{"id":2727,"date":"2024-01-20T22:30:14","date_gmt":"2024-01-20T20:30:14","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=2727"},"modified":"2024-01-25T20:49:26","modified_gmt":"2024-01-25T18:49:26","slug":"10-vedenalaiset-kaupungit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-vedenalaiset-kaupungit\/","title":{"rendered":"Vedenalaiset kaupungit: 10 tosiel\u00e4m\u00e4n Atlantista"},"content":{"rendered":"

Vedenalaiset kaupungit tuo ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen mystisen Atlantiksen, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 oikeasti uponneita kaupunkeja on vaikka miten paljon ymp\u00e4ri maailmaa?<\/p>\n

Osaan paikoista p\u00e4\u00e4see tutustumaan kuka vain, mutta osa on vaikeasti tavoitettavissa tai paljaalla silm\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4. Itse en ole p\u00e4\u00e4ssyt todistamaan n\u00e4ist\u00e4 yht\u00e4k\u00e4\u00e4n, mutta jos joku teist\u00e4 on, niin haluamme ehdottomasti n\u00e4hd\u00e4 kuvia somessa.<\/p>\n

Monet vedenalaiset kaupungit ovat kokeneet kohtalonsa satoja, jopa tuhansia, vuosia sitten, mutta Listafriikki<\/a>\u00a0l\u00f6ysi muutaman aivan hiljattain syvyyksiin painuneen paikan.<\/p>\n

Nyt on aika uppoutua (kirjaimellisesti) vedenalaisiin valtakuntiin!<\/p>\n

Olous, Kreikka<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

L\u00e4hell\u00e4 Kreetan suosittua lomakohdetta, Eloundan kaupunkia, voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 tutustumaan ainutlaatuisiin vedenalaisiin maisemiin. Saaren pohjoisosan kirkasvetisell\u00e4 rannalla oli aikoinaan 40 000 asukkaan Olous<\/a>, joka toimi t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 kauppasatamana jo 3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Se oli yksi minolaisen kulttuurin kehtoja, jolla oli jopa oma valuuttansa.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n Olouksen voi n\u00e4hd\u00e4 vain snorklaamalla, koska jo pari tuhatta vuotta sitten se painui mereen. Joskus laskuveden aikaan kaupungin muuri nousee n\u00e4kyviin muistuttamaan entisaikojen loistosta.<\/p>\n

Kukaan ei tied\u00e4, miten Olous p\u00e4\u00e4tyi veden alle. Ehk\u00e4 tulivuorenpurkaus tai luonnollinen eroosio. T\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Kreeta muuttuu jatkuvasti: sen it\u00e4osa painuu v\u00e4hitellen mereen ja l\u00e4nsiosa nousee liikuttaen saarta hiljalleen l\u00e4nnemm\u00e4ksi.<\/p>\n

Legendan mukaan Olouksen asukkaat kaivoivat alueelle 100 kaivoa suojellakseen aarteitaan merirosvoilta. Kaikki kaivot, yht\u00e4 lukuunottamatta, sis\u00e4lsiv\u00e4t vain vett\u00e4. Viimeiseen, jota ei t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4 ole l\u00f6ytynyt, oli k\u00e4tkettyn\u00e4 kaupungin rikkaudet.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Kuuluisat kadonneet aarteet, joita ei ole etsinn\u00f6ist\u00e4 huolimatta VIEL\u00c4 l\u00f6ydetty<\/strong><\/a><\/p>\n

Villa Epecu\u00e9n, Argentiina<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Argentiinalaiselle suolaj\u00e4rvelle, 600 kilometri\u00e4 Buenos Airesista lounaaseen, perustettiin 1920-luvulla lomakeskus turisteille. Villa Epecu\u00e9niksi nimettyyn kyl\u00e4\u00e4n rakennettiin nopeasti rautatieyhteys ja se oli vuosikymmenien ajan suosittu lomakohde.<\/p>\n

