4\u00e4n nopeammin: sit\u00e4 kutsutaan ketsuppi-sinappi-vaikutukseksi.<\/p>\n

Kasinoilla on todettu, ett\u00e4 ihmiset pelaavat huomattavasti kauemmin punaisilla kuin sinisill\u00e4 p\u00f6ydill\u00e4. Keltaisen taas on todettu aiheuttavan pahoinvointia, mink\u00e4 vuoksi lentokoneissa v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n kyseist\u00e4 v\u00e4ri\u00e4. Paitsi (kuvassa) Ryanairilla.<\/p>\n

Astian v\u00e4ri vaikuttaa makuaistiin<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

V\u00e4ripsykologia on mielenkiintoista, joten pysyt\u00e4\u00e4n siin\u00e4 viel\u00e4 parin kohdan ajan tarkemmin.<\/p>\n

Se on jo pitk\u00e4\u00e4n tiedetty, ett\u00e4 v\u00e4ri vaikuttaa suuresti siihen, milt\u00e4 ruoka maistuu. Esimerkiksi mausteinen ruoka maistuu tulisemmalta, jos se on punaista.<\/p>\n

Valencian ja Oxfordin yliopistojen yhteisty\u00f6n\u00e4 vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan my\u00f6s astian v\u00e4rill\u00e4 on v\u00e4li\u00e4<\/a>, kun puhutaan ruoan maistumisesta. Kokeeseen osallistui 57 henkil\u00f6\u00e4, jotka kaikki maistoivat tismalleen samaa kaakaota nelj\u00e4st\u00e4 erilaisesta mukista: valkoisesta, punaisesta, oranssista ja kermanv\u00e4risest\u00e4.<\/p>\n

Kaikkien osallistujien mielest\u00e4 oranssista ja kermanv\u00e4risest\u00e4 mukista kaakao oli parempaa kuin kahdesta muusta. Koehenkil\u00f6t eiv\u00e4t tokikaan tienneet juoneensa samaa tavaraa joka kupista.<\/p>\n

Ei siis ole yhdentekev\u00e4\u00e4 mink\u00e4laisilta astioilta aterioita tarjoillaan! Kannattaa siis pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, kun seuraavan kerran suunnittelee illalliskutsuja.<\/p>\n

Voiko v\u00e4ri v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rikoksia?<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Jos kysymys esitet\u00e4\u00e4n Glasgowssa, Skotlannissa, niin vastaus on kyll\u00e4. Vuonna 2000 Glasgowssa vaihdettiin kaikki kaupungin katuvalot l\u00e4mpim\u00e4n s\u00e4vyisist\u00e4 viile\u00e4n sinisiin. Tarkoituksena oli tehd\u00e4 kaupungista viihtyis\u00e4mm\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen ja oloinen.<\/p>\n

Valojen vaihtaminen toi mukanaan kuitenkin odottamattoman, mutta positiivisen ilmi\u00f6n: rikostilastot k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti laskuun<\/a>. Glasgown esimerkin johdattamana useat kaupungit Japanissa alkoivat vaihtaa katuvalaistusta siniseksi, ja sama ilmi\u00f6 toistui.<\/p>\n

Tokiossa 150 valon vaihtaminen moottoritien varteen laski liikenneonnettomuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja Yokohamassa juna-aseman uudet siniset valot saivat aikaan sen, ett\u00e4 itsemurhat tippuivat vuosien ajaksi nollaan, kun aikaisemmin vuosittaisia radalle hypp\u00e4\u00e4ji\u00e4 oli useita.<\/p>\n

Mist\u00e4 se voi johtua? Toiset ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ihmiset yhdist\u00e4v\u00e4t siniset valot poliiseihin, mutta toisaalta Japanissa poliisit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t punaisia valoja. Toisten mielest\u00e4 uudenlainen valaistus sai ihmiset vain varuilleen, ja laittomuudet ja vaarallinen k\u00e4yt\u00f6s tulevat palaamaan entisiin lukemiin, kun valoihin on totuttu.<\/p>\n

Tai sitten kyse on sinisen v\u00e4rin ja valon rauhoittavasta vaikutuksesta. Sininen yhdistet\u00e4\u00e4n esimerkiksi tyyneen veteen ja avoimeen taivaaseen, ja tutkimusten mukaan sininen valo helpottaa ihmisten kausimasennusta.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n