\u00c4idin aivot muuttuvat<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/laituri_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Lisa Runnels | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nRaskaus muuttaa naisen el\u00e4m\u00e4n kokonaisvaltaisesti. Keho k\u00e4y l\u00e4pi muutoksia, jotka on helppo havaita paljaalla silmill\u00e4, mutta my\u00f6s aivot muuttuvat. Tutkimusten mukaan jo raskausaikana erittyv\u00e4 oksitosiinihormoni k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 naisen aivot \u00e4itiysvaihteelle.<\/p>\n
Raskausajan hormonit saavat aivoissa aikaan rakenteellisia muutoksia<\/a>: hermosoluihin syntyy uusia v\u00e4k\u00e4si\u00e4, jotka kasvattavat solun pinta-alaa, ja solut muodostavat uusia synapseja eli liitoksia muihin soluihin. \u00c4idin tiedonk\u00e4sittelykyky paranee ja aivot valmistautuvat toimiin, joilla uusi ihminen pidet\u00e4\u00e4n hengiss\u00e4. Se ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 kapasiteetti olisi pois jostain muualta. Eih\u00e4n uuden kielen oppiminenkaan tarkoita sit\u00e4, ettei sen j\u00e4lkeen en\u00e4\u00e4 osaisi soittaa kitaraa.<\/p>\nVauvan synnytty\u00e4 \u00e4idin hormonit ottavat lopullisesti vallan, mill\u00e4 taataan se, ett\u00e4 h\u00e4n keskittyisi vain j\u00e4lkikasvuunsa. Monet aivojen osat, jotka vastaavat muun muassa tunteista, motivaatiosta, palkitsemisesta ja suunnittelusta, ovat muuttuneet lopullisesti. Kiintymys- ja mielihyv\u00e4hormonien \u2013 oksitosiinin ja dopamiinin \u2013 eritys vain kiihtyy vauvaa hoitaessa.<\/p>\n
\u00c4idin ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tarvi olla raskauden kokenut, sill\u00e4 hormonit ottavat valtaansa vauvan ensisijaisen hoitajan, oli h\u00e4n biologisesti sukua tai ei. Tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vanhemman sukupuolella ei ole merkityst\u00e4.<\/p>\n
\u00c4idin \u00e4\u00e4net kehitt\u00e4v\u00e4t vauvan aivoja<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/donitsi_unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/p>\n
\u00c4iti ei ole ainut, jonka aivot muuttuvat. Vauva tietenkin kehittyy kohdussa, mutta vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen<\/a> mukaan \u00e4idin \u00e4\u00e4net ja syd\u00e4men syke auttavat lapsen aivoja kasvamaan. Pitk\u00e4\u00e4n on toki arveltu, ett\u00e4 \u00e4idin puhe raskauden aikana vahvistaa vauvan kehityst\u00e4, mutta nyt siihen on saatu todisteita.<\/p>\nTutkimusryhm\u00e4 otti kokeeseen mukaan 40 vauvaa, jotka olivat syntyneet 8-15 viikkoa etuajassa, ja jotka viett\u00e4v\u00e4t suurimman osan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 alusta yksin keskoskaapissa.<\/p>\n
Osaan keskoskaapeista asennettiin pienet kaiuttimet, jotka toistivat \u00e4idin puhetta ja syd\u00e4men \u00e4\u00e4ni\u00e4. \u00c4\u00e4net oli tallennettu siten, kuin ne kuuluisivat vauvalle kohtuun. Vauvoille soitettiin \u00e4\u00e4ni\u00e4 kuukauden ajan kolme tuntia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Kontrolliryhm\u00e4n vauvat saivat tyyty\u00e4 kuuntelemaan osaston tavallisia \u00e4\u00e4ni\u00e4, kuten useimmat keskoset ennen t\u00e4t\u00e4 tutkimusta.<\/p>\n
Koejakson lopussa vauvojen aivot kuvattiin. Tutkijat huomasivat, ett\u00e4 \u00e4idin puheelle ja syd\u00e4men ly\u00f6nneille altistuneiden vauvojen aivojen kuuloalue oli huomattavasti suurempi kuin toisella ryhm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Voidaan siis p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 vauvoille kannattaa raskausaikana jutella niin paljon kuin jaksaa. Yksinpuhelu ei ole en\u00e4\u00e4 ollenkaan noloa, vaikka eiv\u00e4th\u00e4n odottavat \u00e4idit ole koskaan yksin, joku kuuntelee aina.<\/p>\n
\u00c4idin puhe rauhoittaa lasta<\/span><\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/teini_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Anastasia Gepp | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n\u00c4idin puhe ei vaikuta vauvaan vain t\u00e4m\u00e4n ollessa kohdussa. Se voi vaikuttaa lapseen yht\u00e4 voimakkaasti kuin fyysinen kosketus eli \u00e4idin halaus.<\/p>\n
Vuonna 2010 julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa<\/a> asetettiin kymmenitt\u00e4in 7-12-vuotiaita tytt\u00f6j\u00e4 stressaaviin tilanteisiin. Heid\u00e4n t\u00e4ytyi ratkoa matemaattisia ongelmia ja pit\u00e4\u00e4 improvisoituja puheita t\u00e4ysin outojen ihmisten edess\u00e4. Kokeeseen osallistuneilla tyt\u00f6ill\u00e4 havaittiin kiihtynytt\u00e4 syd\u00e4men sykett\u00e4 ja huomattavaa nousua stressihormoni kortisolin tasossa.<\/p>\nTukalan kokemuksen j\u00e4lkeen tyt\u00f6t jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhm\u00e4\u00e4n. Yksi ryhm\u00e4 katsoi neutraaleja tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n Pingviinien matka<\/em> -dokumentin. Toinen ryhm\u00e4 sai viett\u00e4\u00e4 \u00e4itiens\u00e4 kanssa fyysisesti aikaa ja kolmas ryhm\u00e4 puhui \u00e4itiens\u00e4 kanssa puhelimessa.<\/p>\nNiill\u00e4 tyt\u00f6ill\u00e4, jotka p\u00e4\u00e4siv\u00e4t halaamaan \u00e4iti\u00e4\u00e4n, havaittiin nousu oksitosiinin, jo aiemmin mainitun mielihyv\u00e4hormonin, m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Oksitosiinin erittyminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kortisolin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ja laskee siten stressitasoa. Sen oli aiemmin uskottu erittyv\u00e4n vain fyysisen kontaktin seurauksena, mutta yll\u00e4tt\u00e4en my\u00f6s niilt\u00e4, jotka soittivat \u00e4ideilleen, saatiin samanlainen tulos. Elokuvaa katsoneilla ei samanlaista muutosta havaittu.<\/p>\n
Useimpien meist\u00e4 on varmaan helppo allekirjoittaa tutkimustulos. Mik\u00e4\u00e4n ei rauhoita samalla lailla kuin puhelu \u00e4idille; se saa tukalimmatkin tilanteet tuntumaan v\u00e4hemm\u00e4n pahoilta. I\u00e4st\u00e4 riippumatta.<\/p>\n