Parhaimmillaan keskus houkutteli kes\u00e4kautena kymmeni\u00e4 tuhansia turisteja, jotka vy\u00f6ryiv\u00e4t paikalle toiveenaan saada osansa j\u00e4rven parantavista ominaisuuksista.<\/p>\n

Samaan aikaan, kun liiketoiminta kukoisti, oli 1970-luvulla s\u00e4\u00e4ss\u00e4 havaittavissa isoja muutoksia ja j\u00e4rve\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivill\u00e4 alueilla satoi vuosien ajan normaalia enemm\u00e4n. Vuonna 1985 j\u00e4rvi oli paisunut \u00e4\u00e4rimmilleen ja kyl\u00e4\u00e4 suojellut pato murtui.<\/p>\n

Tuho ei tapahtunut yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4, mutta tulevien vuosien kuluessa veden pinta nousi niin, ett\u00e4 lopulta Villa Epecu\u00e9n<\/a> kaupunki peittyi kymmenen metrin syvyyteen.<\/p>\n

Yli kaksi vuosikymment\u00e4 tuo yksi Argentiinan tunnetuimmista lomakeskuksista pysyi veden alla. Lopulta pitk\u00e4najan s\u00e4\u00e4ss\u00e4 tapahtui muutos kohti entist\u00e4 ja vesi kaupungin ylt\u00e4 alkoi vet\u00e4yty\u00e4. Vuonna 2009 pinnan alta paljastui rauniokyl\u00e4, josta ei ikip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olisi voinut p\u00e4\u00e4tell\u00e4 sen hohdokasta menneisyytt\u00e4.<\/p>\n

Villa Epecu\u00e9n kulta-ajat sek\u00e4 tuhon todistanut 93-vuotias Pablo Novak<\/strong> on koiransa kanssa aavemaisen kaupungin viimeinen ja ainoa asukas.<\/p>\n

Shi Cheng, Kiina<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Leijona-kaupungiksikin nimitetyn Shi Chengin kohdalla ei tarvi arvuutella uppoamisen syyt\u00e4. Vuosisatoja vanha kiinalaiskaupunki peittyi veden alle vuonna 1959, koska l\u00e4heiselle Xin’an joelle haluttiin rakentaa energiaa tuottava pato. Jopa 300 000 asukasta joutui j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotinsa ja kaupunki painui kirjaimellisesti unholaan vuosikymmeniksi.<\/p>\n

2000-luvun alussa Kiinan hallitus m\u00e4\u00e4r\u00e4si alueen tutkittavaksi, kun haluttiin selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 kaupungista on j\u00e4ljell\u00e4. Kaikkien yll\u00e4tykseksi se oli s\u00e4ilynyt yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hyvin; vedenalaista kaupunkia ei voi sanoa edes raunioiksi. Kuka vain ei kuitenkaan p\u00e4\u00e4se Shi Chengiin<\/a> tutustumaan, koska laaja alue on monin paikoin edelleen tutkimatonta.<\/p>\n

Tarpeeksi kokemusta omaavat sukeltajat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kuitenkin matkanj\u00e4rjest\u00e4jien sukelluksille, joilla voi 40 metrin syvyydess\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n sadoittain upeasti s\u00e4ilyneit\u00e4 kaariportteja sek\u00e4 leijonia, lohik\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 ja lintuja kuvaavia yksityiskohtaisia patsaita. Jopa puisia pilareita ja portaikkoja on s\u00e4ilynyt tuhoutumatta Qiandao-j\u00e4rven viile\u00e4ss\u00e4 vedess\u00e4.<\/p>\n

