{"id":27741,"date":"2023-11-01T20:19:04","date_gmt":"2023-11-01T18:19:04","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=27741"},"modified":"2023-11-26T21:31:43","modified_gmt":"2023-11-26T19:31:43","slug":"10-laskuvirhetta-johti-katastrofiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-laskuvirhetta-johti-katastrofiin\/","title":{"rendered":"Marsiin matkannut luotain tuhoutui, koska yhteisty\u00f6tahot k\u00e4yttiv\u00e4t eri mittayksikk\u00f6j\u00e4rjestelmi\u00e4: 10 noloa virhett\u00e4, jotka johtivat katastrofiin"},"content":{"rendered":"

Harvoin pienet laskuvirheet ja desimaalipilkku v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 paikassa johtavat suurempaan katastrofiin kuin heikkoon matikan numeroon tai nolostumiseen. Toisin on t\u00e4m\u00e4n listan tapauksissa!<\/p>\n

Ihminen on erehtyv\u00e4inen, joten on aivan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 virheit\u00e4 sattuu. Ja mit\u00e4 monimutkaisempia laskutoimituksia, tietokoneohjelmia tai yht\u00e4l\u00f6it\u00e4 py\u00f6rittelee, sit\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 joskus voi sattua mokia.<\/p>\n

Mutta Listafriikki<\/a> vie teid\u00e4t nyt sellaisten virheiden pariin, jotka oikeasti olisi voinut tarkkaavaisuudella ja oikein laskemalla v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Eik\u00e4 n\u00e4iden katastrofien \u2013 ainakaan kaikkien \u2013 v\u00e4ltt\u00e4miseen olisi tarvinnut olla matematiikan tohtori.<\/p>\n

Laufenburgin silta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Andreas Neef | Pixabay<\/p><\/div>\n

Saksassa ja Sveitsiss\u00e4 on kummassakin Laufenburgin kaupunki. N\u00e4it\u00e4 kaupunkeja ja samalla maita jakaa Rein-joki, jonka yli p\u00e4\u00e4tettiin alkaa rakentaa siltaa vuonna 2003.<\/p>\n

Sopimuksen mukaan kummatkin maat rakentaisivat ”omilla puolillaan” ja ty\u00f6maat kohtaisivat konkreettisesti ja symbolisesti keskell\u00e4 jokea. Kun silta oli melkein valmis, huomasivat rakentajat, ett\u00e4 Saksan puolella silta oli 54 senttimetri\u00e4 korkeammalla; p\u00e4it\u00e4 ei siis saanut yhdistetty\u00e4.<\/p>\n

Virhe johtui siit\u00e4, ett\u00e4 kukin maa m\u00e4\u00e4rittelee eri lailla maanpinnan korkeuden merenpinnasta mitattuna<\/a>. Saksassa m\u00e4\u00e4ritykseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Pohjanmerta ja Sveitsiss\u00e4 V\u00e4limerta.<\/p>\n

Sillan suunnittelijoilla t\u00e4m\u00e4 oli toki tiedossa: maiden v\u00e4lill\u00e4 oli 27 sentin ero korkeudessa, mik\u00e4 oli laskuissa otettu huomioon. Joku kuitenkin suoritti yksinkertaisen laskutoimituksen v\u00e4\u00e4rin p\u00e4in, ja 27 senttimetri\u00e4 kerrottiin kahdella sen sijaan, ett\u00e4 ero olisi poistettu.<\/p>\n

Ongelma ratkesi sill\u00e4, kun Saksan puolen silta madallettiin tarvittavat reilu puoli metri\u00e4.<\/p>\n

Espanjan sukellusveneet<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Vuonna 2003 Espanja lanseerasi uuden sukellusveneohjelman, jonka vaatimaton budjetti oli 2,5 miljardia euroa. Sen tarkoituksena oli rakentaa nelj\u00e4 t\u00e4ysin uudenlaista hybridisukellusvenett\u00e4 Espanjan laivastolle.<\/p>\n