Ensimm\u00e4inen \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/kadet_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Sabine van Erb | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nYhdysvaltalainen Ann Jarvis<\/strong> oli 1860-luvulla k\u00e4ydyn sis\u00e4llissodan aikainen aktivisti, joka j\u00e4rjesti pahoin jakautuneessa Virginian osavaltiossa yhteistilaisuuksia, joihin oli kutsuttuna sek\u00e4 Konfederaation ett\u00e4 Unionin joukoissa taistelleiden ja kaatuneiden sotilaiden \u00e4itej\u00e4. H\u00e4n halusi \u00e4itien avulla saada luotua yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 uudelleen, ja pisti pystyyn vuonna 1868 ”\u00c4itien yst\u00e4v\u00e4np\u00e4iv\u00e4” -komitean.<\/p>\n\u00c4itienp\u00e4iv\u00e4liike ei ottanut tuulta alleen, ja Jarvis menehtyi toukokuun 9. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1905, n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4\u00e4. H\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4 Anna Jarvis<\/strong> alkoi kuitenkin l\u00e4hes pakkomielteisesti jatkamaan \u00e4itins\u00e4 ajamaa asiaa. H\u00e4n j\u00e4rjesti vuosittain \u00e4itins\u00e4 kuolinp\u00e4iv\u00e4n tienoilla muistotilaisuuksia, ja sai m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisella ty\u00f6ll\u00e4 viety\u00e4 \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4aatetta eteenp\u00e4in. Muutaman vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietettiin jo laajalti maan joka kolkassa.<\/p>\nAnna Jarvisin periksiantamattomuuden johdosta presidentti Woodrow Wilson<\/strong> julisti vuonna 1914 toukokuun toisen sunnuntain, \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4n, kansalliseksi juhlap\u00e4iv\u00e4ksi.<\/p>\n\u00c4itienp\u00e4iv\u00e4 Suomessa<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/lippu_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nSuomeen \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4 tuli opettaja ja kouluneuvos Vilho Reiman<\/strong> ansiosta. Reima oli ollut Yhdysvalloissa matkalla juuri \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4n aikaan vuonna 1910. Parin vuoden ajan h\u00e4n yritti markkinoida aatetta kotimaassaan, mutta kansa ei innostunut.<\/p>\nReima ei kuitenkaan luovuttanut, vaan l\u00e4hti yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n uudelleen vuonna 1918, ja kirjoitti Koti<\/em>-lehteen artikkelin, jossa haastoi kuntia j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4llissodassa kaatuneitten \u00e4ideille l\u00e4mminhenkisi\u00e4 tilaisuuksia. Reima muistutti jakautunutta kansaa siit\u00e4, ett\u00e4 vihollisenkin \u00e4idill\u00e4 on syd\u00e4n, joten juhliin olisi syyt\u00e4 kutsua kunniavieraina kaikkien kaatuneitten \u00e4idit. Se loisi ihmisiin uskoa, toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen.<\/p>\nAlavieska oli ainut, joka tarttui haasteeseen. Juhlan otti j\u00e4rjest\u00e4\u00e4kseen joukko kansakoulujen opettajia yhdess\u00e4 kirkkoherran kanssa. Hein\u00e4kuun 7. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4st\u00e4 tilaisuudesta ilmoitettiin kirkollisissa ilmoituksissa ja mukaan kutsuttiin kaikki seudun \u00e4idit, erityisesti ”maanpuolustuksessa kaatuneiden sankarien \u00e4idit”. Tarjoiluksi luvattiin teet\u00e4, ”mutta jokaisella olkoon sokeria muassansa”.<\/p>\n
Alavieskalaisten \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4juhlia ylistettiin my\u00f6hemmin Koti<\/em>-lehdess\u00e4 ja kerrottiin, ett\u00e4 tilaisuudessa pidettiin puheita, laulettiin ja esitettiin kuvaelmia.<\/p>\nVuonna 1927 \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4 vakiintui nykyiselle paikalleen, toukokuun alkupuolelle.<\/p>\n
\u00c4idin l\u00e4sn\u00e4olo saa aivot toimimaan eri lailla<\/span><\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/auto_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: William Krause | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nAjatko autoa eri tavalla silloin, kun \u00e4itisi on kyydiss\u00e4? Mahdollisesti teet sen aivan tietoisilla valinnoilla, mutta ainakin teini-ik\u00e4isill\u00e4 kuskeilla \u00e4idin l\u00e4sn\u00e4olo autossa muuttaa aivojen toimintaa.<\/span><\/p>\nVuonna 2015 toteutetussa yhdysvaltalaistutkimuksessa<\/a> 25:t\u00e4 teini\u00e4 (16-19-vuotiaita, koska maassa saa ajokortin 16-vuotiaana) pyydettiin suorittamaan ajotesti simulaattorilla niin nopeasti kuin mahdollista. Jokaisessa risteyksess\u00e4 kuskille tuli eteen tilanne, jossa h\u00e4nen piti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 pys\u00e4htyyk\u00f6 keltaisilla valoilla vai ajaako l\u00e4pi viime hetkell\u00e4. Pys\u00e4htymisest\u00e4 rapsahti kolme lis\u00e4sekuntia.<\/p>\nKun koehenkil\u00f6t olivat yksin, ajoivat he keltaisten valojen l\u00e4pi 55 prosenttia kerroista. Kun heid\u00e4n \u00e4itins\u00e4 oli paikalla, v\u00e4heni m\u00e4\u00e4r\u00e4 45 prosenttiin.<\/p>\n
Se ei kuitenkaan ollut tutkimuksen yll\u00e4tt\u00e4vin tulos, l\u00e4hinn\u00e4 ehk\u00e4 odotettu.<\/p>\n
Aivokuvista voitiin havaita, ett\u00e4 yksin ajaessaan teinien aivojen palkitsemiskeskus aktivoitui, kun he ottivat riskin ja kiihdyttiv\u00e4t innoissaan l\u00e4pi keltaisten valojen.<\/p>\n
\u00c4idin ollessa l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 mielihyv\u00e4hormoni dopamiinia eritt\u00e4v\u00e4 palkitsemiskeskus aktivoitui, kun kuski teki turvallisen ratkaisun eli pys\u00e4htyi valoihin.<\/p>\n
Vaikka teini-ik\u00e4ist\u00e4 kuskia turhauttaisi pys\u00e4htyminen, palkitsevat aivot sellaisesta toiminnasta, jota me odotamme muiden meilt\u00e4 toivovan. Ja \u00e4idith\u00e4n toivovat lastensa pysyv\u00e4n turvassa eik\u00e4 ottavan liian suuria riskej\u00e4.<\/p>\n
\u00c4iti on henkil\u00f6kohtainen l\u00e4\u00e4kkeiden valmistaja<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/vauva_suukko_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nSuukottelu ei ole vain ihmis\u00e4itien tapa, vaan sit\u00e4 tekev\u00e4t kaikki nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t. Useimmilla el\u00e4imill\u00e4 hellyydenosoitusta vastaa nuoleminen. Se vahvistaa sidett\u00e4 vauvan ja \u00e4idin v\u00e4lille.<\/p>\n