Wanaku, Bolivia<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Paikallisten ihmisten keskuudessa oli vuosisatoja kerrottu legendoja Perun ja Bolivian rajalla sijaitsevasta Titicaca-j\u00e4rvest\u00e4. Tarinan mukaan j\u00e4rven pohjassa oli kadonnut, vedenalainen kaupunki \u2013 Wanaku.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi siel\u00e4 piti kertomusten mukaan olla Inkojen kulta-aarre, jonka espanjalaiset olivat ry\u00f6st\u00f6retkell\u00e4\u00e4n hukanneet. Inkat my\u00f6s pitiv\u00e4t j\u00e4rve\u00e4 kansansa syntypaikkanaan, josta he \u2013 ”auringon lapset” \u2013 olivat aikoinaan nousseet. Kulta-aarre houkutteli paikalle jopa kuuluisan ranskalaisen merentutkijan Jacques Cousteaun<\/strong>, joka kuitenkin l\u00f6ysi vain saviastioita.<\/p>\n

Juuri vuosituhannen vaihteen alla kansainv\u00e4linen arkeologien ryhm\u00e4<\/a> l\u00f6ysi korkealla Andien vuoristossa sijaitsevan j\u00e4rven pohjasta muinaisen tien, jota seuraamalla he kohtasivat tavallista jalkapallokentt\u00e4\u00e4 suuremman temppelin.<\/p>\n

Veden alta paljastui my\u00f6s melkein kilometrin pituinen sein\u00e4, tieverkosto, asutuksen j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 ja viljelyyn rakennettuja terasseja. Vuosien mittaan 30 metrin syvyydess\u00e4 oleville raunioille on tehty satoja sukelluksia, ja reilun 10 000 l\u00f6ydetyn esineen (veneit\u00e4, kultaa, keramiikkaa…) avulla on voitu p\u00e4\u00e4tell\u00e4 kaupungin kuuluneen Tiwanaku-kansalle noin 2000 vuotta sitten. Tiwanakujen valtakunta oli inkoja edelt\u00e4v\u00e4 ja yksi Andien alueen merkitt\u00e4vimmist\u00e4 sivilisaatioista.<\/p>\n

Legendojen valtavaa kulta-aarretta ei kuitenkaan VIEL\u00c4 ole l\u00f6ytynyt.<\/p>\n

Herakleion, Egypti<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Herakleion on tunnettu siit\u00e4, ett\u00e4 Spartan kuninkaan vaimo Helena<\/strong> ja t\u00e4m\u00e4n kidnappaaja\/rakastaja Paris<\/strong> olivat pakomatkallaan vierailleet tuossa egyptil\u00e4isess\u00e4 kaupungissa. Se on yksi versio.<\/p>\n

Tarinat kuningas Menelauksesta<\/strong>, Helenasta ja Parisista vaihtelevat; ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 on ketk\u00e4 ja mill\u00e4 kokoonpanolla Herakleionissa on oltu, mutta Troijan sodan aikaisissa kertomuksissa se mainitaan useaan otteeseen.<\/p>\n

Yli 1200 vuotta sitten uponnut ja v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kartalta pyyhkiytynyt kaupunki eli legendoissa ja tarinoissa, ja sen ajateltiinkin kauan aikaa olevan vain osa Kreikan mytologiaa. Tarusta tuli totta vuonna 1999, kun arkeologi Franck Goddio<\/strong> l\u00f6ysi sen rauniot.<\/p>\n

Pehme\u00e4lle ja liejuisalle hiekalle rakennettu kaupunki upposi sijoilleen todenn\u00e4k\u00f6isesti tulvan vaikutuksesta, koska mik\u00e4\u00e4n suurempi tuho ei olisi j\u00e4tt\u00e4nyt rakennelmia niin hyv\u00e4\u00e4n kuntoon.<\/p>\n

Niilin suistoalueella sijaitsevassa vedenalaisessa kaupungissa on edelleen n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 sen valtavia monimetrisi\u00e4 patsaita sek\u00e4 temppeleit\u00e4, jotka kertovat sen loiston p\u00e4ivist\u00e4. Pohjasta on nostettu pintaan sarkofageja, runsaasti kultaesineit\u00e4 ja muun muassa kuvassa esiintyv\u00e4 kylpyamme. Onkohan Helena itse kylpenyt siin\u00e4 ja ottanut v\u00e4h\u00e4n omaa aikaa kaikista miessotkuista?<\/p>\n