Kymmenen vuotta my\u00f6hemmin, vuonna 2013, kun ensimm\u00e4inen alus oli l\u00e4hes valmis, huomattiin sen olevan l\u00e4hes 100 tonnia painavampi kuin oli suunniteltu. Laivastossa huolestuttiin, sill\u00e4 arvioiden mukaan sukellusvene ei todenn\u00e4k\u00f6isesti palaisi koskaan pintaan, jos se otettaisiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Paino-ongelmaa ruvettiin tietenkin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja tuli ilmi, ett\u00e4 joku onneton oli pannut alkuper\u00e4isiss\u00e4 laskelmissa desimaalipilkun v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n kohtaan. Valitettavasti virhe selvisi vasta, kun yksi alus oli l\u00e4hes valmis ja muiden kolmen rakennusty\u00f6t olivat jo alkaneet.<\/p>\n

My\u00f6hemmin Espanja palkkasi Yhdysvaltalaisen Electric Boat of Groton -yrityksen korjaamaan yli 2000 tonnia painavien sukellusveneidens\u00e4 mittasuhteita, mik\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n ollut ilmaista puuhaa. Virheen korjaaminen maksoi 14 miljoonaa euroa lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Aluksista tehtiin aiempaa pidempi\u00e4, jolloin painoakin sai olla enemm\u00e4n. Mutta vuonna 2018 tuli vastaan seuraava ongelma<\/a>: suuremmat sukellusveneet eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 mahtuneet niille varta vasten rakennettuun satamaan. Koko laivaston tukikohta piti muokata uusiksi, mik\u00e4 nosti lopullisen budjetin nelj\u00e4\u00e4n miljardiin.<\/p>\n

Mars Climate Orbiter tuhoutui<\/h2>\n
\"\"

Kuva: NASA\/JPL<\/a> | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Mars Climate Orbiter oli joulukuussa 1998 matkaan l\u00e4hetetty avaruusluotain, jonka oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 kiert\u00e4\u00e4 Marsia ja ker\u00e4t\u00e4 tietoa sen ilmastosta ja kaasukeh\u00e4st\u00e4 kahden vuoden ajan. Luotaimen oli my\u00f6s tarkoitus toimia viestien v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4 Mars Polar Lander -luotaimelle, joka oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 laskea planeetan pinnalle hieman my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Mars Climate Orbiter oli Nasan ja Lockheed Martinin, maailman suurimman aseteollisuuden ja avaruustekniikan konsernin, yhteisty\u00f6n tulosta. Projektin hintalappu oli 125 miljoonan dollarin luokkaa, joten oli melko ik\u00e4v\u00e4 yll\u00e4tys, kun syksyll\u00e4 1999, juuri ennen Marsin kiertoradalle asettumista, yhteys luotaimeen katosi.<\/p>\n

Hyvin pian huomattiin, ett\u00e4 luotain oli yritt\u00e4nyt asettua liian l\u00e4helle planeetan pintaa ja tuhoutunut v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Nopeasti selvisi my\u00f6s virheen syy<\/a>.<\/p>\n

Nasa oli k\u00e4ytt\u00e4nyt laskelmissaan SI- eli metrij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jossa luvut ilmoitetaan esimerkiksi millimetrein\u00e4 ja kilogrammoina. Lockheed Martinin insin\u00f6\u00f6rit taas k\u00e4yttiv\u00e4t brittil\u00e4ist\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jossa pelataan tuumilla ja paunoilla.<\/p>\n

Joten kun Nasa vastaanotti Lockheed Martinilta laukaisun j\u00e4lkeen elint\u00e4rkeit\u00e4 kiihtyvyyslukemia, puhuivat laboratoriot kesken\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin eri kielt\u00e4. Nolointa koko tapahtuneessa oli se, ett\u00e4 kukaan ei huomannut virhett\u00e4 luotaimen yli yhdeks\u00e4n kuukauden mittaisen matkan aikana. Katastrofi olisi voitu niin kovin helposti v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Lontoon Millenium-silta<\/span><\/h2>\n
\"\"