Suukottelulla on kuitenkin my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 vauvan puolustuskyvyn kehittymisess\u00e4, sill\u00e4 vastasyntyneen vauvan vastustuskyky on v\u00e4h\u00e4inen. Kun \u00e4iti pussailee vauvan poskia, ottaa h\u00e4n samalla ik\u00e4\u00e4n kuin n\u00e4ytteit\u00e4 taudinaiheuttajista<\/a>, joita on lapsen kasvoilla. \u00c4idin suusta patogeenit p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t nielurisoihin, jotka koostuvat ihmisen puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4n kivijalasta, imukudoksesta.<\/p>\n\u00c4iti muuttuu vauvan henkil\u00f6kohtaiseksi apteekiksi, kun h\u00e4nen valkosolunsa alkavat tuottaa vasta-aineita juuri niille patogeeneille, jotka vauvan kasvoilla majailevat. Rintamaidon v\u00e4lityksell\u00e4 lapsi saa r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyn puolustuspaketin ulkoisia uhkia vastaan.<\/p>\n
Sanottakoon viel\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s \u00e4idinmaidonkorviketta sy\u00f6v\u00e4t lapset kasvavat oikein tervein\u00e4 ja tyytyv\u00e4isin\u00e4. Imetys ei ole mik\u00e4\u00e4n \u00e4itiyden mittari.<\/p>\n
Naisten \u00e4\u00e4nioikeus ratkesi \u00e4idin kehotukseen<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/aanioikeus_wikimediacommons.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Kheel Center<\/a> | CC BY 2.0<\/a><\/p><\/div>\nVuonna 1919 useat Yhdysvaltojen osavaltiot olivat hyv\u00e4ksyneet naisten \u00e4\u00e4nioikeuden. Jotta \u00e4\u00e4nioikeus tuli lis\u00e4tyksi liittovaltion perustuslakiin, oli sen oltava hyv\u00e4ksytty 36:ssa osavaltiossa, silloisesta 48:sta. Kes\u00e4\u00e4n 1920 menness\u00e4 lakimuutoksen oli hyv\u00e4ksynyt 35 ja kaikki roikkui Tennesseen varassa.<\/p>\n
Alustavissa keskusteluissa oltiin p\u00e4\u00e4dytty umpikujaan edustajien jakauduttua kannoissaan 48-48 tasatilanteeseen. Puhemies p\u00e4\u00e4tti ottaa naisten \u00e4\u00e4nioikeuden \u00e4\u00e4nestykseen, ja tuhannet vastaan- ja puolestapuhujat t\u00e4yttiv\u00e4t Nashvillen kadut.<\/p>\n
Muuan 24-vuotias Harry Burn<\/strong>, siihen menness\u00e4 nuorin osavaltion lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6elimeen valittu edustaja, oli jo p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 lakimuutosta vastaan yhdess\u00e4 muiden republikaanien kanssa. Juuri ennen \u00e4\u00e4nestyst\u00e4 h\u00e4n oli kuitenkin saanut \u00e4idilt\u00e4\u00e4n Febb Burnilta<\/strong>\u00a0kirjeen, jossa luki:<\/p>\n”Rakas poikani, \u00e4\u00e4nest\u00e4 naisten \u00e4\u00e4nioikeuden puolesta. Olen odottanut sinun tuovan rohkeasti kantasi esille, mutta viel\u00e4 en ole sit\u00e4 n\u00e4hnyt. Muista olla reipas poika! Siin\u00e4 kaikki \u00e4idilt\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 er\u00e4\u00e4. Rakkaudella, Mama<\/em>.”<\/p>\nHarry Burn marssi elokuun 18. p\u00e4iv\u00e4n \u00e4\u00e4nestykseen punainen ruusu rintapieless\u00e4\u00e4n ja \u00e4idin kirje povitaskussaan. Punainen ruusu oli vastustajien merkki ja lakimuutosta kannattavat pitiv\u00e4t keltaista kukkaa.<\/p>\n
\u00c4\u00e4nestyksess\u00e4 Burn sanoi kaikkien j\u00e4rkytykseksi ”aye”.<\/p>\n
Niin Tennesseess\u00e4 laillistettiin naisten \u00e4\u00e4nioikeus ja Yhdysvaltojen perustuslakiin sis\u00e4llytettiin 19. lis\u00e4ys, joka takaa yht\u00e4l\u00e4isen \u00e4\u00e4nioikeuden.<\/p>\n
\u00c4iti kantaa lapsiaan ikuisesti syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n, kirjaimellisesti<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/ruusu_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nVauva saa reilu puolet perint\u00f6aineksestaan \u00e4idilt\u00e4\u00e4n, mutta my\u00f6s h\u00e4n siirt\u00e4\u00e4 osan itse\u00e4\u00e4n \u00e4idilleen. Vauvan soluja siirtyy kohdun kautta \u00e4idin verenkiertoon, josta ne kulkeutuvat muualle elimist\u00f6\u00f6n: rintoihin, sis\u00e4elimiin ja joskus ne muuntuvat jopa hermosoluiksi. Monesti vauvan soluja on l\u00f6ytynyt my\u00f6s syd\u00e4mest\u00e4. Tutkituissa kudoksissa<\/a> vauvan soluja on ollut noin yksi tuhannesta, aika iso m\u00e4\u00e4r\u00e4 siis.<\/p>\n\u00c4idille vieraiden solujen on ajateltu aiheuttavan joitain autoimmuunisairauksia, mutta tuoreimman tutkimustiedon<\/a> valossa niiden uskotaan osittain suojaavan h\u00e4nt\u00e4 vakavilta sairauksilta, kuten sy\u00f6vilt\u00e4 sek\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonisairauksilta. My\u00f6s naisilta, jotka eiv\u00e4t ole koskaan olleet raskaana, on l\u00f6ydetty Y-kromosomeja (eli ”mieskromosomeja”) sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 soluja.<\/p>\nSe voi johtua monesta syyst\u00e4: kohdussa sulautuneesta veljest\u00e4 tai siit\u00e4, ett\u00e4 naisen \u00e4idilt\u00e4 on siirtynyt aiemmasta raskaudesta tulleita poikavauvan soluja. Voi my\u00f6s olla, ett\u00e4 nainen on tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n ollut raskaana, mutta raskaus on p\u00e4\u00e4ttynyt spontaanisti hyvin aikaisessa vaiheessa.<\/p>\n
Solujen vaihto on siis molemminpuolista, sill\u00e4 my\u00f6s \u00e4idilt\u00e4 siirtyy kokonaisia soluja vauvaansa. Ihan niin kuin \u00e4idit eiv\u00e4t olisi jo tehneet tarpeeksi meid\u00e4n puolestamme!<\/p>\n