Voi olla, ett\u00e4 kaupungin mahtavuus koitui sen omaksi kohtaloksi, eik\u00e4 pehme\u00e4 maa-aines kest\u00e4nyt sen rakennelmien painoa.<\/p>\n

Dunwich, Yhdistynyt kuningaskunta<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Suffolkin kreivikunnassa, Englannissa<\/a>, sijaitsee alle 200 asukkaan rannikkokyl\u00e4 Dunwich. Tuhat vuotta sitten se oli yksi saarivaltion suurimmista kaupungeista ja Lontoon veroinen kauppasatama. Silloin rantaviiva oli kuitenkin satoja metrej\u00e4 idemp\u00e4n\u00e4; siell\u00e4 miss\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n tyrsky\u00e4v\u00e4t Pohjanmeren aallot. Vain muutamia vanhojen rakennusten raunioita on s\u00e4ilynyt tuolta ajalta; ne ovat olleet tarpeeksi sis\u00e4maassa.<\/p>\n

1200- ja 1300-luvulla rannikkoa piiskanneet jatkuvat myrskyt kuluttivat maa-ainesta niin, ett\u00e4 vuosi vuodelta meri l\u00e4hestyi asutusta. Ihmiset yrittiv\u00e4t pelastaa kotinsa rakentamalla kanavia ja ojia ohjaamaan vett\u00e4 muualle, mutta luonnon voima oli musertava ja lopulta he joutuivat j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotinsa.<\/p>\n

Vaikka kaupungin rauniot ovat enimmill\u00e4\u00e4nkin vain kymmenen metrin syvyydess\u00e4, ei 1970-luvulta l\u00e4htien tutkitusta alueesta ole saatu kunnollista kuvaa tumman veden ja minimaalisen n\u00e4kyvyyden vuoksi. Tekniikoiden kehitytty\u00e4, alueella voitiin 2000-luvulla ruveta tekem\u00e4\u00e4n merenpohjan kaikukuvausta<\/a>, joka avasi tutkijoille aivan uuden maailman.<\/p>\n

Uusien menetelmien avulla on voitu kuvantaa satoja vuosia veden alla olleen kaupungin kartta<\/a> hyvinkin yksityiskohtaisesti. Alueelta on l\u00f6ytynyt nelj\u00e4 kirkkoa, useita taloja, lukemattomia pieni\u00e4 esineit\u00e4 ja jopa laivan hylky.<\/p>\n

Siitep\u00f6lyanalyysin perusteella on voitu p\u00e4\u00e4tell\u00e4 maanviljelyn loppuneen Dunwichissa vuonna 1338. Silloin viimeisetkin asukkaat ovat l\u00e4hteneet vedenpaisumuksen tielt\u00e4.<\/p>\n

Atlit Yam, Israel<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Hanay<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

Israelissa, l\u00e4hell\u00e4 Haifan kaupunkia, sijaitsee yksi vanhimmista ja suurimmista vedenalaisista raunioista. Atlit Yam l\u00f6ydettiin vuonna 1984, eik\u00e4 kymmenen metrin syvyydess\u00e4 olleen kaupungin ikimaailmassa uskottu olleen 9000 vuotta vanha.<\/p>\n

Hiekkainen ja savinen merenpohja oli suojellut kaupunkia niin hyvin, ett\u00e4 jopa kokonaisia ihmisten luurankoja on l\u00f6ydetty haudoistaan. Isoja taloja kivilattioineen, tulisijoja, ja jopa kaivoja on l\u00f6ydetty alueelta, samoin kuin ympyr\u00e4n muotoon aseteltuja monoliittej\u00e4 (Stonehengen tyylisesti). Merenpohjassa koskemattomina s\u00e4ilyneit\u00e4 esineit\u00e4 tai ihmisten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 ei uskalleta nostaa pintaan, koska niiden pel\u00e4t\u00e4\u00e4n hapertuvan tullessaan kosketuksiin ilman kanssa.<\/p>\n

