{"id":27568,"date":"2025-10-10T13:29:34","date_gmt":"2025-10-10T11:29:34","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=27568"},"modified":"2025-10-10T13:47:33","modified_gmt":"2025-10-10T11:47:33","slug":"aikamatkustus-kokemuksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/oudoimmat\/aikamatkustus-kokemuksia\/","title":{"rendered":"Aikamatkustus: 6 henkil\u00f6\u00e4, jotka v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t kiven kovaan matkanneensa ajassa \u2013 menneeseen tai tulevaan"},"content":{"rendered":"

Onko aikamatkustus mahdollista vai ei? P\u00e4\u00e4ttele itse. Tarinoita riitt\u00e4\u00e4 ja t\u00e4lle listalle niist\u00e4 p\u00e4\u00e4si vain murto-osa.<\/p>\n

Varmasti monet toivovat, ett\u00e4 aikamatkustus olisi mahdollista. Paluu tulevaisuuteen<\/em> -elokuvat eiv\u00e4t ehk\u00e4 ole todellisuutta, mutta ajatus on kiehtova.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> kokosi kuusi erilaista tarinaa, joissa ihmiset ovat matkanneet ajassa joko menneeseen tai tulevaisuuteen; ehk\u00e4 jopa molempiin suuntiin. Tai ainakin he kiven kovaan niin v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Viimeisen\u00e4 esittelemme arvostetun fysiikan professorin, joka ei ole aikamatkustaja; ainakaan viel\u00e4. H\u00e4n kuitenkin uskoo vakaasti sen olevan mahdollista ja viel\u00e4 melko pienell\u00e4 taloudellisessa satsauksella. H\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s valmiina tarkat laskelmat ja suunnitelmat toimivasta aikakoneesta \u2013 en\u00e4\u00e4 se pit\u00e4isi rakentaa ja panna koeajoon.<\/p>\n

Mik\u00e4 sinun mielipiteesi on: Onko aikamatkustus mahdollista? Ja jos ei juuri nyt, niin ent\u00e4p\u00e4 l\u00e4hitulevaisuudessa?<\/p>\n

Ja mik\u00e4 kiinnostavinta: Matkaisitko sin\u00e4 katselemaan menneit\u00e4 vai tutustumaan tulevaisuuteen?<\/p>\n

Andrew Basiago<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Seattlelainen lakimies Andrew Basiago<\/strong> on monitaituri: h\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4 matkanneensa sek\u00e4 menneisyyteen ett\u00e4 tulevaisuuteen. H\u00e4n kertoi vuonna 2011 ty\u00f6skennelleens\u00e4 Yhdysvaltain puolustusministeri\u00f6n Pegasus-projektissa, jonka tarkoituksena oli vied\u00e4 ihmisi\u00e4 Marsiin. Ja miten se sitten tapahtui? Teleportaation avulla tietenkin.<\/p>\n

Pegasus oli Basiagon mukaan aktiivinen 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin aikakonetta k\u00e4ytettiin ahkerasti. H\u00e4n on kertonut matkanneensa kuuntelemaan Abraham Lincolnin<\/strong> puhetta vuoteen 1863, ja toisaalta tulevaisuuteen vuoteen 2054. Basiago paljasti my\u00f6s, ett\u00e4 Yhdysvaltain hallitus k\u00e4ytti aikakonetta l\u00e4hett\u00e4\u00e4kseen sotilasjoukkoja niin menneeseen kuin tulevaankin vain muuttaakseen kumpaakin mielens\u00e4 mukaan.<\/p>\n

Basiagon eniten julkisuutta saanut kertomus on kuitenkin matka Marsiin vuonna 1981<\/a>, sill\u00e4 h\u00e4n v\u00e4itti er\u00e4\u00e4n kanssaan matkanneen olleen Yhdysvaltain presidentti Barack Obama<\/strong>. Nuori Obama vain k\u00e4ytti tuolloin nime\u00e4 ”Barry Soetero”. Kohua her\u00e4tt\u00e4nyt v\u00e4ite sai my\u00f6s Valkoisen talon reagoimaan ja tiedottaja Tommy Vietorin<\/strong> mukaan presidentti Obama ei ole milloinkaan k\u00e4ynyt Marsissa.<\/p>\n

Basiagolla ei muista aikamatkaajista poiketen ole ollut antaa mink\u00e4\u00e4nlaisia ennustuksia tulevaisuudesta. Paitsi sen verran, ett\u00e4 h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 nousevansa Yhdysvaltain presidentiksi ennen vuotta 2028. Se juna on tainnut menn\u00e4.<\/p>\n