Ei m\u00e4\u00e4r\u00e4, vaan laatu<\/span><\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/aiti_lapsi_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Tim Kraaijvanger | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nVuonna 2015 tehdyn tutkimuksen<\/a> mukaan lasten kehitykselle ei ole erityisen merkityksellist\u00e4 se, kuinka paljon vanhemmat viett\u00e4v\u00e4t heid\u00e4n kanssaan aikaa, vaikka kyse olisi kehityksen kannalta t\u00e4rkeist\u00e4 3-11 v\u00e4lisist\u00e4 ik\u00e4vuosista. Teini-ik\u00e4isille lapsen ja vanhemman v\u00e4linen aika sen sijaaan on m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4; mit\u00e4 enemm\u00e4n yhteist\u00e4 aikaa, sit\u00e4 helpommin teinit pysyv\u00e4t poissa pahanteosta.<\/p>\nPienille lapsille t\u00e4rkeint\u00e4 on yhdess\u00e4 vietetyn ajan laatu. Tutkimuksen mukaan kahdenkeskist\u00e4 touhua ei tarvitse olla paljon, kunhan se aika on t\u00e4ysin pyhitetty lapselle ilman muita h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6it\u00e4, kuten puhelinta ja tietokonetta. Joten nyt kaikki \u00e4idit: huoli ja huono omatunto pois, vaikka et omasta mielest\u00e4si ehtisi koulun, t\u00f6iden tai harrastusten vuoksi puuhailemaan tarpeeksi lastesi kanssa.<\/p>\n
Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n\n- DNA-testi voi tuoda musertavan yll\u00e4tyksen, kun salaisuudet paljastuvat: 9 tosiel\u00e4m\u00e4n tapausta<\/a><\/strong><\/li>\n
- \u00c4idit, jotka sepitt\u00e4v\u00e4t tai aiheuttavat lapsilleen sairauden \u2013 10 tapausta v\u00e4lillisest\u00e4 M\u00fcnchhausenin syndroomasta<\/a><\/strong><\/li>\n
- Lumoavat vauvat \u2013 10 mielenkiintoista faktaa vastasyntyneist\u00e4<\/a><\/strong><\/li>\n<\/ul>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
\u00c4itien kunniaksi paneudumme t\u00e4ll\u00e4 listalla siihen, miten upeita ja ihmeellisi\u00e4 tyyppej\u00e4 he ovat. Hyv\u00e4\u00e4 \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4\u00e4 jo n\u00e4in v\u00e4h\u00e4n etuk\u00e4teen! Toukokuun toisena sunnuntaina vietett\u00e4v\u00e4 \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4 on maailman kolmanneksi suosituin juhlap\u00e4iv\u00e4, heti joulun ja p\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeen. \u00c4itienp\u00e4iv\u00e4 menisi todenn\u00e4k\u00f6isesti uskonnollisten juhlien edelle, jos se olisi kaikkialla maailmassa samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Esimerkiksi Malawissa \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4 on lokakuussa, Indonesiassa joulukuussa ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":27327,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[35],"tags":[98,456,26],"class_list":["post-27324","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteiskunta","tag-etusivu","tag-perhe","tag-suomi"],"yoast_head":"\n
\u00c4itienp\u00e4iv\u00e4: 10 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa \u00e4ideist\u00e4<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"\u00c4itienp\u00e4iv\u00e4n kunniaksi paneudumme siihen, miten upeita ja ihmeellisi\u00e4 tyyppej\u00e4 juhlakalut ovat. T\u00e4ss\u00e4 siis yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 faktoja \u00e4ideist\u00e4!\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"\u00c4itienp\u00e4iv\u00e4: 10 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa \u00e4ideist\u00e4\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"\u00c4itienp\u00e4iv\u00e4n kunniaksi paneudumme siihen, miten upeita ja ihmeellisi\u00e4 tyyppej\u00e4 juhlakalut ovat. T\u00e4ss\u00e4 siis yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 faktoja \u00e4ideist\u00e4!\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2026-05-09T13:03:04+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-05-09T14:17:49+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/aitienpaiva_pixabay.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"13 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\"},\"headline\":\"Raskauden aikana vauvasta \u00e4itiin siirtyv\u00e4t solut saattavat suojata sy\u00f6v\u00e4lt\u00e4 \u2013 10 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa \u00e4ideist\u00e4\",\"datePublished\":\"2026-05-09T13:03:04+00:00\",\"dateModified\":\"2026-05-09T14:17:49+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\\\/\"},\"wordCount\":1997,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/05\\\/aitienpaiva_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"keywords\":[\"Etusivu\",\"perhe\",\"Suomi\"],\"articleSection\":[\"Yhteiskunta\"],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\\\/\",\"name\":\"\u00c4itienp\u00e4iv\u00e4: 10 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa \u00e4ideist\u00e4\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/05\\\/aitienpaiva_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"datePublished\":\"2026-05-09T13:03:04+00:00\",\"dateModified\":\"2026-05-09T14:17:49+00:00\",\"description\":\"\u00c4itienp\u00e4iv\u00e4n kunniaksi paneudumme siihen, miten upeita ja ihmeellisi\u00e4 tyyppej\u00e4 juhlakalut ovat. T\u00e4ss\u00e4 siis yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 faktoja \u00e4ideist\u00e4!\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/05\\\/aitienpaiva_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2023\\\/05\\\/aitienpaiva_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"width\":1000,\"height\":600,\"caption\":\"Hyv\u00e4\u00e4 \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4\u00e4! Sen kunniaksi listallinen faktoja \u00e4ideist\u00e4 ja \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4st\u00e4.