Tutkimuksissa on saatu erinomainen kuva silloisten ihmisten el\u00e4m\u00e4st\u00e4, johon on kuulunut maanviljely\u00e4 ja lemmikkiel\u00e4imi\u00e4, ja toisaalta on l\u00f6ydetty ihmisen luita, joissa on havaittu merkkej\u00e4 tuberkuloosista.<\/p>\n

Syyt\u00e4 Atlit Yamin uppoamiseen ei tiedet\u00e4, mutta tutkijoilla on erilaisia teorioita. Paljon suosiota on saanut ajatus valtavasta tsunamista, mutta sen teorian kumoaa edelleen pystyss\u00e4 olevat kivipaasit.<\/p>\n

On my\u00f6s ajateltu, ett\u00e4 ilmaston muuttuminen ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulaminen nosti merenpintaa niin, ett\u00e4 kaupunki j\u00e4i lopulta peittoon. Hyvin s\u00e4ilyneet rakennelmat tukevat t\u00e4t\u00e4 teoriaa.<\/p>\n

Shore Temple, Intia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Intian kaakkoisrannikolla, Mamallapuramin kaupungissa, sijaitsee Shore Temple (rannikkotemppeli), joka on rakennettu 700 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Nyky\u00e4\u00e4n tuo pagodi (buddhalaisten tornimainen rakennus) on ainutkertaisen arkkitehtuurinsa ansiosta suojeltu UNESCO:n maailmanperint\u00f6kohde. Se on pitk\u00e4\u00e4n ollut turistien suosiossa eik\u00e4 v\u00e4hiten Bengalinlahden upeiden auringonnousujen vuoksi.<\/p>\n

Temppelist\u00e4 on aina kerrottu tarinoita, mutta n\u00e4iss\u00e4 legendoissa se ei ole seissyt paikallaan yksin. Alueella oli kertomusten mukaan sijainnut vilkas satamakaupunki ja Shore Temple oli ollut vain yksi ”Seitsem\u00e4st\u00e4 Pagodista”. Tarinoissa puhuttiin jumalten olleen niin kateellisia seitsem\u00e4n temppelin kauneudelle, ett\u00e4 he peittiv\u00e4t tulvalla kaikki paitsi yhden.<\/p>\n

Nuo seitsem\u00e4n tornia ja eloisa kaupunki voitiin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jopa ensimm\u00e4isten eurooppalaisten tutkimusmatkailijoiden muistiinpanoista, mutta koska niist\u00e4 ei my\u00f6hemmin l\u00f6ytynyt mit\u00e4\u00e4n arkeologisia merkkej\u00e4, oletettiin kirjoitusten perustuvan vain paikallisiin myytteihin.<\/p>\n

Sitten tapahtui jotain hirvitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Vuonna 2004 Intian valtameren pohjassa tapahtui maanj\u00e4ristys, jonka aikaansaama tsunami tuhosi laajoja alueita Kaakkois-Aasiassa ja tappoi yli 230 000 ihmist\u00e4. Ennen hirmuaallon iskemist\u00e4 meri vet\u00e4ytyi ja Mamallapuramin kaupungissa niin turistit kuin paikallisetkin tuijottivat edess\u00e4\u00e4n olevaa n\u00e4ky\u00e4, joka todisti vuosisatojen ajan kiert\u00e4neet legendat todeksi.<\/p>\n

Veden alta paljastui rakennelmia, kasoittain esineit\u00e4 ja temppelien raunioita<\/a>, vain peitty\u00e4kseen muutaman minuutin kuluttua uudelleen raivoavan vesimassan alle.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Maailman suurimmat aallot \u2013 viiden Vapaudenpatsaan korkuinen tsunami ja muut hirmuaallot<\/strong><\/a><\/p>\n

