{"id":27594,"date":"2024-06-22T19:17:21","date_gmt":"2024-06-22T17:17:21","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=27594"},"modified":"2024-06-28T22:20:14","modified_gmt":"2024-06-28T20:20:14","slug":"10-haaperinteet-alkupera","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-haaperinteet-alkupera\/","title":{"rendered":"Bestmanin teht\u00e4v\u00e4 oli auttaa kaveriaan varastamaan mieleinen morsian \u2013 10 h\u00e4\u00e4perinteiden omituista alkuper\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"

H\u00e4\u00e4perinteet ovat meille kaikille tuttuja: bestman, morsiusneidot, kuherruskuukausi, vihkisormus… Lista on loputon. Mutta tied\u00e4tk\u00f6, mist\u00e4 ne kaikki ovat saaneet alkunsa!?<\/p>\n

Vaikka sit\u00e4 haluaisi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 mahdollisimman modernit h\u00e4\u00e4t, ovat ikivanhat h\u00e4\u00e4perinteet l\u00e4hes v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00e4sn\u00e4. Traditiot voivat nyky\u00e4\u00e4n tarkoittaa h\u00e4\u00e4parille aivan jotain muuta, kuin mit\u00e4 varten niit\u00e4 on alunperin ruvettu harjoittamaan, mutta silti me juhlimme h\u00e4it\u00e4 edelleen muinaisten taikauskojen mukaisesti.<\/p>\n

Onnea kaikille t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 avioliiton satamaan asteleville!! Muistakaa pysy\u00e4 suojassa pahoilta hengilt\u00e4; t\u00e4ss\u00e4 muutamia h\u00e4\u00e4perinteit\u00e4, jotka voivat olla siin\u00e4 avuksi.<\/p>\n

Sukkanauha<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Chalo Garcia | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Sukkanauhan heitt\u00e4minen on per\u00e4isin 1500-luvulta, jolloin uskottiin, ett\u00e4 palanen morsiamen h\u00e4\u00e4pukua tuottaa onnea. Uskomus johti valitettavan usein siihen, ett\u00e4 h\u00e4\u00e4vieraat kirjaimellisesti hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t morsiamen kimppuun<\/a> ja repiv\u00e4t puvun hajalle.<\/p>\n

Siksi morsiamet alkoivat piilottaa pukujensa alle helposti riisuttavia sukkanauhoja, joita he sitten heitteliv\u00e4t h\u00e4\u00e4vieraille \u2013 niille uhkaavasti ja hullunkiilto silmiss\u00e4\u00e4n puvunpalasia himoaville h\u00e4\u00e4vieraille. Morsiamella saattoi olla muitakin kyseiseen tarkoitukseen pyhitettyj\u00e4 kankaan paloja, mutta sukkanauha on s\u00e4ilynyt mukana perinteiss\u00e4 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka.<\/p>\n

Toisen uskomuksen mukaan sukkanauha oli todiste siit\u00e4, ett\u00e4 avioliitto oli h\u00e4\u00e4y\u00f6n\u00e4 sinet\u00f6ity, joten sulhasen l\u00e4himm\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t k\u00e4viv\u00e4t anastamassa riisutun asusteen h\u00e4\u00e4parin majapaikasta.<\/p>\n

1500-luvun lopulla perinteeksi muodostui, ett\u00e4 sulhanen riisui sukkanauhan h\u00e4\u00e4juhlassa, sill\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 onnea halajavat, usein juopuneet miesvieraat, saattoivat edelleen yritt\u00e4\u00e4 ry\u00f6st\u00e4\u00e4 sen suoraan morsiamen p\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Avioehto<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Gerd Altmann | Pixabay<\/p><\/div>\n

Voiko t\u00e4m\u00e4n nyt laskea h\u00e4\u00e4perinteeksi vai ei? Listalle se p\u00e4\u00e4si silti, sill\u00e4 on hyvin mielenkiintoista, ett\u00e4 avioehdon tekeminen ei ole ollenkaan niin uusi asia, kuin milt\u00e4 se kuulostaa.<\/p>\n