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Raskauden aikana vauvasta \u00e4itiin siirtyv\u00e4t solut saattavat suojata sy\u00f6v\u00e4lt\u00e4 \u2013 10 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa \u00e4ideist\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"description\":\"Top 10 Listat\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"width\":144,\"height\":144,\"caption\":\"Listafriikki.com\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/listafriikki\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/listafriikkicom\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.tiktok.com\\\/@listafriikki\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\",\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Jenni Ollonqvist\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/en\\\/author\\\/jenni-ollonqvist\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"\u00c4itienp\u00e4iv\u00e4: 10 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa \u00e4ideist\u00e4","description":"\u00c4itienp\u00e4iv\u00e4n kunniaksi paneudumme siihen, miten upeita ja ihmeellisi\u00e4 tyyppej\u00e4 juhlakalut ovat. T\u00e4ss\u00e4 siis yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 faktoja \u00e4ideist\u00e4!","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"\u00c4itienp\u00e4iv\u00e4: 10 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa \u00e4ideist\u00e4","og_description":"\u00c4itienp\u00e4iv\u00e4n kunniaksi paneudumme siihen, miten upeita ja ihmeellisi\u00e4 tyyppej\u00e4 juhlakalut ovat. T\u00e4ss\u00e4 siis yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 faktoja \u00e4ideist\u00e4!","og_url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\/","og_site_name":"Listafriikki.com","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","article_published_time":"2026-05-09T13:03:04+00:00","article_modified_time":"2026-05-09T14:17:49+00:00","og_image":[{"width":1000,"height":600,"url":"https:\/\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/aitienpaiva_pixabay.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jenni Ollonqvist","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Jenni Ollonqvist","Est. reading time":"13 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\/"},"author":{"name":"Jenni Ollonqvist","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd"},"headline":"Raskauden aikana vauvasta \u00e4itiin siirtyv\u00e4t solut saattavat suojata sy\u00f6v\u00e4lt\u00e4 \u2013 10 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa \u00e4ideist\u00e4","datePublished":"2026-05-09T13:03:04+00:00","dateModified":"2026-05-09T14:17:49+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\/"},"wordCount":1997,"publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/aitienpaiva_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","keywords":["Etusivu","perhe","Suomi"],"articleSection":["Yhteiskunta"],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\/","url":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\/","name":"\u00c4itienp\u00e4iv\u00e4: 10 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa \u00e4ideist\u00e4","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/aitienpaiva_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","datePublished":"2026-05-09T13:03:04+00:00","dateModified":"2026-05-09T14:17:49+00:00","description":"\u00c4itienp\u00e4iv\u00e4n kunniaksi paneudumme siihen, miten upeita ja ihmeellisi\u00e4 tyyppej\u00e4 juhlakalut ovat. T\u00e4ss\u00e4 siis yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 faktoja \u00e4ideist\u00e4!","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/aitienpaiva_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/aitienpaiva_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","width":1000,"height":600,"caption":"Hyv\u00e4\u00e4 \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4\u00e4! Sen kunniaksi listallinen faktoja \u00e4ideist\u00e4 ja \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4st\u00e4."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/faktoja-aideista-ja-aitienpaivasta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/listafriikki.com\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Raskauden aikana vauvasta \u00e4itiin siirtyv\u00e4t solut saattavat suojata sy\u00f6v\u00e4lt\u00e4 \u2013 10 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa \u00e4ideist\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","name":"Listafriikki.com","description":"Top 10 Listat","publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/listafriikki.com\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization","name":"Listafriikki.com","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","width":144,"height":144,"caption":"Listafriikki.com"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","https:\/\/www.instagram.com\/listafriikkicom\/","https:\/\/www.tiktok.com\/@listafriikki"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd","name":"Jenni Ollonqvist","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","caption":"Jenni Ollonqvist"},"url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/author\/jenni-ollonqvist\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/aitienpaiva_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27324","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=27324"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27324\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":30691,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27324\/revisions\/30691"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/27327"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=27324"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=27324"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=27324"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Kuva: Lisa Runnels | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Raskaus muuttaa naisen el\u00e4m\u00e4n kokonaisvaltaisesti. Keho k\u00e4y l\u00e4pi muutoksia, jotka on helppo havaita paljaalla silmill\u00e4, mutta my\u00f6s aivot muuttuvat. Tutkimusten mukaan jo raskausaikana erittyv\u00e4 oksitosiinihormoni k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 naisen aivot \u00e4itiysvaihteelle.<\/p>\n Raskausajan hormonit saavat aivoissa aikaan rakenteellisia muutoksia<\/a>: hermosoluihin syntyy uusia v\u00e4k\u00e4si\u00e4, jotka kasvattavat solun pinta-alaa, ja solut muodostavat uusia synapseja eli liitoksia muihin soluihin. \u00c4idin tiedonk\u00e4sittelykyky paranee ja aivot valmistautuvat toimiin, joilla uusi ihminen pidet\u00e4\u00e4n hengiss\u00e4. Se ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 kapasiteetti olisi pois jostain muualta. Eih\u00e4n uuden kielen oppiminenkaan tarkoita sit\u00e4, ettei sen j\u00e4lkeen en\u00e4\u00e4 osaisi soittaa kitaraa.