Port Royal, Jamaika<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Project Gutenberg | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Kun puhutaan ”syntien kaupungista”, niin mieleen tulee Las Vegas. Mutta tuo Nevadan neonvaloilla t\u00e4ytetty kaupunki ei todellakaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4 mittel\u00f6ss\u00e4 alkuper\u00e4iselle ”maailman syntisimm\u00e4lle kaupungille”.<\/p>\n

Soittaako Port Royal kelloja? Kuulostaako se jostain syyst\u00e4 tutulta? Jos olet Pirates of the Caribbean<\/em> -elokuvien yst\u00e4v\u00e4, niin on sen syyt\u00e4 olla tuttu. Todellisuudessakin Port Royal<\/a> oli merirosvojen valtakuntaa, mutta elokuvien kuvauspaikaksi se ei soveltunut, sill\u00e4 se seisoo 15 metrin syvyydess\u00e4 Karibianmeren syleilyss\u00e4.<\/p>\n

Port Royal oli 1600-luvulla englantilaisten t\u00e4rkein kaupank\u00e4ynnin paikka Karibialla, ja Bostonin j\u00e4lkeen toiseksi suurin eurooppalainen kaupunki uudella mantereella. Sill\u00e4 oli my\u00f6s hieman huono maine merirosvojen, prostituoitujen ja orjakaupan keskuksena. Kaikki tuli kuitenkin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseens\u00e4 vuonna 1692, kun massiivinen maanj\u00e4ristys ravisteli saarta.<\/p>\n

Port Royal oli suurelta osin rakennettu pehme\u00e4lle rantahiekalle, joka kuin silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4 suli pois ja imaisi mukanaan kaupungin rakennukset ja asukkaat. Sen, mik\u00e4 ei painunut pinnan alle, huuhtoi valtava tsunami merelle.<\/p>\n

Viel\u00e4 1800-luvulla kaupungin rakennuksia oli n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kirkkaan veden l\u00e4pi, ja kertomusten mukaan veneess\u00e4 ollessa tuntui kuin leijuisi aavekaupungin kattojen yll\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4nkin sukeltajille riitt\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4, koska kaupunki ei varsinaisesti tuhoutunut, se vain upposi niille sijoilleen.<\/p>\n

Pavlopetri, Kreikka<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Kukaan ei tied\u00e4 t\u00e4m\u00e4n 4000 vuotta sitten uponneen kaupungin oikeaa nime\u00e4. Kreikassa sijaitseva Pavlopetri on nimetty vasta l\u00f6yt\u00e4misens\u00e4 j\u00e4lkeen, ja samoin kuin listan ensimm\u00e4inen kaupunki Olous, my\u00f6s Pavlopetri on ollut minolaisen kulttuurin kaupunki.<\/p>\n

Pavlopetrin kadut, hautakammiot ja asuinrakennusta ovat s\u00e4ilyneet l\u00e4hes samanlaisina kuin ne olivat uppoamisensa aikaan. Alueella asui todenn\u00e4k\u00f6isesti varakkaita ihmisi\u00e4, koska kaikissa l\u00f6ydetyiss\u00e4 taloissa on ollut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 12 huonetta.<\/p>\n

Vuonna 2009 arkeologit pystyiv\u00e4t muodostamaan kaupungin alueesta kattavan kokonaiskuvan ja kaikkien yll\u00e4tykseksi se kattoi l\u00e4hes 20 hehtaarin alueen. Alueelta on ker\u00e4tty sadoittain muinaisia esineit\u00e4, patsaita ja ty\u00f6kaluja, joista on voitu p\u00e4\u00e4tell\u00e4 Pavlopetrin olleen minolaisen sivilisaation keskeinen kauppapaikka.<\/p>\n

Vedenalainen kaupunki on nyky\u00e4\u00e4n suojeltu, mutta siit\u00e4 huolimatta vain nelj\u00e4n metrin syvyydess\u00e4 oleva Pavlopetri on jatkuvasti varkaiden, huolimattomien turistien ja veneiden ankkureiden pahoinpitelem\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n