Kuva: Marl\u00e8ne Sellebr\u00e5ten | Pixabay<\/p><\/div>\n

Lontoossa haluttiin juhlistaa uuden vuosituhannen alkua uudella, ajankohdan mukaan nimetyll\u00e4, Millenium-sillalla. Jalankulkijoille tarkoitettu silta ylitt\u00e4\u00e4 Thames-joen yhdist\u00e4en etel\u00e4rannalla sijaitsevan nykytaiteen museo Tate Modernin ja pohjoispuolella olevan Pyh\u00e4n Paavalin katedraalin. Kun silta avattiin yleis\u00f6lle kes\u00e4kuussa 2000, huomasivat innokkaat ylitt\u00e4j\u00e4t kauhukseen, ett\u00e4 silta huojui ja v\u00e4risi uhkaavasti.<\/p>\n

Riippusillan suunnittelua hankaloittaa k\u00e4velij\u00f6iden tapa mukauttaa askeltensa rytmi sillan luonnolliseen liikehdint\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 saa v\u00e4r\u00e4htelyn vain voimistumaan. Mieti vaikka leikkipuiston pient\u00e4 riippusiltaa, jossa efekti on sama \u2013 joen ylitt\u00e4v\u00e4n sillan kohdalla puhutaan vain isommassa mittakaavassa. Mit\u00e4\u00e4n suurempaa vaaraa vavahtelusta ei k\u00e4velij\u00f6ille olisi ollut, mutta ruuhkaisina aikoina liikehdint\u00e4 olisi saattanut aiheuttaa joukkohysteriaa.<\/p>\n

Niinp\u00e4 silta suljettiin. Suunnittelijat totesivat, ett\u00e4 heille oli k\u00e4ynyt piirroksissa ja laskelmissa pieni k\u00f6mm\u00e4hdys. Ihmisten askelten aiheuttaman, yl\u00f6s ja alas suuntautuvan liikkeen voimistuminen oli kyll\u00e4 otettu huomioon, mutta sivusuuntainen vavahtelu oli j\u00e4\u00e4nyt suunnitelmissa t\u00e4ysin huomiotta.<\/p>\n

Yhdeks\u00e4n miljoonaa puntaa maksaneissa korjaust\u00f6iss\u00e4 siltaan lis\u00e4ttiin kymmenitt\u00e4in iskunvaimentimia, ja silta avattiin uudelleen helmikuussa 2002.<\/p>\n

Vasa-laivan uppoaminen<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Mark\u00e9ta Machov\u00e1 | Pixabay<\/p><\/div>\n

Elokuun 10. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1627 Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin<\/strong> silm\u00e4ter\u00e4 Vasa-sotalaiva laskettiin mereen. Raskaasti aseistettu laiva oli ollut neitsytmatkallaan vain vartin verran, kun se kovan tuulenpuuskan takia kaatui ja upposi vain reilun kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 rannasta.<\/p>\n

Onnettomuudessa menehtyi 30 ihmist\u00e4 ja Vasa-laiva makasi meren pohjassa 333 vuotta, kunnes hyv\u00e4kuntoisena s\u00e4ilynyt hylky nostettiin pintaan vuonna 1961. Monet suomalaisetkin ovat varmasti k\u00e4yneet Tukholman lomillaan ihailemassa laivaa varta vasten sille rakennetussa Vasa-museossa<\/a>.<\/p>\n

Vasa-laiva upposi monestakin syyst\u00e4. Rakentamisen aikana sen kokoon ja aseistukseen tuli jatkuvasti muutoksia, mik\u00e4 johti siihen, ett\u00e4 laivan painolasti oli liian kevyt eli se ui aivan liian korkealla.<\/p>\n

Ja jos liian ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollut painopiste ei kaatanut laivaa, niin katastrofin viimeisteli h\u00f6lm\u00f6 mittausvirhe<\/a>. Arkeologit ovat tutkineet Vasan jokaisen puuosan yksitellen, ja heille on selvinnyt, ett\u00e4 aluksessa oli paapuurin puolella enemm\u00e4n puutavaraa. Se siis kallistui siihen suuntaa.<\/p>\n