Bella<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Vain etunimell\u00e4\u00e4n medialle esiintynyt albanialainen Bella<\/strong> avautui huhtikuussa 2018 matkastaan kauas tulevaisuuteen. H\u00e4n kertoi siirtyneens\u00e4 vuoteen 3800<\/a> valkoven\u00e4l\u00e4isen fyysikon Alexander Kozlovin<\/strong> avustuksella.<\/p>\n

Bellan mukaan aikamatkustus ei ole mielek\u00e4st\u00e4 puuhaa: kaikki ymp\u00e4rill\u00e4 muuttui mustaksi ja aikakoneen luoma voimakas j\u00e4nnite kulki l\u00e4pi h\u00e4nen koko kehonsa. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n tulevaisuus ei ollut ruusuinen, sill\u00e4 kaikki meid\u00e4n tuntemamme el\u00e4m\u00e4 oli tuhoutunut, kaikki oli suurta kaaosta ja robotit hallitsivat maailmaa. H\u00e4n oli jopa p\u00e4\u00e4ssyt juttelemaan yhdelle robotille, joka oli kysynyt, mist\u00e4 Bella oli tullut. Nainen ei ollut vastannut.<\/p>\n

Bella otti reissullaan useita valokuvia, mutta on jostain syyst\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4nyt julkisesti niist\u00e4 vain yhden (kuvassa). Ep\u00e4selv\u00e4ss\u00e4 selfiess\u00e4 toki n\u00e4kyy futuristisia rakennelmia, mutta mielenkiintoisinta on ehk\u00e4 se, ett\u00e4 Bellan huulipuna on kaikesta ajassa matkustamisesta ja tulevaisuuden sekasorrosta huolimatta viimeisen p\u00e4\u00e4lle kunnossa ja siistin\u00e4.<\/p>\n

Sir Victor Goddard<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Thomas Cantrell Dugdale | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Vuonna 1935 Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien pilotti Victor Goddard<\/strong> oli lent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Skotlannista Englantiin viikonloppulomalle kaksipaikkaisella koneellaan.<\/p>\n

H\u00e4n katseli avoimesta ohjaamostaan Edinburghin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 sijaitsevaa, ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana rakennettua Dremin lentokentt\u00e4\u00e4, joka oli j\u00e4tetty my\u00f6hemmin oman onnensa nojaan. Hangaarit olivat rapistuneet ja umpeenkasvanut kentt\u00e4 oli piikkilangoin jaettu laidunmaaksi karjalle.<\/p>\n

Kun Goddard parin p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 oli paluumatkallaan, joutui h\u00e4n rajuun myrskyyn ja menetti koneensa hallinnan. Vain metrej\u00e4 ennen maahaniskeytymist\u00e4 h\u00e4n sai koneen tottelemaan ja nosti sen takaisin yl\u00f6s l\u00e4pi usvan ja sateen. Yht\u00e4kki\u00e4 taivas selkeni, ja auringonvalossa Goddard huomasi olevansa Dremin lentokent\u00e4n yl\u00e4puolella.<\/p>\n

Mutta se oli aivan erin\u00e4k\u00f6inen kuin vain muutama vuorokausi sitten: l\u00e4heinen maatila lehmineen oli poissa ja rakennukset oli korjattu kuntoon. Kiitotien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oli nelj\u00e4 kirkkaankeltaista lentokonetta, joiden ymp\u00e4rill\u00e4 liikkui sinisiin haalareihin pukeutuneita mekaanikkoja. Se pisti Goddardin silm\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 tuolloin ilmavoimien mekaanikot k\u00e4yttiv\u00e4t ainoastaan ruskeita asuja.<\/p>\n

Skeptikoiden mielest\u00e4 Goddard oli vain seonnut olinpaikastaan. Vai oliko h\u00e4n sittenkin matkannut pikaiselle visiitille tulevaisuuteen<\/a>? Omasta mielest\u00e4\u00e4n kyll\u00e4, sill\u00e4 nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin, toisen maailmansodan aikana, Dremin kentt\u00e4 kunnostettiin juuri sellaiseksi kuin Goddard oli sen tuolloin n\u00e4hnyt. Lis\u00e4ksi mekaanikot alkoivat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sinisi\u00e4 haalareita ja ilmavoimien harjoituskoneet maalattiin keltaisiksi.<\/p>\n