<\/p>\n Vauvan synnytty\u00e4 \u00e4idin hormonit ottavat lopullisesti vallan, mill\u00e4 taataan se, ett\u00e4 h\u00e4n keskittyisi vain j\u00e4lkikasvuunsa. Monet aivojen osat, jotka vastaavat muun muassa tunteista, motivaatiosta, palkitsemisesta ja suunnittelusta, ovat muuttuneet lopullisesti. Kiintymys- ja mielihyv\u00e4hormonien \u2013 oksitosiinin ja dopamiinin \u2013 eritys vain kiihtyy vauvaa hoitaessa.<\/p>\n \u00c4idin ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tarvi olla raskauden kokenut, sill\u00e4 hormonit ottavat valtaansa vauvan ensisijaisen hoitajan, oli h\u00e4n biologisesti sukua tai ei. Tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vanhemman sukupuolella ei ole merkityst\u00e4.<\/p>\n \u00c4iti ei ole ainut, jonka aivot muuttuvat. Vauva tietenkin kehittyy kohdussa, mutta vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen<\/a> mukaan \u00e4idin \u00e4\u00e4net ja syd\u00e4men syke auttavat lapsen aivoja kasvamaan. Pitk\u00e4\u00e4n on toki arveltu, ett\u00e4 \u00e4idin puhe raskauden aikana vahvistaa vauvan kehityst\u00e4, mutta nyt siihen on saatu todisteita.<\/p>\n Tutkimusryhm\u00e4 otti kokeeseen mukaan 40 vauvaa, jotka olivat syntyneet 8-15 viikkoa etuajassa, ja jotka viett\u00e4v\u00e4t suurimman osan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 alusta yksin keskoskaapissa.<\/p>\n Osaan keskoskaapeista asennettiin pienet kaiuttimet, jotka toistivat \u00e4idin puhetta ja syd\u00e4men \u00e4\u00e4ni\u00e4. \u00c4\u00e4net oli tallennettu siten, kuin ne kuuluisivat vauvalle kohtuun. Vauvoille soitettiin \u00e4\u00e4ni\u00e4 kuukauden ajan kolme tuntia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Kontrolliryhm\u00e4n vauvat saivat tyyty\u00e4 kuuntelemaan osaston tavallisia \u00e4\u00e4ni\u00e4, kuten useimmat keskoset ennen t\u00e4t\u00e4 tutkimusta.<\/p>\n Koejakson lopussa vauvojen aivot kuvattiin. Tutkijat huomasivat, ett\u00e4 \u00e4idin puheelle ja syd\u00e4men ly\u00f6nneille altistuneiden vauvojen aivojen kuuloalue oli huomattavasti suurempi kuin toisella ryhm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Voidaan siis p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 vauvoille kannattaa raskausaikana jutella niin paljon kuin jaksaa. Yksinpuhelu ei ole en\u00e4\u00e4 ollenkaan noloa, vaikka eiv\u00e4th\u00e4n odottavat \u00e4idit ole koskaan yksin, joku kuuntelee aina.<\/p>\n Kuva: Anastasia Gepp | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n \u00c4idin puhe ei vaikuta vauvaan vain t\u00e4m\u00e4n ollessa kohdussa. Se voi vaikuttaa lapseen yht\u00e4 voimakkaasti kuin fyysinen kosketus eli \u00e4idin halaus.<\/p>\n Vuonna 2010 julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa<\/a> asetettiin kymmenitt\u00e4in 7-12-vuotiaita tytt\u00f6j\u00e4 stressaaviin tilanteisiin. Heid\u00e4n t\u00e4ytyi ratkoa matemaattisia ongelmia ja pit\u00e4\u00e4 improvisoituja puheita t\u00e4ysin outojen ihmisten edess\u00e4. Kokeeseen osallistuneilla tyt\u00f6ill\u00e4 havaittiin kiihtynytt\u00e4 syd\u00e4men sykett\u00e4 ja huomattavaa nousua stressihormoni kortisolin tasossa.<\/p>\n Tukalan kokemuksen j\u00e4lkeen tyt\u00f6t jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhm\u00e4\u00e4n. Yksi ryhm\u00e4 katsoi neutraaleja tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n Pingviinien matka<\/em> -dokumentin. Toinen ryhm\u00e4 sai viett\u00e4\u00e4 \u00e4itiens\u00e4 kanssa fyysisesti aikaa ja kolmas ryhm\u00e4 puhui \u00e4itiens\u00e4 kanssa puhelimessa.<\/p>\n Niill\u00e4 tyt\u00f6ill\u00e4, jotka p\u00e4\u00e4siv\u00e4t halaamaan \u00e4iti\u00e4\u00e4n, havaittiin nousu oksitosiinin, jo aiemmin mainitun mielihyv\u00e4hormonin, m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Oksitosiinin erittyminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kortisolin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ja laskee siten stressitasoa. Sen oli aiemmin uskottu erittyv\u00e4n vain fyysisen kontaktin seurauksena, mutta yll\u00e4tt\u00e4en my\u00f6s niilt\u00e4, jotka soittivat \u00e4ideilleen, saatiin samanlainen tulos. Elokuvaa katsoneilla ei samanlaista muutosta havaittu.<\/p>\n Useimpien meist\u00e4 on varmaan helppo allekirjoittaa tutkimustulos. Mik\u00e4\u00e4n ei rauhoita samalla lailla kuin puhelu \u00e4idille; se saa tukalimmatkin tilanteet tuntumaan v\u00e4hemm\u00e4n pahoilta. I\u00e4st\u00e4 riippumatta.<\/p>\n Kuva: Sabine van Erb | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Yhdysvaltalainen Ann Jarvis<\/strong> oli 1860-luvulla k\u00e4ydyn sis\u00e4llissodan aikainen aktivisti, joka j\u00e4rjesti pahoin jakautuneessa Virginian osavaltiossa yhteistilaisuuksia, joihin oli kutsuttuna sek\u00e4 Konfederaation ett\u00e4 Unionin joukoissa taistelleiden ja kaatuneiden sotilaiden \u00e4itej\u00e4. H\u00e4n halusi \u00e4itien avulla saada luotua yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 uudelleen, ja pisti pystyyn vuonna 1868 ”\u00c4itien yst\u00e4v\u00e4np\u00e4iv\u00e4” -komitean.<\/p>\n \u00c4itienp\u00e4iv\u00e4liike ei ottanut tuulta alleen, ja Jarvis menehtyi toukokuun 9. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1905, n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4\u00e4. H\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4 Anna Jarvis<\/strong> alkoi kuitenkin l\u00e4hes pakkomielteisesti jatkamaan \u00e4itins\u00e4 ajamaa asiaa. H\u00e4n j\u00e4rjesti vuosittain \u00e4itins\u00e4 kuolinp\u00e4iv\u00e4n tienoilla muistotilaisuuksia, ja sai m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisella ty\u00f6ll\u00e4 viety\u00e4 \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4aatetta eteenp\u00e4in. Muutaman vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietettiin jo laajalti maan joka kolkassa.