Avioehtosopimukset olivat hyvin yleisi\u00e4 muinaisessa Egyptiss\u00e4, ja vanhin tunnettu avioehtosopimus on hieman alle 2500 vuotta vanha. Siin\u00e4 todetaan, ett\u00e4 jos avioliitto ei syyst\u00e4 tai toisesta toimi, tarjotaan vaimolle riitt\u00e4v\u00e4 elintaso<\/a>: ”1.2 palaa hopeaa ja 36 pussia viljaa joka vuosi h\u00e4nen loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan”.<\/p>\n

My\u00f6s ketubah<\/em>, ainakin 2000 vuotta vanha\u00a0juutalaisten avioehtosopimus<\/a> velvoittaa miehen huolehtimaan vaimonsa hyvinvoinnista mahdollisen avioeron tai leskeyden sattuessa kohdalle.<\/p>\n

Bestman ja alkuper\u00e4inen morsiamen ry\u00f6st\u00f6<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Bestmanin teht\u00e4v\u00e4t ovat saaneet alkunsa jo ennen 500-lukua saksalaisissa goottiyhteis\u00f6iss\u00e4, joissa nuorista naisista oli pulaa ja morsian piti varastaa. Sulhanen valitsi l\u00e4himm\u00e4n yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 matkaan mukaan, kun h\u00e4n l\u00e4hti toiseen kyl\u00e4\u00e4n morsiamen ry\u00f6st\u00f6\u00f6n. Koska oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 naisen perhe yritt\u00e4isi est\u00e4\u00e4 kidnappauksen, oli bestmanin ty\u00f6n\u00e4 suojella pakenevaa nuortaparia. Ket\u00e4\u00e4nh\u00e4n ei kiinnostanut, oliko morsian suostuvainen vai ei.<\/p>\n

Bestmanin teht\u00e4v\u00e4t eiv\u00e4t kuitenkaan loppuneet siihen, vaan h\u00e4nen tuli h\u00e4iden aikana seist\u00e4 sulhasen oikealla puolella vahtimassa, ettei mik\u00e4\u00e4n tai kukaan p\u00e4\u00e4se keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n seremoniaa; ilmeisesti tuolloin oli syyt\u00e4 pel\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 morsian kaapattaisiin (j\u00e4lleen kerran) juuri ennen virallisuuksia. Onneksi nyky\u00e4\u00e4n bestmanilla on miekan sijaan taskussaan sormukset.<\/p>\n

Tapa, jossa morsiamen is\u00e4 saattelee tytt\u00e4rens\u00e4 alttarille, on suhteellisen tuore. Jos h\u00e4\u00e4pari k\u00e4velee yhdess\u00e4 papin (tai vihkij\u00e4n) luo, on morsian sulhasen vasemmalla puolella. Aiemmin t\u00e4m\u00e4 oli ainut k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, koska siten sulhanen sai pidetty\u00e4 ry\u00f6st\u00e4m\u00e4ns\u00e4 morsiamen l\u00e4hell\u00e4, ja vapaana olleella oikealla k\u00e4dell\u00e4 pystyi heiluttamaan miekkaa ja h\u00e4tist\u00e4m\u00e4\u00e4n naapurikyl\u00e4n miehi\u00e4 et\u00e4\u00e4mm\u00e4lle.<\/p>\n

Morsiusneidot<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Galina Krupoderova | Pixabay<\/p><\/div>\n

Morsiusneidot olivat avioliittoon astuvan morsiamen tukena ja turvana lukuisin joukoin jo muinaisessa Egyptiss\u00e4. Toisin kuin nyky\u00e4\u00e4n, tuolloin morsiusneidot pukeutuivat morsiamen kanssa samanlaisiin asuihin, jotta pahat henget saataisiin h\u00e4milleen.<\/p>\n