My\u00f6hemmin ritariksi ly\u00f6ty Goddard teki ilmavoimissa mittavan uran ja koki lennoillaan monia muitakin paranormaaleja ilmi\u00f6it\u00e4. J\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n el\u00e4kkeelle pilotin toimesta, h\u00e4n ty\u00f6skenteli rehtorina College of Aeronautics -yliopistossa.<\/p>\n

Charlotte Anne Moberly ja Eleanor Jourdain<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Jean-Baptiste Andr\u00e9 Gautier-Dagoty | Public Domain<\/p><\/div>\n

Elokuun 10. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1901 kaksi englantilaista naista, Charlotte Anne Moberly<\/strong> ja Eleanor Jourdain<\/strong>, olivat viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Versaillesin palatsissa Ranskassa.<\/p>\n

He eksyiv\u00e4t etsiess\u00e4\u00e4n Petit Trianon -linnaa, ja alkoivat kummatkin tuntea olonsa oudoksi; kuin jokin olisi puristanut sielua kappaleiksi. Oxfordilaisessa St Hugh’s Collegessa opettajina ty\u00f6skennelleet naiset kysyiv\u00e4t suuntaa kahdelta pitkiin, vihreisiin takkeihin pukeutuneilta miehilt\u00e4, jotka ohjasivat ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n pienen sillan. S<\/p>\n

iin\u00e4 sillalla Moberly huomasi 1700-luvun n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4n pukuun sonnustautuneen nuoren naisen, joka istui jakkaralla piirt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Muutakin kummallista tapahtui: he kuulivat \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja n\u00e4kiv\u00e4t rakennuksia, joita ei en\u00e4\u00e4 olisi pit\u00e4nyt olla olemassa.<\/p>\n

Palattuaan Englantiin Moberly ja Jourdain rupesivat tutkimaan mystist\u00e4 tapahtumaa. Kumpikaan heist\u00e4 ei juuri tuntenut 1700-luvun Ranskan historiaa, joten yll\u00e4tys oli melkoinen, kun heid\u00e4n n\u00e4kem\u00e4ns\u00e4 nainen osoittautui kuningatar Marie Antoinetteksi <\/strong>(kuvassa), Ranskan viimeisen kuninkaan Ludvig XVI:n<\/strong> puolisoksi. Naiset olivat vakuuttuneita siit\u00e4, ett\u00e4 olivat matkanneet ajassa taaksep\u00e4in.<\/p>\n

Vuosikymmen my\u00f6hemmin Moberly ja Jourdain kirjoittivat kokemuksestaan An Adventure<\/em> (suom. Seikkailu) -kirjan salanimill\u00e4 Elizabeth Morison ja Frances Lamont. Kirjasta tuli v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti myyntimenestys.<\/p>\n

William Taylor<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

William Taylor<\/strong> paljasti tammikuussa 2018 tarkoin varjellun salaisuuden: H\u00e4n kertoi ty\u00f6skennelleens\u00e4 l\u00e4hes kahdenkymmenen vuoden ajan Britannian salaisen palvelun projektissa, jossa matkattiin kauas tulevaisuuteen.<\/p>\n

Taylor kertoi menneens\u00e4 vuoteen 8973, jolloin koko ihmislaji oli tuhoutunut ja meid\u00e4n paikkamme olivat ottaneet ikuisesti el\u00e4v\u00e4t ihmis-robotti-hybridit. H\u00e4n oli onnistunut ottamaan lukuisia valokuvia tulevaisuuden maailmasta, mutta MI6 oli takavarikoinut niist\u00e4 jokaisen, kun h\u00e4n palasi takaisin vuoteen 2005.<\/p>\n

Taylor paljasti, ett\u00e4 aikamatkustus on ollut johtavien valtioiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo vuodesta 1981 l\u00e4htien, ja ajasta toiseen siirtymisen lis\u00e4ksi my\u00f6s eri ulottuvuuksien v\u00e4lill\u00e4 liikkuminen on mahdollista. Kaikki tarvittava teknologia on saatu avaruusolioiden aluksista.<\/p>\n

Monet niist\u00e4kin, jotka uskovat aikamatkustukseen, ovat tyrm\u00e4nneet Taylorin v\u00e4itteet, mutta en\u00e4\u00e4 ei muuten tarvitse montaa vuotta odottaa, ett\u00e4 totuus selvi\u00e4\u00e4. Nimitt\u00e4in Taylorin mukaan aikamatkustusteknologiasta tehd\u00e4\u00e4n julkista tietoa vuonna 2028.<\/p>\n