Syy painon ep\u00e4tasaiseen jakaantumiseen oli rakentamisessa k\u00e4ytetyt erilaiset viivaimet. Osa viivoittimista oli amsterdamilaisen jalan (28,31 cm) ja osa tukholmalaisen jalan (29,69 cm) mittaisia. Jalat my\u00f6s jakautuivat eri lailla: amsterdamilainen 11 ja tukholmalainen 12 tuumaan. Joten jos jokin palanen sovittiin 4 tuuman paksuiseksi, saattoi se tarkoittaa aivan eri asiaa kahdelle puusep\u00e4lle.<\/p>\n

Ilmatorjuntaohjuksen py\u00f6ristysvirhe<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Helmikuun 25. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1991 Irakin ohjus p\u00e4\u00e4si iskem\u00e4\u00e4n Yhdysvaltojen tukikohtaan Saudi-Arabian Dharanissa. Iskussa menehtyi 28 sotilasta ja loukkaantui ainakin 100. K\u00e4ynniss\u00e4 oli Persianlahden sota, mutta isku p\u00e4\u00e4si yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki, koska tukikohdassa oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ilmatorjuntaohjus. <\/span><\/p>\n

J\u00e4rjestelm\u00e4 ei kuitenkaan pys\u00e4ytt\u00e4nyt irakilaisten ohjusta, koska sen ohjelmistossa oli vika<\/a>. Systeemin ajanotto tapahtui sekunnin kymmenesosien tarkkuudella, mutta luvut tallennettiin j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kokonaislukuina. Py\u00f6ristettyjen lukujen minimaaliset ep\u00e4tarkkuudet kumuloituivat mit\u00e4 kauemmin j\u00e4rjestelm\u00e4 oli yht\u00e4jaksoisesti p\u00e4\u00e4ll\u00e4. <\/span><\/p>\n

Yhdysvaltojen armeijalla oli hallussaan helmikuun alussa ker\u00e4tty\u00e4 dataa, jonka mukaan vain kahdeksan tunnin jatkuva k\u00e4ytt\u00f6 johti v\u00e4\u00e4ristymiin, eik\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 pystyisi vuorokauden k\u00e4yt\u00f6n j\u00e4lkeen torjumaan ohjuksia. <\/span><\/p>\n

Kun ohjusisku tapahtui, ilmatorjuntaj\u00e4rjestelm\u00e4 oli operoinut 100 tuntia putkeen. Kun vihollisohjus oli matkalla tukikohtaan, skannasi systeemi taivasta t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 suunnasta eik\u00e4 siis havainnut ammusta. Ohjelmistop\u00e4ivitys saapui Dharan tukikohtaan iskua seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/span><\/p>\n

Liian avok\u00e4tinen Amsterdam<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Ernesto Velazquez | Pixabay<\/p><\/div>\n

Joulukuussa 2013 Amsterdamin kaupungin valtuuston talousosasto antoi 1,8 miljoonaa euroa asumistukia kaupungin v\u00e4h\u00e4varaisille perheille. My\u00f6hemmin kaupungin valtuustolle selvisi, ett\u00e4 vajaan 2 miljoonan sijaan se oli jakanut kaikkiaan 188 miljoonaa euroa tukirahoja<\/a>.<\/span><\/p>\n

Maksuj\u00e4rjestelm\u00e4, jonka kautta v\u00e4h\u00e4varaisten kuukausittaiset tuet meniv\u00e4t, perustui sentteihin eik\u00e4 euroihin, ja luvut oli sy\u00f6tetty j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4rin. Siksi perheet saivat esimerkiksi 130 euron sijaan 13 000. Er\u00e4\u00e4lle perheelle oli mennyt mukava 34 000 euron joululahja.\u00a0<\/span><\/p>\n

Yli 10 000 amsterdamilaista perhett\u00e4 joutui tietenkin maksamaan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset tukensa takaisin, mutta ilman lovea ei kaupungin kassa selvinnyt. Talousosaston vastaavan Pieter Hilhorstin<\/strong> mukaan jopa miljoona euroa j\u00e4i sille tielle ja niit\u00e4 on l\u00e4hes mahdoton saada peritty\u00e4 takaisin. Kaupunki k\u00e4ytti lis\u00e4ksi l\u00e4hes 300 000 euroa virheen selvitysty\u00f6h\u00f6n ja maksujen oikaisuun.<\/span><\/p>\n

Ariane 5 -raketin tuho<\/h2>\n