Uskomuksena oli, ett\u00e4 pahat henget yritt\u00e4isiv\u00e4t saapua h\u00e4\u00e4juhlaan ja pilaisivat h\u00e4\u00e4t noitumalla morsiamen. Jos morsianta ei voinut samanlaisista asuista johtuen erottaa muista juhlijoista, oli juhla turvassa.<\/p>\n

Mit\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan haluttu riskeerata, joten varotoimenpiteen\u00e4 morsian kantoi valkosipulista ja tillist\u00e4 valmistettua kimppua, jonka voimakas tuoksu ajoi kaikki pahantahtoiset henkiolennot tiehens\u00e4.<\/p>\n

Nykyisin morsiuskimput ovat n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 ja tuoksuvia, mutta eiv\u00e4t sent\u00e4\u00e4n haise ruoalta. Vai kuka uskaltaa olla hieman erilainen ja perinteit\u00e4 kunnioittava morsian, ja marssii alttarille yrttinippu k\u00e4dess\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Vihkisormus<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Yleisesti ajatellaan, ett\u00e4 muinaiset egyptil\u00e4iset olivat ensimm\u00e4isi\u00e4, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t sormuksia h\u00e4\u00e4seremonioissaan. Ensimm\u00e4iset sormukset olivat renkaaksi punottua hamppua tai kaislaa, mutta koska kasvit eiv\u00e4t olleet kaikkein kest\u00e4vimpi\u00e4 materiaaleja, korvattiin ne sormuksilla, jotka oli tehty luusta, nahasta tai norsunluusta. Sulhanen laittoi sormuksen morsiamensa sormeen merkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n uskoi ja luotti tuoreen vaimonsa pystyv\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta kodista.<\/p>\n

Rooman valtakunnan aikaan vihkisormus annettiin useimmiten morsiamen is\u00e4lle, mik\u00e4 symboloi tyt\u00f6st\u00e4 k\u00e4yty\u00e4 onnistunutta kauppaa. Jossain vaiheessa sormus alettiin kuitenkin luovuttaa itse morsiamelle merkkin\u00e4 luottamuksesta. Sulhanen halusi siis osoittaa tulevalle vaimolleen, ett\u00e4 kykenee luottamaan arvokasta omaisuuttaan t\u00e4m\u00e4n haltuun.<\/p>\n

Kristillisiin h\u00e4\u00e4seremonioihin vihkisormus l\u00f6ysi tiens\u00e4 vasta ajanlaskumme ensimm\u00e4isen vuosituhannen loppupuolella. Silloinkin kyse oli l\u00e4hinn\u00e4 kalleuksien vaihtamisesta ja ehtojen noudattamisesta: ”Saat t\u00e4m\u00e4n sormuksen avioliiton merkiksi, jos is\u00e4si maksaa luvatun summan”.<\/p>\n

Kuherruskuukausi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Kuherruskuukausi -k\u00e4sitteen arvellaan syntyneen aikana, jolloin morsiamet ry\u00f6stettiin v\u00e4kisin kotikylist\u00e4\u00e4n. Kaappaamisen j\u00e4lkeen nainen (tai useimmiten kai nuori tytt\u00f6) pidettiin piilopaikassa yhden kokonaisen kuun kierron ajan. Jos morsianta ei tuona aikana l\u00f6ydetty ja saatu palautettua kotiin, tuli h\u00e4nest\u00e4 laillisesti kidnappaajansa puoliso. Monesti tuleva vaimo oli tuossa vaiheessa jo raskaana ja sulhanen maksoi t\u00e4m\u00e4n perheelle korvauksen.<\/p>\n

Englanninkielinen honeymoon\u00a0<\/em>juontaa juurensa perinteeseen, jossa morsiamen tuli hyv\u00e4n lapsionnen takaamiseksi juoda h\u00e4iden j\u00e4lkeen kuukauden ajan hunajaviini\u00e4, joka yhdistettiin hellyyteen, aistillisuuteen ja hedelm\u00e4llisyyteen.<\/p>\n