<\/p>\n Anna Jarvisin periksiantamattomuuden johdosta presidentti Woodrow Wilson<\/strong> julisti vuonna 1914 toukokuun toisen sunnuntain, \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4n, kansalliseksi juhlap\u00e4iv\u00e4ksi.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Suomeen \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4 tuli opettaja ja kouluneuvos Vilho Reiman<\/strong> ansiosta. Reima oli ollut Yhdysvalloissa matkalla juuri \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4n aikaan vuonna 1910. Parin vuoden ajan h\u00e4n yritti markkinoida aatetta kotimaassaan, mutta kansa ei innostunut.<\/p>\n Reima ei kuitenkaan luovuttanut, vaan l\u00e4hti yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n uudelleen vuonna 1918, ja kirjoitti Koti<\/em>-lehteen artikkelin, jossa haastoi kuntia j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4llissodassa kaatuneitten \u00e4ideille l\u00e4mminhenkisi\u00e4 tilaisuuksia. Reima muistutti jakautunutta kansaa siit\u00e4, ett\u00e4 vihollisenkin \u00e4idill\u00e4 on syd\u00e4n, joten juhliin olisi syyt\u00e4 kutsua kunniavieraina kaikkien kaatuneitten \u00e4idit. Se loisi ihmisiin uskoa, toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen.<\/p>\n Alavieska oli ainut, joka tarttui haasteeseen. Juhlan otti j\u00e4rjest\u00e4\u00e4kseen joukko kansakoulujen opettajia yhdess\u00e4 kirkkoherran kanssa. Hein\u00e4kuun 7. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4st\u00e4 tilaisuudesta ilmoitettiin kirkollisissa ilmoituksissa ja mukaan kutsuttiin kaikki seudun \u00e4idit, erityisesti ”maanpuolustuksessa kaatuneiden sankarien \u00e4idit”. Tarjoiluksi luvattiin teet\u00e4, ”mutta jokaisella olkoon sokeria muassansa”.<\/p>\n Alavieskalaisten \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4juhlia ylistettiin my\u00f6hemmin Koti<\/em>-lehdess\u00e4 ja kerrottiin, ett\u00e4 tilaisuudessa pidettiin puheita, laulettiin ja esitettiin kuvaelmia.<\/p>\n Vuonna 1927 \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4 vakiintui nykyiselle paikalleen, toukokuun alkupuolelle.<\/p>\n Kuva: William Krause | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Ajatko autoa eri tavalla silloin, kun \u00e4itisi on kyydiss\u00e4? Mahdollisesti teet sen aivan tietoisilla valinnoilla, mutta ainakin teini-ik\u00e4isill\u00e4 kuskeilla \u00e4idin l\u00e4sn\u00e4olo autossa muuttaa aivojen toimintaa.<\/span><\/p>\n Vuonna 2015 toteutetussa yhdysvaltalaistutkimuksessa<\/a> 25:t\u00e4 teini\u00e4 (16-19-vuotiaita, koska maassa saa ajokortin 16-vuotiaana) pyydettiin suorittamaan ajotesti simulaattorilla niin nopeasti kuin mahdollista. Jokaisessa risteyksess\u00e4 kuskille tuli eteen tilanne, jossa h\u00e4nen piti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 pys\u00e4htyyk\u00f6 keltaisilla valoilla vai ajaako l\u00e4pi viime hetkell\u00e4. Pys\u00e4htymisest\u00e4 rapsahti kolme lis\u00e4sekuntia.<\/p>\n Kun koehenkil\u00f6t olivat yksin, ajoivat he keltaisten valojen l\u00e4pi 55 prosenttia kerroista. Kun heid\u00e4n \u00e4itins\u00e4 oli paikalla, v\u00e4heni m\u00e4\u00e4r\u00e4 45 prosenttiin.<\/p>\n Se ei kuitenkaan ollut tutkimuksen yll\u00e4tt\u00e4vin tulos, l\u00e4hinn\u00e4 ehk\u00e4 odotettu.<\/p>\n Aivokuvista voitiin havaita, ett\u00e4 yksin ajaessaan teinien aivojen palkitsemiskeskus aktivoitui, kun he ottivat riskin ja kiihdyttiv\u00e4t innoissaan l\u00e4pi keltaisten valojen.<\/p>\n \u00c4idin ollessa l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 mielihyv\u00e4hormoni dopamiinia eritt\u00e4v\u00e4 palkitsemiskeskus aktivoitui, kun kuski teki turvallisen ratkaisun eli pys\u00e4htyi valoihin.<\/p>\n Vaikka teini-ik\u00e4ist\u00e4 kuskia turhauttaisi pys\u00e4htyminen, palkitsevat aivot sellaisesta toiminnasta, jota me odotamme muiden meilt\u00e4 toivovan. Ja \u00e4idith\u00e4n toivovat lastensa pysyv\u00e4n turvassa eik\u00e4 ottavan liian suuria riskej\u00e4.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Suukottelu ei ole vain ihmis\u00e4itien tapa, vaan sit\u00e4 tekev\u00e4t kaikki nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t. Useimmilla el\u00e4imill\u00e4 hellyydenosoitusta vastaa nuoleminen. Se vahvistaa sidett\u00e4 vauvan ja \u00e4idin v\u00e4lille.<\/p>\n Suukottelulla on kuitenkin my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 vauvan puolustuskyvyn kehittymisess\u00e4, sill\u00e4 vastasyntyneen vauvan vastustuskyky on v\u00e4h\u00e4inen. Kun \u00e4iti pussailee vauvan poskia, ottaa h\u00e4n samalla ik\u00e4\u00e4n kuin n\u00e4ytteit\u00e4 taudinaiheuttajista<\/a>, joita on lapsen kasvoilla. \u00c4idin suusta patogeenit p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t nielurisoihin, jotka koostuvat ihmisen puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4n kivijalasta, imukudoksesta.<\/p>\n \u00c4iti muuttuu vauvan henkil\u00f6kohtaiseksi apteekiksi, kun h\u00e4nen valkosolunsa alkavat tuottaa vasta-aineita juuri niille patogeeneille, jotka vauvan kasvoilla majailevat. Rintamaidon v\u00e4lityksell\u00e4 lapsi saa r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyn puolustuspaketin ulkoisia uhkia vastaan.<\/p>\n Sanottakoon viel\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s \u00e4idinmaidonkorviketta sy\u00f6v\u00e4t lapset kasvavat oikein tervein\u00e4 ja tyytyv\u00e4isin\u00e4. Imetys ei ole mik\u00e4\u00e4n \u00e4itiyden mittari.<\/p>\n Kuva: Kheel Center<\/a> | CC BY 2.0<\/a><\/p><\/div>\n Vuonna 1919 useat Yhdysvaltojen osavaltiot olivat hyv\u00e4ksyneet naisten \u00e4\u00e4nioikeuden. Jotta \u00e4\u00e4nioikeus tuli lis\u00e4tyksi liittovaltion perustuslakiin, oli sen oltava hyv\u00e4ksytty 36:ssa osavaltiossa, silloisesta 48:sta. Kes\u00e4\u00e4n 1920 menness\u00e4 lakimuutoksen oli hyv\u00e4ksynyt 35 ja kaikki roikkui Tennesseen varassa.<\/p>\n Alustavissa keskusteluissa oltiin p\u00e4\u00e4dytty umpikujaan edustajien jakauduttua kannoissaan 48-48 tasatilanteeseen. Puhemies p\u00e4\u00e4tti ottaa naisten \u00e4\u00e4nioikeuden \u00e4\u00e4nestykseen, ja tuhannet vastaan- ja puolestapuhujat t\u00e4yttiv\u00e4t Nashvillen kadut.