John Titor<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Sandstein<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

John Titor<\/strong> on maailmanlaajuisesti ehk\u00e4 tunnetuin aikamatkustaja. Marraskuun 2. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 2000 h\u00e4n kirjoitti er\u00e4\u00e4lle nettifoorumille olevansa aikamatkaaja vuodesta 2036<\/a>. H\u00e4n v\u00e4itti palanneensa vuoteen 1975 hakeakseen vanhasta IBM 5100 -tietokoneesta (kuvassa) osan, jota tulevaisuudessa tarvitaan taistelussa koko maailmaa uhkaavaa tietokonevirusta vastaan. Samalla h\u00e4n my\u00f6nsi olevansa osa ihmiskunnan pelastamiseksi koottua sotilasjoukkoa.<\/p>\n

Titor kertoi my\u00f6s, ett\u00e4 vuonna 2004 Yhdysvalloissa alkaisi sis\u00e4llissota, joka lopulta kehittyisi ydinsodaksi Ven\u00e4j\u00e4n kanssa. T\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 Titorin muita ennustuksia: Kes\u00e4n 2004 olympialaisia ei j\u00e4rjestet\u00e4, hullun lehm\u00e4n tauti aiheuttaa suuren epidemian vuonna 2005 ja samaan aikaan l\u00e4nsimaiden valta luhistuu.<\/p>\n

No, vuodet tulivat ja meniv\u00e4t, eik\u00e4 Titorin lupaamia asioita tapahtunut. H\u00e4n oli toki jo ensimm\u00e4isiss\u00e4 kirjoituksissaan alkanut selittelem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 aikamatkustus saattaa muuttaa tapahtumien kulkua, joten on mahdollista, ett\u00e4 kaikki ei menek\u00e4\u00e4n niin kuin h\u00e4n oli kertonut. Esimerkiksi vuodessa 2000 pys\u00e4htyess\u00e4\u00e4n h\u00e4n oli jo havainnut, ett\u00e4 jotkut jalkapallo-ottelut olivat p\u00e4\u00e4ttyneet eri lailla kuin edellisell\u00e4 kerralla.<\/p>\n

Vuosituhannen alun varikkopys\u00e4hdyksens\u00e4 h\u00e4n teki henkil\u00f6kohtaisista syist\u00e4: tavatakseen perhett\u00e4\u00e4n ja yst\u00e4vi\u00e4\u00e4n. Ilmeisesti vanha tietokoneen osa ei sitten ollutkaan niin kriittinen maailman pelastamisessa, sill\u00e4 Titor ehti tarinoida reilun vuoden verran ennen kuin katosi j\u00e4ljett\u00f6miin. Tai ehk\u00e4 h\u00e4n viimein matkusti takaisin vuoteen 2036.<\/p>\n

Ronald Mallett<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Fysiikan professori Ronald Mallett<\/strong> Connecticutin yliopistosta on yksi harvoista ”oikeista” tutkijoista, jotka uskovat, ett\u00e4 aikamatkustus on mahdollista. H\u00e4n ei v\u00e4it\u00e4 sit\u00e4 tehneens\u00e4, mutta tiet\u00e4\u00e4 sen olevan vain ajan kysymys. Mallett siis eroaa listan muista henkil\u00f6ist\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n ei ole surffaillut ajassa suuntaan tai toiseen \u2013 viel\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Albert Einsteinin<\/strong> suhteellisuusteoriaa perustanaan, h\u00e4n on omien sanojensa mukaan kyennyt kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n prototyypin aikakoneesta (katso kuva t\u00e4st\u00e4<\/a>). Mallett on kertonut pystyneens\u00e4 laserin avulla luomaan py\u00f6riv\u00e4n valons\u00e4teen, joka v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 aikaa ja avaruutta.<\/p>\n

Vuonna 2006 Mallett oli suunnitelmissaan niin pitk\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 oli valmis rakentamaan koneen seuraavan kymmenen vuoden aikana, jos vain rahoittaja l\u00f6ytyisi. H\u00e4n arvioi prosessin budjetiksi 250 000 dollaria, mik\u00e4 projektin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n huomioon ottaen on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n pieni summa. Aikakone ei edelleenk\u00e4\u00e4n ole n\u00e4hnyt p\u00e4iv\u00e4nvaloa<\/a>, joten taisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 vain rahasta kiinni!?<\/p>\n

Mallett on silti optimistinen, ja uskoo teoriansa ja yht\u00e4l\u00f6idens\u00e4 viel\u00e4 toimivan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n