Valkoinen h\u00e4\u00e4puku<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Monet luulevat virheellisesti, ett\u00e4 Englannin kuningatar Viktoria<\/strong> (kuvassa) oli ensimm\u00e4inen, joka piti valkoista h\u00e4\u00e4pukua menness\u00e4\u00e4n prinssi Albertin<\/strong> kanssa naimisiin vuonna 1840. H\u00e4n oli toki se, joka teki valkoisesta h\u00e4\u00e4puvusta maailmanlaajuisen muoti-ilmi\u00f6n, mutta er\u00e4s toinen kuningatar ehti edelle satoja vuosia aiemmin.<\/p>\n

Ranskan kuningatar Anna Bretagnelainen<\/strong> oli ensimm\u00e4inen, joka kohautti pukemalla ylleen valkoista<\/a> h\u00e4\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n vuonna 1499. H\u00e4n avioitui itseasiassa kolmesti, joista viimeisell\u00e4 kerralla oli vuorossa valkoinen asu. Anna oli naimisissa Ranskan kuninkaan Kaarle VIII:n<\/strong> kanssa ja heid\u00e4n avioehdossaan oli pyk\u00e4l\u00e4, jonka mukaan Anna pysyisi kuningattaren valtaistuimella, jos Kaarlelle sattuisi jotain.<\/p>\n

Sopimus pistettiin Kaarlen menehdytty\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, ja Anna astui avioon kuolleen miehens\u00e4 kaukaisen serkun ja seuraajan, kuningas Ludvig XII:n<\/strong>. Ennen Anna Bretagnealaista Englannin kuninkaalliset olivat pukeutuneet h\u00e4\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n hopeisiin pukuihin ja kaikki muut sinisiin.<\/p>\n

Suomessa k\u00e4ytettiin pitk\u00e4\u00e4n mustaa h\u00e4\u00e4pukua. Valkoinen alkoi yleisty\u00e4 vasta 1800-luvun lopulla, arvatenkin kuningatar Viktorian esimerkin villitsem\u00e4n\u00e4. Musta h\u00e4\u00e4puku oli siit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen, ett\u00e4 sen pystyi siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4iden j\u00e4lkeen juhla- ja hautajaisvaatteeksi.<\/p>\n

Huntu<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Hisu Iee | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Morsiushuntu on todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jopa satoja vuosia morsiuspukua aiemmin. Huntu ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n alunperin ollut symboli morsiamen vaatimattomuudesta ja neitseellisyydest\u00e4, johon kristillinen kirkko sen yhdisti. Onneksi nyky\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 katsota pahalla silm\u00e4ll\u00e4 ”synniss\u00e4 el\u00e4neit\u00e4” morsiamia, jotka haluavat laittaa hunnun h\u00e4\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Antiikin Kreikassa ja Roomassa huntu suojeli kantajaansa milt\u00e4s muultakaan kuin pahoilta hengilt\u00e4, ja se oli useimmiten tulta symboloidakseen valmistettu punaisesta tai keltaisesta kankaasta. Huntu oli my\u00f6s oleellinen osa sit\u00e4 ajatusta, ett\u00e4 tulevat puolisot eiv\u00e4t n\u00e4e toisiaan ja mahdollisesti pakene paikalta ennen seremoniaa, jos kumppanin ulkon\u00e4k\u00f6 ei miellyt\u00e4. Oltiin siis siirrytty siihen ”suloiseen” aikaan, jolloin morsiamia ei en\u00e4\u00e4 v\u00e4kipakolla ry\u00f6stetty kodeistaan, vaan avioliitot olivat sukujen j\u00e4rjest\u00e4mi\u00e4.<\/p>\n