<\/p>\n Muuan 24-vuotias Harry Burn<\/strong>, siihen menness\u00e4 nuorin osavaltion lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6elimeen valittu edustaja, oli jo p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 lakimuutosta vastaan yhdess\u00e4 muiden republikaanien kanssa. Juuri ennen \u00e4\u00e4nestyst\u00e4 h\u00e4n oli kuitenkin saanut \u00e4idilt\u00e4\u00e4n Febb Burnilta<\/strong>\u00a0kirjeen, jossa luki:<\/p>\n ”Rakas poikani, \u00e4\u00e4nest\u00e4 naisten \u00e4\u00e4nioikeuden puolesta. Olen odottanut sinun tuovan rohkeasti kantasi esille, mutta viel\u00e4 en ole sit\u00e4 n\u00e4hnyt. Muista olla reipas poika! Siin\u00e4 kaikki \u00e4idilt\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 er\u00e4\u00e4. Rakkaudella, Mama<\/em>.”<\/p>\n Harry Burn marssi elokuun 18. p\u00e4iv\u00e4n \u00e4\u00e4nestykseen punainen ruusu rintapieless\u00e4\u00e4n ja \u00e4idin kirje povitaskussaan. Punainen ruusu oli vastustajien merkki ja lakimuutosta kannattavat pitiv\u00e4t keltaista kukkaa.<\/p>\n \u00c4\u00e4nestyksess\u00e4 Burn sanoi kaikkien j\u00e4rkytykseksi ”aye”.<\/p>\n Niin Tennesseess\u00e4 laillistettiin naisten \u00e4\u00e4nioikeus ja Yhdysvaltojen perustuslakiin sis\u00e4llytettiin 19. lis\u00e4ys, joka takaa yht\u00e4l\u00e4isen \u00e4\u00e4nioikeuden.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Vauva saa reilu puolet perint\u00f6aineksestaan \u00e4idilt\u00e4\u00e4n, mutta my\u00f6s h\u00e4n siirt\u00e4\u00e4 osan itse\u00e4\u00e4n \u00e4idilleen. Vauvan soluja siirtyy kohdun kautta \u00e4idin verenkiertoon, josta ne kulkeutuvat muualle elimist\u00f6\u00f6n: rintoihin, sis\u00e4elimiin ja joskus ne muuntuvat jopa hermosoluiksi. Monesti vauvan soluja on l\u00f6ytynyt my\u00f6s syd\u00e4mest\u00e4. Tutkituissa kudoksissa<\/a> vauvan soluja on ollut noin yksi tuhannesta, aika iso m\u00e4\u00e4r\u00e4 siis.<\/p>\n \u00c4idille vieraiden solujen on ajateltu aiheuttavan joitain autoimmuunisairauksia, mutta tuoreimman tutkimustiedon<\/a> valossa niiden uskotaan osittain suojaavan h\u00e4nt\u00e4 vakavilta sairauksilta, kuten sy\u00f6vilt\u00e4 sek\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonisairauksilta. My\u00f6s naisilta, jotka eiv\u00e4t ole koskaan olleet raskaana, on l\u00f6ydetty Y-kromosomeja (eli ”mieskromosomeja”) sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 soluja.<\/p>\n Se voi johtua monesta syyst\u00e4: kohdussa sulautuneesta veljest\u00e4 tai siit\u00e4, ett\u00e4 naisen \u00e4idilt\u00e4 on siirtynyt aiemmasta raskaudesta tulleita poikavauvan soluja. Voi my\u00f6s olla, ett\u00e4 nainen on tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n ollut raskaana, mutta raskaus on p\u00e4\u00e4ttynyt spontaanisti hyvin aikaisessa vaiheessa.<\/p>\n Solujen vaihto on siis molemminpuolista, sill\u00e4 my\u00f6s \u00e4idilt\u00e4 siirtyy kokonaisia soluja vauvaansa. Ihan niin kuin \u00e4idit eiv\u00e4t olisi jo tehneet tarpeeksi meid\u00e4n puolestamme!<\/p>\n Kuva: Tim Kraaijvanger | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen<\/a> mukaan lasten kehitykselle ei ole erityisen merkityksellist\u00e4 se, kuinka paljon vanhemmat viett\u00e4v\u00e4t heid\u00e4n kanssaan aikaa, vaikka kyse olisi kehityksen kannalta t\u00e4rkeist\u00e4 3-11 v\u00e4lisist\u00e4 ik\u00e4vuosista. Teini-ik\u00e4isille lapsen ja vanhemman v\u00e4linen aika sen sijaaan on m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4; mit\u00e4 enemm\u00e4n yhteist\u00e4 aikaa, sit\u00e4 helpommin teinit pysyv\u00e4t poissa pahanteosta.<\/p>\n Pienille lapsille t\u00e4rkeint\u00e4 on yhdess\u00e4 vietetyn ajan laatu. Tutkimuksen mukaan kahdenkeskist\u00e4 touhua ei tarvitse olla paljon, kunhan se aika on t\u00e4ysin pyhitetty lapselle ilman muita h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6it\u00e4, kuten puhelinta ja tietokonetta. Joten nyt kaikki \u00e4idit: huoli ja huono omatunto pois, vaikka et omasta mielest\u00e4si ehtisi koulun, t\u00f6iden tai harrastusten vuoksi puuhailemaan tarpeeksi lastesi kanssa.<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n \u00c4itien kunniaksi paneudumme t\u00e4ll\u00e4 listalla siihen, miten upeita ja ihmeellisi\u00e4 tyyppej\u00e4 he ovat. Hyv\u00e4\u00e4 \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4\u00e4 jo n\u00e4in v\u00e4h\u00e4n etuk\u00e4teen! Toukokuun toisena sunnuntaina vietett\u00e4v\u00e4 \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4 on maailman kolmanneksi suosituin juhlap\u00e4iv\u00e4, heti joulun ja p\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeen. \u00c4itienp\u00e4iv\u00e4 menisi todenn\u00e4k\u00f6isesti uskonnollisten juhlien edelle, jos se olisi kaikkialla maailmassa samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Esimerkiksi Malawissa \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4 on lokakuussa, Indonesiassa joulukuussa ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":27327,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[35],"tags":[98,456,26],"class_list":["post-27324","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteiskunta","tag-etusivu","tag-perhe","tag-suomi"],"yoast_head":"\n\u00c4idin \u00e4\u00e4net kehitt\u00e4v\u00e4t vauvan aivoja<\/h2>\n
<\/p>\n\u00c4idin puhe rauhoittaa lasta<\/span><\/h2>\n
Ensimm\u00e4inen \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4<\/h2>\n
\u00c4itienp\u00e4iv\u00e4 Suomessa<\/h2>\n
\u00c4idin l\u00e4sn\u00e4olo saa aivot toimimaan eri lailla<\/span><\/h2>\n
\u00c4iti on henkil\u00f6kohtainen l\u00e4\u00e4kkeiden valmistaja<\/h2>\n
Naisten \u00e4\u00e4nioikeus ratkesi \u00e4idin kehotukseen<\/h2>\n
\u00c4iti kantaa lapsiaan ikuisesti syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n, kirjaimellisesti<\/h2>\n
Ei m\u00e4\u00e4r\u00e4, vaan laatu<\/span><\/h2>\n
\n