Koska hunnut olivat alunperin paksua kangasta, jotta niiden l\u00e4pi ei juuri mainitusta syyst\u00e4 n\u00e4hnyt, tarvi morsian hieman apua p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen alttarille asti. Sen takia is\u00e4t saattoivat tytt\u00e4rens\u00e4 oikeaan osoitteeseen. Vaikka hunnun k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus ja tyyli ovat Euroopan varhaisesta historiasta radikaalisti muuttuneet, s\u00e4ilyi taluttaminen yleisen\u00e4 h\u00e4\u00e4perinteen\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4\u00e4kakku<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Rooman valtakunnan aikana n\u00e4htiin ensimm\u00e4iset h\u00e4\u00e4kakut, mutta niit\u00e4 ei tokikaan sy\u00f6ty. Sen sijaan sulhanen iski ohrasta valmistetun kakun morsiamen p\u00e4\u00e4h\u00e4n hedelm\u00e4llisyyden takaamiseksi.<\/p>\n

Keskiaikaisessa Englannissa vieraat toivat h\u00e4\u00e4parille lahjaksi pieni\u00e4 kakkusia, jotka sitten kasattiin niin korkeaksi pinoksi kuin mahdollista; niit\u00e4k\u00e4\u00e4n ei sy\u00f6ty. Tuoreen pariskunnan piti yritt\u00e4\u00e4 suudella kasan yli, ja jos se onnistui, oli onnellinen ja menestyksek\u00e4s avioliitto taattu. Ehk\u00e4 siit\u00e4 ovat my\u00f6s per\u00e4isin h\u00e4\u00e4kakun p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevat suutelevaa h\u00e4\u00e4paria kuvaavat koristeet.<\/p>\n

Nykyaikaisen h\u00e4\u00e4kakkutrendin luojana pidet\u00e4\u00e4n Englantia 1600-luvun lopulla hallinnutta kuningas Kaarle II:a<\/strong>. H\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 kakkujen tulee maistua hyv\u00e4lt\u00e4 (neronleimaus!), ne tulee kasata moneen kerrokseen ja lopuksi kuorruttaa kauniisti.<\/p>\n

Siihen asti makean kakun sijaan englantilaisissa h\u00e4iss\u00e4 oli nautittu ”morsiamen piirakkaa<\/a>”, joka oli tehty kukonharjasta, m\u00e4nnyn siemenist\u00e4, lampaan kiveksist\u00e4 ja ostereista. Piirakasta kielt\u00e4ytymist\u00e4 pidettiin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00f6yke\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Luojalle kiitos Kaarle-kuninkaasta!<\/p>\n

Kynnyksen yli kantaminen<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Katelyn MacMillan | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Morsiamen kantaminen kynnyksen yli on my\u00f6s ikivanha perinne ja sen alkuper\u00e4st\u00e4 on monia teorioita.<\/p>\n

Roomalaisen perinteen mukaan morsian tuli kantaa yhteiseen kotiin, koska jos h\u00e4n sattuisi kompuroimaan kynnyksell\u00e4, oli pariskunnalle tiedossa pahat ajat. Historian kirjoissa ei ole mainintaa siit\u00e4, mit\u00e4 tulisi tapahtumaan, jos sulhanen kompastui, mutta se taitaa olla ep\u00e4olennaista.<\/p>\n

Joidenkin mukaan kynnyksen yli kantaminen tehtiin siksi, ett\u00e4 nuoret ja viattomat tyt\u00f6t olivat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen alttiita pahoille hengille, joiden uskottiin v\u00e4ijyv\u00e4n ovensuissa. Kynnykset n\u00e4htiin el\u00e4vien ja kuolleiden v\u00e4listen maailmojen portteina, mist\u00e4 syyst\u00e4 edelleen monissa kulttuureissa kynnyksen yli halaamista pidet\u00e4\u00e4n ep\u00e4onnea tuottavana.<\/p>\n

Vaikka jo mainituissakaan teorioissa ei mit\u00e4\u00e4n ruusuista ollut, on t\u00e4m\u00e4 viimeinen v\u00e4hiten romanttinen. Sen mukaan kynnyksen yli kantaminen juontaa juurensa aikaan, jolloin ry\u00f6stetyt morsiamet piti vasten tahtoaan ja v\u00e4kisin kantaa tuoreen aviomiehen kotiin.<\/p>\n

Oi aikoja, oi tapoja!<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n